Avainsana-arkisto: Michael Salla

34 vuotta maanalaisessa tukikohdassa

Mark Domizio pakotettiin vuonna 1981 palvelemaan kaksi vuotta erittäin salaisessa “Mustan Laivaston” operaatiossa Diego Garcian maanalaisessa tukikohdassa. Useita abduktiomissioita suoritettuaan hänet vangittiin ja häntä kidutettiin siitä, että hän ei halunnut tappaa kohteita, joita hänen ylemmät upseerit olivat hänelle kohteiksi antaneet. Palveluksen loputtua vuonna 1983 hänen kaksi kloonia tai ‘alteria’ säilytettiin, jotka uutettiin hänen sielun palasiin, jotka kehittynyt avaruusolentojen rotu oli mahdollistanut kerätä. Kloonit sitten pantiin palvelemaan Mustaa Laivastoa Diego Garcian tukikohdassa ja muissa salaisissa avaruusohjelmissa, jotka operoivat Marsissa.

Sarjan toisessa osassa Mark puhuu kloonistaan Diego Garciassa, joka sai nimen Hans, joka suoritti monia kantahenkilökunnan sieppaus- ja salamurhatehtäviä tukikohdan maanalaisessa kompleksissa. Mark sanoo Hansin olleen myös mukana Malaysian Airlinesin lentokoneturmassa vuonna 2014, ja että kun Hans kuoli vuonna 2017, hänen sielun sirpaleensa palautettiin Markille, mikä antoi hänelle myös kaikki Hansin muistot siitä mitä hän teki 34 vuoden aikana Mustassa Laivastossa Diego Garciassa. Mark kuvaa emotionaalista traumaa, jonka yli hän joutui selviytymään Hansin muistoja käsitellessä, sekä sitä miten hän sai yhteyden korkeampaan itseensä, joka auttoi häntä parantamaan nämä ongelmat.

Mark Domizion haastattelusarjan ensimmäinen osa: klikkaa tästä.

Mark Domizioon saa yhteyden sähköpostilla: markdomizio@yahoo.com

Artikkelin julkaissut exopolitics.org

Kloonit ja pimeät operaatiot Diego Garcian tukikohdassa

Mark Domizion jätettyä hakemuksensa liittyä Yhdysvaltain laivastoon vuonna 1981, lähti käyntiin tapahtumaketju, joka kulminoitui siihen, että hänet pakotettiin kaksivuotiselle palvelukselle “Mustan Laivaston” pyörittämään erittäin salaiseen ohjelmaan. Ohjelmassa hänestä luotiin klooneja, jotka tuotiin eloon hänen oman tietoisuutensa osalla (nk. sielun sirpale). Hän väittää, että hänet vietiin Diego Garcian laivastotukikohtaan, jossa hän oli mukana abduktio- ja salamurhatehtävissä. Kun hän kieltäytyi salamurhaamasta hänelle annettua kohdetta, hänet pantiin maanalaiseen vankilaan, jossa häntä kidutettiin vuoden ajan. Sitten hänet vietiin Dulcen maanalaiseen laitokseen New Mexicossa, jossa Harmaat avaruusolennot tutkivat häntä 2 viikon ajan, ja jossa hän näki muita ihmisvankeja pidettävän häkeissä vankeina laitoksen alakerroksissa.

Mark Domizio kykeni identifioimaan sekä Diego Garcian laivastotukikohdan että maanalaisen Dulcen tukikohdan keskeisiä piirteitä, jotka tukevat hänen tarinaansa. Hänen kokemuksensa Dulcessa ovat samanlaisia kuin muiden silminnäkijöiden kokemat kauhut. Hän uskoo, että tämä härdelli oli osa korkeamman ulottuvuuden sivilisaation toteuttamaa salaoperaatiota, jolla kerättiin dataa turvaluokiteltujen Maan ohjelmien olosuhteista, mikä johtaa täyteen tilivelvollisuuteen kaikille ihmisille ja avaruusolennoille, jotka ovat olleet mukana sellaisisten ohjelmien kaltoinkohteluissa.

 

Artikkelin julkaissut exopolitics.org

Enkin paluu, nukkuvat jättiläiset ja Saturnuksen salaoperaatiot

Lokakuun 23. päivän 2022 Galactic Spiritual Informers Connectionin jälkeen pidetyssä paneelikeskustelussa Alex Collier, Elena Danaan, JP ja tri. Michael Salla käsittelevät viimeaikaisia tapahtumia: nukkuva jättiläinen Floridassa, Elämän Puun kadonneet siemenet, Quetzacoatlin paluu ja kuun törmäys Saturnukseen.

JP paljastaa, että puuttuvat siemenet vietiin Englantiin Britannian uuden kuninkaan käskystä. Paneeli keskusteli nukkuvan jättiläisen yhteydestä legendaarisiin hahmoihin kuten Quetzacoatl, Viracocha ja Kukulcan, joiden on ennustettu palaavan joku päivä. Elena kertoi, että nukkuva jättiläinen oli heräämässä aktivaatioseremonian seurauksena, joka pidettiin konferenssissa ja jota veti Quetza Shah, atsteekki/maya-shamaani.

Toinen keskustelunaihe oli tuoreet uutiset siitä, että Saturnukseen oli törmännyt kuu. JP, Elena ja Alex kertoivat kaikki omia tietojaan salaoperaatioista, joita Saturnuksen läheisyydessä toimitetaan sekä näiden yhteydestä Enkin paluuseen.

Avaruusolentojen kontaktihenkilön ja walk-inin paljastuksia

Marc Brinkerhoff on avaruusolentojen kontaktihenkilö ja “walk-in”, joka on ottanut satoja valokuvia avaruusaluksista, joita hän on nähnyt New York Cityssa, joista joidenkin kanssa hän on ollut yhteydessä. Marcin varhaisimmat muistot ovat hänen saapumisensa walk-inina ja ottaessaan haltuun lapsen kehon, joka oli kuolemaisillaan keskenmenossa.

Marc sanoo, että hänen walk-in -muistonsa vahvisti Ruth Montgomery vuonna 1980, ja myöhemmin kuuluisa meedio Ingo Swann, josta tuli hänen läheinen ystävä 18 vuoden ajaksi. Ingo tunnisti Marcin Maan ulkopuoliset juuret ja yhteyden korkeammille ulottuvuustasoille.

Exopolitics Todayn haastattelussa Marc kuvaa eri avaruusolentoja, joiden kanssa hän on yhteydessä sekä sitä miten hän ottaa valokuvia heidän aluksistaan niiden lentäessä New Yorkin Central Parkin yllä. Marc sanoo, että hän on kommunikoinut Ashtarin komennon kanssa, ja että hän on saanut varoituksen Deep Staten suunnitelmista järjestää avaruusolentojen false flag -tapahtuman. Hänelle on kerrottu, että sen jälkeen kun ihmiskunta on kukistanut Deep Staten, ihmiskunta nauttisi vuosikymmenen mittaisesta rauhan ja vaurauden ajasta, jonka jälkeen mikronova osuu Maapalloon jossain kohtaa ennen vuotta 2046, mikä käynnistää uudenlaisen aikakauden ihmiskunnan historiassa, jolloin siitä tulee galaktisen yhteisön jäsen.

Marc Brinkerhoffin verkkosivut löytyvät osoitteista marcbrinkerhoff.com & intergalacticmission.com

Kiitos Marc ja Phyllis Brinkerhoffille luvasta käyttää heidän taidettaan ja valokuvia tämän haastattelun aikana.

Come Carpentier: Politiikan ja eksopolitiikan välisellä veitsenterällä

Come Carpentier kiinnostui UFOista ja avaruusolennoista 1960-luvun lopulla, kun hän sai kuulla mystisistä Ummo-tapauksista Ranskassa ja Espanjassa. Väitetyt avaruusolennot Ummo-nimiseltä planeetalta perustivat toimiston Espanjaan, ja he alkoivat käydä kirjeenvaihtoa tieteentekijöiden ja ufologien kanssa ympäri maailman, kertoen heille kehittyneestä fysiikasta ja filosofiasta. Myöhemmin Come muutti Kanariansaarilta, Espanjasta, Intian New Delhiin vuonna 1975 ja ryhtyi politiikkaan. Nykyään hän on India Foundationin ansioitunut tutkija ja World Affairs Journalin koollekutsuja.

Come yhdistelee maailmanpolitiikan tutkijan ammattiaan hänen pitkäaikaiseen eksopolitiikan kiinnostukseensa, jonka parissa hän on tutkinut monia historiallisia UFO-tapauksia ympäri maailman. Näihin kuuluu kuuluisa Ystävyys-tapaus (Amicizia) Pohjois-Italiasta (1956-1978), sekä UFO-havaintoja Himalajan alueelta Intiasta ja Tiibetistä. 1980-luvulla hän matkasi USA:n Coloradoon, jossa hän tapasi korkea-arvoisia ilmavoimien kenraaleja, jotka kertoivat hänelle tietoja virallisesta kontaktista avaruusolentoihin ja Maan ulkopuolisiin sivilisaatioihin.

Tässä Exopolitics Todayn haastattelussa Come puhuu taustastaan, perinteisen politiikan kiinnostuksestaan ja siitä miten nämä leikakavat eksopolitiikan kanssa. Hän kuvaa maailmanpolitiikan ja eksopolitiikan välistä rajaa veitsenteräksi, jolla hän on oppinut kulkemaan yli 50 vuoden ajan.

Come järjestää New Delhissä syyskuun 22-24. päivinä suurta akateemista konferenssia “Exploring Consciousness- From Non-Locality to Non-Duality: The Man-Machine Debate”. Se tullaan lähettämään livenä Youtubessa: youtube.com/c/IndiaFoundationChannel

Come Carpentierin verkkosivut löytyvät osoitteesta: http://www.comecarpentier.com/

Michael Sallan vastine Richard Dolanille

16. heinäkuuta 2017 UFO-historioitsija Richard Dolan julkaisi artikkelin, jossa hän ilmaisi kantojaan siitä miten arvioida ihmisiä, jotka ovat väittäneet että heillä on suoraa tietoa ja kokemuksia salaisista avaruusohjelmista. Hän selittää sympatiaansa näkökulmille siitä, että tällaisia ohjelmia on olemassa ja että jotkut ovat kertoneet tiedoistaan.

Hän kuvaa yleistä skeptistä asennettaan henkilöitä kohtaan, jotka sekä väittävät olevansa sisäpiiriläisiä, joilla on yksityiskohtaista tietoa salaisista avaruusohjelmista, että jotka myös ovat saaneet julkisesti ihmisiltä tästä hyväksyntää, vaikka heillä ei ole minkäänlaisia todisteita omille väitteilleen.

Mutta kun puhutaan merkittävistä väitteistä — tosi isoista väitteistä jotka ovat sekä radikaaleja ihan itsessään mutta jotka voivat muuttaa koko alan (ja tuoda mainetta ja kunniaa niiden esittäjille), silloin me selvästikin tarvitsemme korkeammat standardit kuin “vaikuttaa mukavalta kaverilta jolla on kiva tarina joten uskon häntä.”

Richard näkee sellaiset henkilöt tahallaan tai tahtomattaan sekoittamassa pakkaa, tekemässä siitä yhä vaikeampaa riippumattomille tutkijoille, jotka pyrkivät selvittämään totuuden, vahvistaa väitteitä näistä ohjelmista.

Hän kuvaa erityisesti kolmea tietovuotajaa, jotka ovat astuneet esiin ja saaneet julkista mainetta uskomattomilla väitteillään:

Nimekkäimpiin henkilöihin näistä kuuluvat Andrew Basiago, Randy Kramer ja Corey Goode. Nämä henkilöt ovat väittäneet olleensa Marsissa pitkiä aikoja. Se on jo itsessään iso juttu, toki, mutta he ovat sanoneet myös matkailleet ajassa.

Richard huomauttaa, että todisteiden puute tarkoittaa, että me joudumme uskomaan tietovuotajien sanaa, mikä voi johtaa tutkijoiden tapauksessa vaarallisille vesille:

Minun tulee painottaa, että ketään näistä tietovuotajista ei ole esittänyt väitettä, jonka riippumaton tutkija voisi vahvistaa. Kaikki perustuu luottamukseen. Sellaisten tarinoiden uskominen vie meidät vaaralliselle tielle, joka on jo valmiiksi epäluotettavalla alalla skeptikkojen jatkuvassa tähtäimessä.

Tässä hän yrittää ohjata keskustelua hänen näkemyksensä mukaiselle keskitielle, erittäin kriittisen skeptikkojen ja debunkkaajien ryhmän väittäessä, että sellaiset tietovuotajat ovat parhaimmillaankin harhaisia ja pahimmillaan patologisia valehtelijoita, kun taas tukijat nielevät kaiken mitä tietovuotajat sanovat puhtaan luottamuksen perusteella.

Richard viittaa sähköposteihin, joissa häntä rohkaistiin käymään Goodea vastaan, joka on jokin aika sitten joutunut Bill Ryanin ja Daniel Lisztin (alias Dark Journalist) kritiikin kohteeksi, haastattelujen sarjassa. Ryan & Liszt ovat olleet Goodea mustamaalaavan internet-kampanjan keskiössä, ja pyrkineet antamaan hänestä kuvaa patologisena valehtelijana.

Olen vastannut heidän väitteisiinsä Goodesta muualla, mitä tulee siihen miten he ovat sivuuttaneet dokumentit ja asiantuntijalausunnot, jotka validoivat Gooden väitteet hänen kahden vuosikymmenen pituisesta urastaan IT-alalla. Sivuuttamalla Gooden varmistettavissa olevan taustan molemmat tutkijat ovat tarkoituksella pyrkineet saattamaan hänen uskottavuutensa epäilyksen varjoon sanomalla, että hän on astunut esiin puhtaasti rahan takia, eikä aitona tietovuotajana jolla on halu paljastaa totuus viranomaisten väärinkäytöksistä, jopa hänen ennen tuottoisan uran menettämisen uhalla.

Tavoittelin Richardia kertoakseni hänelle mielipiteeni Ryanin ja Listzin huijaustutkimuksista, ja liitin mukaan linkin dokumentteihin ja asiantuntijalausuntoihin, joihin on oltu yhteydessä ja jotka ovat vahvistaneet Gooden taustat. Richard ei ole vastannut, mitä pidän yllättävänä. Varmasti tietovuotajien taustojen tahallinen obfuskaatio ansaitsee tulla pengotuksi, kun tutkijat ovat toimineet epäasianmukaisesti!

Ilmeisesti Dolan ei ole samaa mieltä. Hän ei ota esiin mitään ongelmia mitä Ryan ja Liszt ovat Gooden tapauksessa nähneet, mutta hän mainitsee kyllä ongelman minun suhteen. Ilmeisesti minulla on luottamusongelma:

Olen tuntenut Michaelin yli vuosikymmenen, ja meillä on ollut monia pitkiä keskusteluja. Voin sanoa tässä tunteneeni hänet henkilökohtaisesti: uskon että hän on tehnyt aitoa ja hyvää tutkimusta monista asioista, mutta hänellä on taipumus olla liian luottavainen. Minun perspektiivistäni se on aina ollut niin. On ihmisiä, jotka rakastavat hänen työtään ja sitten on vihaajia. En ole kumpaakaan, mutta aina katson informaatiota ja sen käyttöarvoa. Joskus saan hyvää informaatiota ja oivalluksia hänen työstään ja niin pidän häntä kuuntelemisen arvoisena, silloinkin vaikka en hyväksyisi hänen nopeisiin johtopäätöksiin loikkaamista.

Pidän Richardin arviota siitä, että minulla on “taipumus olla liian luottavainen”, epäyllättävänä sillä se kuvaa minun vastakkaista kantaani hänen taipumukseensa olla liian skeptinen niitä kohtaan, jotka kertovat omista kokemuksistaan vilpittömästi ja rehellisesti. He saattavat hyvinkin kertoa totuuden uskomattomista kokemuksistaan, mutta ne sivuutetaan koska he eivät anna riittävästi todisteita tyydyttämään niitä standardeja, joita UFO-tutkijat ovat mielivaltaisesti asettaneet.

Minulle se on aina ollut paljon vaarallisempaa sulkea pois silminnäkijätodisteet yksinkertaisesti siksi koska he eivät anna riittävästi näyttöä jonkin mielivaltaisesti valitun standardin mukaan, kuin tutkia vakavasti sitä heidän vilpittömyytensä ja rehellisyytensä perusteella, sekä myös heidän paljastuksistaan maksaman hinnan takia.

On väärin olettaa, että tutkija “luottaa” tietovuotajaan yksinkertaisesti siksi, että hän pitää tätä vilpittömänä ja siksi vakavan tutkimuksen arvoisena. Olen pitänyt yllämainittuja kolmea tietovuotajaa vilpittöminä ja vakavan tutkimuksen arvoisina. Se ei tarkoita luottamusta, joka on eri asia.

Richard Dolan ja minä olemme samaa mieltä siitä, että koko UFOjen, avaruusolentojen ja salaisten avaruusohjelmien aihe on erittäin turvaluokiteltu, ja että tilanteen esteenä on myös turvatoimet. Edward Snowdenin dokumenttivuoto vahvistaa, että tiedustelupalvelut viidessä Echelon-maassa (USA, Britannia, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti) suorittavat peitetoimia kylvääkseen sekaannusta UFO-kentälle.

Richard uskoo, että tästä on pääteltävissä, että Deep State (eli kabaali/Illuminati) yrittäisi sekoittaa pakkaa järjestämällä huijareita, mielenhallinnan uhreja, tiedustelupalvelujen luottohenkilöitä jne. lavalle väärien todistusten ja disinformaation kanssa. Tästä me olemme samaa mieltä, mutta on myös pääteltävissä, että syvävaltio ja sen lonkerot tekisivät paljon kaikenlaista aitojen tietovuotajien, kokijoiden ja muiden maineen pilaamiseksi.

Miksi keskittyä vain yhteen aspektiin syvävaltion tekemisissä? Corey Gooden tapauksessa olen löytänyt selvää näyttöä siitä, että hänen mainettaan on yritetty tahrata, kun kaksi tutkijaa, Ryan ja Liszt, ovat sivuuttaneet dokumentit ja asiantuntijalausunnot, jotka tukevat hänen työhistoriaansa. Voisivatko Ryan ja Liszt olla Deep Staten operatiiveja, jotka on aktivoitu pilkkaamaan Goodea?

Richard mainitsee myös William Tompkinsin, jolla toisin kuin Goode, Basiago ja Cramer, on useita dokumentteja ja asiantuntijoita, jotka tukevat hänen todistuksensa ydinkohtia. Hän sanoo:

Bill Tompkins on mielenkiintoinen tapaus. Hän on 9-kymppinen, ja kirjoitti tuoreeltaan kirjan Selected by Extraterrestrials, joka kuvaa hänen elämää ja väitteitään laivaston salaiseen ohjelmaan osallistumisesta, jossa rakennettaisiin salainen avaruuslaivasto. Toisin kuin muut väitetyt tietovuotajat, Tompkinsilla on ura, joka on varmistettavissa: hän työskenteli Douglas Aircraftilla monia vuosia ja hänen CV:nsä on äimistyttävä. Tämä oikeasti merkitsee jotain. Minun tulisi lisätä, että tri. Salla ja tri. Bob Wood ovat molemmat tehneet paljon töitä tutkiakseen ja vahvistaakseen Tompkinsin taustat ja he löytäneet ainakin jonkin verran todisteita Tompkinsin väitteille.

Todellakin, tri. Wood ja minä olemme löytäneet monia dokumentteja ja riippumattomia kolmansia osapuolia, jotka tukevat Tompkinsin todistusta. Puhuin kolmen eläköityneen laivaston upseerin kanssa, jotka kaikki puhuivat Tompkinsin puolesta saamatta tästä mitään hyötyä itse, josta kerron kirjassani The US Navy’s Secret Space Program sekä aiemmissa artikkeleissa.

Amiraali Larry Marsh vahvisti William Tompkinsin työn tärkeyden laivastolla. Tompkins oli Medford Navy League Councilin johtaja ja hän veti siellä erikoisprojekteja.

Huolimatta yltäkylläisestä todisteiden määrästä, joita on ollut julkisesti saatavilla jo pitkään, Richard Dolan pysyy kärkkäänä Tompkinsin suhteen:

Kuitenkin minulla on epäilykseni Tompkinsia kohtaan. Monet eivät tätä tiedäkään, mutta minulla oli mahdollisuus toimia hänen kustantajanaan. Kun sain kuulla hänestä Bob Woodilta, mutta ennen kuin luin hänen kirjansa käsikirjoituksen, olin suostunut periaatteessa julkaisemaan sen. Mutta käsikirjoituksen luettuani päätin kieltäytyä. Pidin kirjan sävyä sellaisena, että se toisi alalle epäuskottavuutta, enkä halunnut olla sen kanssa missään tekemisissä. Löysin kirjasta useita ilmiselviä virheitä, sekä esimerkkejä egoismista, jotka eivät istuneet omaan tyyliini. Toivoin Tompkinsille hyvää ja siinä kaikki. En ollut luonut lopullista mielipidettä Tompkinsista enkä varmaan koskaan tule niin tekemään. Jos todisteita löytyy ja niitä voidaan esittää hänen väitteidensä tueksi, sitten katson niitä.

Tompkinsin sävy, kirjan virheet ja egoismi olivat Dolanille punaisia lippuja, joten hän kieltäytyi. Se on ihan asiallista kun puhutaan kirjan julkaisemisesta, kuitenkaan nämä eivät ole sellaisia juttuja jotka tekisivät Tompkinsista epärehellisen hänen muistellessaan tapahtumia ja ihmisiä parhaansa mukaan.

Onhan Tompkins 94-vuotias, ja hän oli osa historiallista prosessia, joka kulminoitui salaisten avaruusohjelmien nykytilaan. Toimitin Richardille henkilökohtaisesti kopion kirjastani US Navy Secret Space Program, jossa paljastan todisteet joita olen tähän asti kyennyt saamaan selville.

Richard lopettaa artikkelinsa sanomalla:

Pysyn halukkaana keskustelemaan aiheesta sivistyneesti Coreyn, Andrew’n, Bill Tompkinsin, Michael Sallan, tai kenen tahansa muun samanlaisia väitteitä esittäneen kanssa. Tavallaan ymmärrän heidän kantansa, koska tiedän minkälaista se on puhua elämäntapaskeptikoille UFO-aiheesta. Kuitenkin, kaikessa yhteydenpidossani tällaisten henkilöiden kanssa, heidän tulee tajuta että todistustaakka on heidän harteillaan. Sitä minä teen UFOjen kanssa. Tarina, jota ei voida osoittaa todeksi, ei vain merkkaa paljoakaan, eikä auta jos joku satunnainen henkilö tukee tarinaa. Sanat eivät yksin riitä. Mitään ei voida uskoa suorilta.

Mielelläni käyn sivistynyttä keskustelua Richardin kanssa näistä asioista, joita hän on artikkelissaan tuonut esiin ja joista olen maininnut tässä vastineessa. Pidän häntä sellaisena henkilönä, jolla on intellektuaalista jämäkkyyttä ja suorasanaisuutta, joka tekee näiden aiheiden julkisesta debatista jotain kaikille lukijoille arvokasta.

Lopuksi, haluan ilmaista erimielisyyteni hänen loppupäätelmäänsä tarinasta, “jota ei voida osoittaa todeksi, ei vain merkkaa paljoakaan”. Mieti vaikka silminnäkijätodistuksien merkitystä rikoksissa, rikoksia ei enää voitaisi ratkaista koska ei ole näyttöä rikoksesta jos silminnäkijätodistus ei enää päde, eikä heidän väitteitään voisi enää tutkia ja osoittaa todeksi, mikä voi vaikuttaa uskomattomalta kun otetaan huomioon nykyinen teknologisen tietoisuuden taso open source -yhteiskunnassa.

Eikö se pelaisi rikollissyndikaattien pussiin, kun olisi valta poistaa ja manipuloida raskauttavaa todistusaineistoa? Johtopäätökseni on, että tämä on tasan tarkkaan se mitä nyt tapahtuu mitä tulee totuuteen salaisista avaruusohjelmista, ne ryhmät jotka näitä pyörittävät toimivat varsin samalla tavoin kuin rikollissyndikaatit kansallisen turvallisuuden varjolla.

Kaikki todistajanlausunnot ovat merkitseviä. Me voimme oppia paljon sekä paljastamalla ne jotka meitä huijaavat tai toimivat harhojen perusteella, että aidosti tutkimalla niitä jotka puhuvat meille totuutta parhaan muistinsa mukaan. Vauvan heittäminen pesuveden mukana on juuri se mitä Deep State haluaa meidän tekevän kun puhutaan uskomattomien sisäpiirin todistajien kertoessa salaisista avaruusohjelmista.

 

Artikkelin julkaissut exopolitics.org

Coreysta, Andrew’sta ja muista tietovuotajista

Salainen avaruusohjelma? Kyllä.

Vuodesta 2009 lähtien olen kirjoittanut ja puhunut mahdollisesta omasta yhteiskunnastamme irtautuneesta (breakaway) sivilisaatiosta. Tuohon aikaan ajatukseni keskittyivät tietoon siitä, että turvaluokitellussa maailmassa varmasti oli teknologisia kehityskulkuja, joita on pidetty salassa, joskus pitkänkin aikaa.

Kuuluisa stealth-hävittäjä oli täysin toimintakelpoinen ja pidetty salassa kuusi vuotta ennen kuin se julkistettiin virallisesti, kun stealth-teknologia itse oli ollut työn alla yli vuosikymmenen ajan ennen sitä, josta ei meille kerrottu. Muistan keskustelun entisen tieteentekijän kanssa, joka oli ollut NSA:lla 1960-luvun puolivälissä, joka sanoi minulle, että NSA:n tietokoneiden kellotaajuus ylitti 600 megahertsiä, nopeus jota kuluttajamarkkinat eivät saavuttaneet vielä 35 vuoteen. Nykypäivänä on huhuja, että NSA tai jokin muu tiedustelulafka on kehittänyt kvanttilaskennan — jota muulla maailmalla ei ole käytössä.

Syytteet ja huhut jatkavat myllyään radikaalista teknologiasta, jota tulee ‘mustasta maailmasta.’ Olen pitkään antanut pisteitä Brad Sorensenin ARV-tarinalle, jota Mark McCandlish kertoi. Jos se pitää paikkansa, se tarkoittaa että salaisia takaisinmallinnettuja lentäviä lautasaluksia on valmistettu salassa ja ne ovat olleet käytössä ainakin 1980-luvulta lähtien. Tämänsuuntaisia lausuntoja on tullut esiin 1980- ja 1990-luvuilla nimekkäältä ilmailujournalistilta James Goodallilta. Eräs Goodallin lähteistä Groom Lakella (Area 51) sanoi hänelle, “meillä on Nevadan aavikolla asioita, joita George Lucas kadehtisi”, sekä “meillä on juttuja, jotka ovat parempia kui Star Trek, Star Wars, mitään mitä näet elokuvissa.” Ja niin edelleen.

Ei sillä, että meidän tulisi ottaa tällaiset väitteet evankeliumina. Mutta on olemassa historia, kaava. Lisäksi monet sellaisia väitteitä esittäneet ovat henkilöitä, joiden taustat on varmistettu, vaikka heidän väitteitään ei olekaan. Mitä tulee UFOihin ja kaikenlaiseen siihen liittyvään, on fakta että meillä on käsillämme turvaluokiteltuja ja salaisia asioita. Ei ole mitään millä tuosta faktasta pääsee yli, jotain minkä päivätyökseen debunkkaavat sopivasti unohtavat joka kerta. Valitettavasti tutkimusta UFO-salailun maailmassa tekevät ovat estyneitä sekä aiheen vaikeuden takia, joka on merkittävä, että myös sen mukanaan tulevan salailun ja tarkoituksellisen vääristelyn takia.

Silti vuosien ajan olen todennut, että sen lisäksi että todennäköisesti on olemassa “breakaway-sivilisaatio”, joka käyttää turvaluokiteltua teknologiaa, joka todennäköisimmin on kehitetty osittain avaruusolentojen teknologiasta, mutta että tähän kuuluu myös salainen avaruusohjelma. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Eli, jos siis toteat nyt samoin niinkuin minä, että…

1) UFOt ovat todellisia

2) Me olemme saaneet jotain tästä teknologiasta haltuumme Roswellista ja muualta

3) Me olemme salaa tutkineet näitä läpimurtoja monien vuosien ajan

… silloin, on järkevää olettaa että:

1) Turvaluokiteltu maailma on tehnyt monia läpimurtoja vuosien mittaan, joista jotkut on kaupallistettu, ja toiset ovat todennäköisesti liian tärkeitä edes kaupallistamiseen ja niitä käytetään salaa. Sellaisiin kuuluu radikaalit voimanlähdeteknologiat, esimerkiksi. Epäilemättä olisi muitakin läpimurtoja, mutta kuka tietää mitä.

2) Sellaiset läpimurrot mahdollistaisivat näille henkilöille tehdä asioita, jotka ovat todella muun maailman kykyjen tuolla puolen, joihin kuuluu, niin hullulta kuin se kuulostaakin, monille mahdollisuus mennä “toiselle planeetalle”.

3) Niille, jotka tästä ovat tietoisia, olisi vähän tai ei yhtään insentiiviä antaa meidän muiden saada tietää mitä on käynnissä. Se on liian suuri asia, se on liian räjähdysherkkä salaisuus. Se tullaan ainoastaan heidän valintansa pohjalta paljastamaan kun se ei enää ole tärkeä, mikä isojen salaisuuksien tapauksessa pätee. Aina liian usein me saamme kuulla tärkeistä asioista silloin, kun ne eivät enää ole tärkeitä.

Voisin sanoa tästä enemmänkin, mutta olen sanonut sen useaan kertaan täällä, täällä, ja täällä, sekä monasti muualla. Näyttö tälle hypoteesille on erittäin vahvaa.

Uudet tietovuotajat: Andy, Corey ja muut

Monien vuosien ajan on ollut useita muitakin, joita usein kuvataan “tietovuotajiksi”, jotka ovat väittäneet olleensa mukana salaisissa avaruusohjelmissa. Voitaisiin sanoa, että olettaen että on olemassa sellainen asia kuin salainen avaruusohjelma, on täysin uskottavaa että joku ohjelmassa mukanaollut joskus tulisi siitä puhumaan.

Nimekkäimpiin henkilöihin näistä kuuluvat Andrew Basiago, Randy Kramer ja Corey Goode. Nämä henkilöt ovat väittäneet olleensa Marsissa pitkiä aikoja. Se on jo itsessään iso juttu, toki, mutta he ovat sanoneet myös matkailleet ajassa. Tapasin Andyn vuonna 2012 Santa Clarassa pidetyssä konferenssissa Kaliforniassa. Pidin häntä erittäin persoonallisena ja älykkäänä. Tottakai, se ei tarkoita että uskoisin tätä tarinaa. En usko, että hän meni “hyppyhuoneen” avulla Marsiin. En usko, että hän teki näitä asioita nuoren Barack Obaman kanssa 1980-luvulla. Ja en usko, että hän lapsena aikamatkusti Lincolnin Gettysburg-puhetta kuuntelemaan, huolimatta siitä että hän väitti että hän itse on siitä puheesta otetussa valokuvassa.

Tajuan, että on olemassa omituisia asioita, joita virallisena pidetyn todellisuuden rajat eivät sulje sisälleen. Mutta en ole pakotettu uskomaan jokaista vastaani tulevaa tarinaa, erityisesti niitä jotka ovat ilmiselvästi egoistisia, ja erityisesti niitä joiden tueksi ei ole todisteita.

Joten vuosien mittaan olen suurimmaksi osaksi sivuuttanut Andyn väitteet ja tarinat. Vaikka olen henkilökohtaisesti pitänyt niitä onnettomina, minulla ei ole koskaan ollut halua tai tarvetta tehdä niille paljoakaan.

Kehitin saman asenteen Corey Goodea kohtaan, joka myöhemmin on muuttunut vieläkin nimekkäämmäksi kuin Andy. Kuten jokaista ufologiasta kiinnostunutta, katsoin kun hänen väitteensä levisivät alalla vuodesta 2014 eteenpäin. Corey väitti menneensä Marsiin “20 and back”-ohjelmassa, joka alkoi hänen teini-iässään ja sitten ohjelman loputtua hänet lähetettiin takaisin Maapallolle. Mutta ei silloin kun hän oli kolmekymppinen, eikä Maapallolle 20 vuotta myöhemmin. Sen sijaan, hänet “ikäregressoitiin” ja “aikaregressoitiin” takaisin hänen teini-ikäiseen kehoonsa, takaisin samaan vuoteen jolloin hän lähti. Äiti ei koskaan tiennyt hänen lähteneen kotoa.

Selvästikin pidän tätä tarinaa ongelmallisena ja olin ihmeissäni siitä miten moni ihminen otti hänen sanansa todesta. Hänen tarinansa on täydellisesti suunniteltu vastaamaan ihmisten vastaväitteisiin siitä: ei mitään papereita, ei tarvinnut kadota 20 vuodeksi minnekään, ei yhtään perheenjäsentä joka puhuisi hänen puolestaan ja niin edelleen.

Minun suurin ongelmani Corey Gooden (ja Andyn ja Randyn kanssa) ei ole se, että “en usko” heitä. Kyllä, pidän heidän tarinoitaan epätodennäköisinä. Mutta se varsinainen ongelma on, että kenelläkään näistä ihmisistä ei ole minkäänlaista näyttöä, jotta riippumaton tutkija voisi sanoa asiasta mitään suuntaan tai toiseen.

Tieteenfilosofiassa on käsite nimeltään falsifiointi. Jos jokin on falsifioitavissa, se ei tarkoita sitä että se on valetta. Se tarkoittaa, että sitä on mahdollista testata, tutkia, määrittää onko se totta vai tarua. Se voi kertoa, että minun matkalaukkuni painaa 35 paunaa. Se on falsifioitavissa, koska voit ottaa laukkuni ja laittaa sen vaa’alle. Voisin sanoa sinulle että viisi vuotta sitten punnitsin laukkuni eräälle lennolleni ja se painoi 35 paunaa. Tuo ei olisi todennäköisesti falsifioitavissa — ellet sitten tarkista jostain lentokentän arkistoista.

Minun laukkuni tapauksessa saattaisit epäillä väitettäni, ja vaikka et kykenisikään osoittamaan väitettä oikeaksi tai vääräksi. Se on täysin arkipäiväinen asia.

Mutta kun puhutaan merkittävistä väitteistä — tosi isoista väitteistä jotka ovat sekä radikaaleja ihan itsessään mutta jotka voivat muuttaa koko alan (ja tuoda mainetta ja kunniaa niiden esittäjille), silloin me selvästikin tarvitsemme korkeammat standardit kuin “vaikuttaa mukavalta kaverilta jolla on kiva tarina joten uskon häntä.”

Minun tulee painottaa, että ketään näistä tietovuotajista ei ole esittänyt väitettä, jonka riippumaton tutkija voisi vahvistaa. Kaikki perustuu luottamukseen. Sellaisten tarinoiden uskominen vie meidät vaaralliselle tielle, joka on jo valmiiksi epäluotettavalla alalla skeptikkojen jatkuvassa tähtäimessä.

MUFON Symposium

Henkilökohtaiset mielipiteet sikseen, minulla ei ole halua käydä sotaa kenenkään kanssa tällä alalla. Minulla ei ole aikaa tai energiaa perustella näitä asioita enempää. Tämä huolimatta siitä että lähes joka viikko saan viestejä ihmiiltä jotka haluavat minun hyökkäävän näiden ihmisten kimppuun. Minä osaltani haluan tehdä omat tutkimukseni ja keskittyä UFO-ilmiön itsensä mielenkiintoisiin nyansseihin.

Mutta en kyennyt pysymään poissa härdellistä tietystä syystä. Kuusi kuukautta sitten MUFONin johtaja Jan Harzan pyysi minua puhumaan MUFONin kansainvälisessä symposiumissa. Siitä oli kuusi vuotta kun olin puhunut siellä viimeksi.

Päätin hyväksyä Janin tarjouksen puhua vuoden 2017 symposiumissa. Sitten hän kysyi minulta puhuisinko erityisesti salaisesta avaruusohjelmasta. Itse asiassa en halunnut, ja sanoin hänelle niin. Olin käsitellyt sitä aiemmin ja minua kiinnosti muut asiat. Mutta hän todella halusi, ja ajattelin että joo, voin tehdä uutta tutkimusta ja esittää löydökseni.

Useita kuukausia aiemmin olin saanut kuulla, että MUFON oli ottanut tämän konferenssin pääteemaksi, ja että Corey Goode, Andrew Basiago, William Tompkins ja tri. Michael Salla sekä pitäisivät esityksensä tästä samasta aiheesta että siellä olisi paneelikeskustelu heidän kesken. (Minun tulisi lisätä, että MUFON oli kutsunut myös muita tutkijoita, mm. Mark McCandlishin ja Michael Schrattin, jotka molemmat ovat erittäin uskottavia, sekä Gary McKinnonin Skypen kautta.)

Ennen kuin jatkan, sanon muutaman sanan Michael Sallasta ja Bill Tompkinsista. Olen tuntenut Michaelin yli vuosikymmenen, ja meillä on ollut monia pitkiä keskusteluja. Voin sanoa tässä tunteneeni hänet henkilökohtaisesti: uskon että hän on tehnyt aitoa ja hyvää tutkimusta monista asioista, mutta hänellä on taipumus olla liian luottavainen. Minun perspektiivistäni se on aina ollut niin. On ihmisiä, jotka rakastavat hänen työtään ja sitten on vihaajia. En ole kumpaakaan, mutta aina katson informaatiota ja sen käyttöarvoa. Joskus saan hyvää informaatiota ja oivalluksia hänen työstään ja niin pidän häntä kuuntelemisen arvoisena, silloinkin vaikka en hyväksyisi hänen nopeisiin johtopäätöksiin loikkaamista.

Bill Tompkins on mielenkiintoinen tapaus. Hän on 9-kymppinen, ja kirjoitti tuoreeltaan kirjan Selected by Extraterrestrials, joka kuvaa hänen elämää ja väitteitään laivaston salaiseen ohjelmaan osallistumisesta, jossa rakennettaisiin salainen avaruuslaivasto. Toisin kuin muut väitetyt tietovuotajat, Tompkinsilla on ura, joka on varmistettavissa: hän työskenteli Douglas Aircraftilla monia vuosia ja hänen CV:nsä on äimistyttävä. Tämä oikeasti merkitsee jotain. Minun tulisi lisätä, että tri. Salla ja tri. Bob Wood ovat molemmat tehneet paljon töitä tutkiakseen ja vahvistaakseen Tompkinsin taustat ja he löytäneet ainakin jonkin verran todisteita Tompkinsin väitteille.

Kuitenkin minulla on epäilykseni Tompkinsia kohtaan. Monet eivät tätä tiedäkään, mutta minulla oli mahdollisuus toimia hänen kustantajanaan. Kun sain kuulla hänestä Bob Woodilta, mutta ennen kuin luin hänen kirjansa käsikirjoituksen, olin suostunut periaatteessa julkaisemaan sen. Mutta käsikirjoituksen luettuani päätin kieltäytyä. Pidin kirjan sävyä sellaisena, että se toisi alalle epäuskottavuutta, enkä halunnut olla sen kanssa missään tekemisissä. Löysin kirjasta useita ilmiselviä virheitä, sekä esimerkkejä egoismista, jotka eivät istuneet omaan tyyliini. Toivoin Tompkinsille hyvää ja siinä kaikki. En ollut luonut lopullista mielipidettä Tompkinsista enkä varmaan koskaan tule niin tekemään. Jos todisteita löytyy ja niitä voidaan esittää hänen väitteidensä tueksi, sitten katson niitä.

Jokatapauksessa, kun sain kuulla että hän on samassa paneelissa Coreyn, Andyn, Billin ja  Michaelin kanssa, soitin Janille ja kohteliaasti kysyin häneltä mitä hän ajatteli. Mainitsin huolistani MUFONin päätöstä koskien tuoda henkilöitä esiintymään, joilla on väitteitä joita ei voida osoittaa todeksi. MUFONilla loppujenlopuksi piti olla todisteisiin perustuvat standardit.

Jan selitti asiansa niin hyvin kuin osasi, olennaisesti hän sanoi haluavansa tuoda esiin moninaisen ja kiinnostavan mielipiteiden kavalkaadin ja antaa osallistujien itsensä päättää asiasta. No, MUFONin annetaan tehdä mitä se haluaa, ja tottakai kansan annetaan sanoa mitä se haluaa vastauksena. Mutta minä jäin tästä mielenkiintoiseen välikäteen, ja tajusin että oli alka ilmaista ajatuksiani asiassa selkeämmin.

Tein sen muutamassa radiohaastattelussa, etenkin Bill Ryanin kanssa heinäkuun alussa 2017. Tuo haastattelu on Youtubessa ja siitä saa hyvän yleiskuvan ajatuksistani koskien näitä tietovuotajia ja heidän väitteitään. Vastauksista päätellen minulle on selvää, että haastattelu on osunut arkaan paikkaan monilla.

Siitä lähtien Andrew Basiago on väittänyt minua valehtelijaksi ja disinformaation levittäjäksi, mutta minun tietääkseni kukaan muu asianosainen ei ole.

Itse asiassa puhuin hiljattain Corey Gooden kanssa ja sanoin hänelle käytännössä samat asiat kuin tässä kirjoitan. Siinä ei ollut mitään henkilökohtaista, ja vaikka olen skeptinen hänen tarinaansa kohtaan, se on vähemmän tärkeää kuin se seikka, että hänen väitteensä eivät anna minun riippumattomasti vahvistaa niitä. Coreyn puolesta sanon, että hän ei ottanut asiaa henkilökohtaisesti ja me puhuimme sivistyneesti ja hyvässä hengessä.

Haluan tehdä tämän pointin niin selväksi kuin pystyn. Minun mielipiteeni (ja teidän) eivät merkkaa paljoakaan. Se mikä merkkaa on todisteet jotka voidaan tuoda esiin näistä tarinoista. Pidän mahdollisena, että näissä kertomuksissa on totuuden siemen. Uskon, että radikaalia teknologiaa on pidetty poissa saataviltamme. Uskon ARV-tarinaan ja moneen muuhunnkin. Mutta jos tarina ei anna minulle mahdollisuutta kiistää tai vahvistaa sen perusväitteitä, silloin se on minulle tutkijana käyttökelvoton.

Tämä on erityisen totta jos en voi vahvistaa todeksi edes henkilön väitettyjä taustoja. Olen sanonut tämän monta kertaa. Ei voi pitää tietovuotajana jos ei voi vahvistaa sitä, että vuotaja on kuka hän sanoo olevansa. William Binney on sisäpiiriläinen. Me tiedämme kuka hän on. On muitakin oikeita sisäpiiriläisiä. Jos ei voi vahvistaa edes perusväitteitä urasta, silloin ei ole sisäpiiriläinen.

Disinformaatiota vai jotakin muuta?

Noin vuosi sitten Jimmy Churchin haastattelussa sanoin, että jos minä olisin salaisen avaruusohjelman johtaja, haluaisin että ympärillä pyörisi ihmisiä joilla on aivan uskomattomia tarinoita. Haluaisin varmistaa, että he saisivat tarpeeksi julkisuutta, jotta koko asia tuntuu täysin älyttömältä. Tämä pitäisi massat tarpeeksi kaukana, ja se sekoittaisi monia aitoja tutkijoita ja lähettäisi heidät eri suuntiin seuraamaan vääriä johtolankoja.

Meidän pitää tätä aitona mahdollisuutena. Erityisesti kun mietimme Amerikan historiaa Cointelpron vinkkelistä, false flageja ja värivallankumouksia joita se on vehkeillyt ympäri maailmaa, Snowdenin vuotoja, ja jopa entistä Obaman hallinnon virkamiestä Cass Sunsteinia joka puhui soluttautumisesta väitettyihin hallituksen vastaisiin organisaatioihin. Jos joku haluaisi varjella salaista avaruusohjelmaa hänen kylväessään sontaa UFO-kentälle, he saattaisivat aivan hyvin istuttaa tällaisia tietovuotajia.

Näiden henkilöiden sanomisille on useita mahdollisuuksia. Omalta osaltani en halua ottaa kantaa niihin. Minulla ei ole vastauksia.

1) Voisiko olla, että he ottivat osaa ohjelmaan ja järkyttyivät siitä niin kovasti kun heidät potkittiin pellolle? Tiedän useita entisiä armeijan henkilöitä, joiden mielenterveys järkkyi kun heidän piti varjella salaisuuksia, joille he altistuivat. Pidän tätä rikoksena, jse sellainen tulisi johtaa toimiin, mutta järjestelmämme on epätoivoisen ja parantamattoman korruptoitunut, ja on ollut sitä vuosikaudet. Ainakin yksi uskottava henkilö on astunut esiin minulle ja kertonut saman asian, kuin mitä tapahtui entiselle korkea-arvoiselle KGB-upseerille.

Jos tätä on tapahtunut yhdelle tai useammalle tietovuotajalle, olisiko mahdollista, että heidän väitteissään olisi totuuden siemen? Loppujen lopuksi disinformaation merkki on esittää tärkeä totuus useilla ilmiselvillä valheilla kuorrutettuna. Sillä tavoin totuutta pilkataan ja salaisuus pysyy salassa pidempään. Kun pyörittää tärkeää salaista avaruusohjelmaa, kaikki liittyy ainoastaan lisäajan hankkimiseen, ja joka hetki merkkaa.

2) Voisiko olla, että yksi tai useampi heistä ovat yksinkertaisesti henkisesti epävakaita? Tämä ei ole minun arvioitavissani, mutta olen tavannut monia sellaisia, heitä on olemassa. Tästä tapauksesta en osaa sanoa.

Haluaisin lisätä tässä jotain. Jos joku näistä henkilöistä on järkyttyneessä mielentilassa, oli se sitten trauman tai universumin satunnaisen tapahtuman johdosta, heillä on minun sympatiani. Jos joku heistä on kokenut vakavaa traumaa, se voi olla että ainoa tapa jolla he voivat kasata itsensä henkisesti on luoda uskomusjärjestelmä jossa he itse haluavat elää, sellainen joka auttaa heitä tuomaan järkeä omaan elämään ja joka suojaa heitä paljon karmeammalta todellisuudelta. Sellainen uskomus olisi tärkeä heille, niin että he haluaisivat säilyttää sen hinnalla millä hyvänsä.

Tämä on kaikki spekulaatiota.

3) Onko kyseessä vain pelkästään hyvän tarinan veistely? Kerron teille tarinan omasta menneisyydestäni.

Monta vuotta sitten minulla oli läheinen ystävä nimeltään Bill, joka oli hauskin, älykkäin ja kiltein ihminen jonka tunsin. Hän kuoli vuonna 1990 ja kaipaan häntä kovasti. Bill kuului DuPont-sukuun, niin hän sanoi. Hän puhui myös paljon siitä, että hän oli käynyt Juilliardin musiikkikoulun, hän on toiminut Philadelphian orkesterin kapellimestarina ja jopa pitänyt pianokonsertin lapsena kuningatar Elisabetille. Silloin nuorempi minä uskoi häntä. Billin kuoltua eräs kollegoistani tutki hänen taustojaan. Tämä oli kaikki aikana ennen internetiä, mutta siitä huolimatta hän sai selville että Bill ei kuulunut DuPont-sukuun. Sen sijaan hänen äitinsä oli ollut DuPontin sihteeri. Bill ei koskaan käynyt Juilliardia, ei koskaan ollut kapellimestarina Philadelphian orkesterille, eikä todellakaan ollut tavannut kuningatarta!

Ystäväni oli patologinen valehtelija hänen omista saavutuksistaan. Kaikessa muussa hän oli, tietääkseni, täysin rehellinen. Kiinnostava juttu tässä on, että hänen valehtelunsa ei estänyt häntä olemasta hyvä ja luotettava ystävä minulle tai muille. Bill vain halusi kaunistella itseään.

Opin Billiltä, että voit olla hyvä ihminen ja silti valehdella. Kääntäen, voit olla täysi paska ja puhua totta. Kun me tutkimme minkäänlaisia väitteitä, meidän tulee muistaa että persoona täytyy ottaa huomioon.

Vielä yksi juttu valehtelusta. Kun joku valehtelee sinulle, useimmiten uskot häntä. Siksi he valehtelevat. Koska usein se toimii ja jotkut ovat hyviä siinä. Monet ihmiset ovat aidosti rehellisiä, mutta heillä on vaikeuksia kuvitella miksi joku toinen voisi valehdella. He luottavat, mutta liiaksi.

Joten valehtelevatko nämä tietovuotajat? En tiedä. Jos joku kykenee dokumentoimaan oikeaksi osoitettavan valeen, silloin meillä on tarve tietää. Mutta juuri nyt en esitä asiasta sellaisia väitteitä.

4) Onko kyseessä tapaus, jossa ihmiset oikeasti tekivät väittämänsä asiat, ja eivät vääristelleet tarinaansa? Jos kyll, silloin haluaisin ajatella heidän tajunneen että heillä on monia esteitä ylitettävänään kun puhutaan uskottavuudesta. Saan heistä sellaisen kuvan, että jotkut heistä tajuavat tämän, kun taas toiset eivät.

Jatkossa

Pysyn halukkaana keskustelemaan aiheesta sivistyneesti Coreyn, Andrew’n, Bill Tompkinsin, Michael Sallan, tai kenen tahansa muun samanlaisia väitteitä esittäneen kanssa. Tavallaan ymmärrän heidän kantansa, koska tiedän minkälaista se on puhua elämäntapaskeptikoille UFO-aiheesta.

Kuitenkin, kaikessa yhteydenpidossani tällaisten henkilöiden kanssa, heidän tulee tajuta että todistustaakka on heidän harteillaan. Sitä minä teen UFOjen kanssa. Tarina, jota ei voida osoittaa todeksi, ei vain merkkaa paljoakaan, eikä auta jos joku satunnainen henkilö tukee tarinaa. Sanat eivät yksin riitä. Mitään ei voida uskoa suorilta.

Olen ollut alalla tarpeeksi kauan tunteakseni itseni vastuulliseksi sen puolestapuhujana. On lukemattomia ihmisiä, jotka eivät haluaisi mitään muuta kuin nähdä UFO-tutkimusalan romuttuvan. Se olisi suuri tragedia.

Yksi aikamme ongelma on, että ihmiset nauttivat draamasta ja raivosta. Sosiaalinen media vahvistaa vaikutusta, mahdollistaa tunteiden leviämisen yhteisössä kuin tulipalo. Haluaisin rohkaista jokaista tukijaa ja kriitikkoa ottamaan askeleen taaksepäin, vetämään syvään henkeä ennen jatkamista suu vaahdossa omalla sotajalalla. Muistakaa että henkilökohtaisista insentiiveistä on aina paras pysyä kaukana ja pysyä kiinni faktoissa, mihin ne sitten johtavatkin.

Kukaan ei ole kiinnostunut ufologiasta sen takia, että tutkijat keskenään tappelevat. He ovat kiinnostuneet ufologiasta koska se on yksi kaikkein mielenkiintoisimmista aikamme aiheista. Siinä on käynnissä jotain erittäin tärkeää, ja ainoa tapa menestyä totuuden selvittäjänä on pitää kiinni totuudesta: tutkia ilmiötä itsessään ja niin suurella huolella kuin mahdollista.

 

Artikkelin julkaissut Richard Dolan Press

Tri. Michael Salla George Nooryn Coast to Coast -ohjelmassa

Tohtori Michael Salla, entinen kansainvälisten suhteiden yliopistonlehtori, on kirjoittanut yhdeksän kirjaa, jotka käsittelevät eksopolitiikkaa, ET-ryhmiä ja salaisia avaruusohjelmia. Ensimmäisessä osassa hän kertoi yksityiskohtia Galaktisesta liitosta, kosmisesta organisaatiosta, jonka hän uskoo koostuvan erilaisista maan ulkopuolisista roduista. Todisteeksi hän siteerasi Israelin puolustusministeriön avaruusosaston entisen johtajan, professori Haim Eshedin todistusta, jossa hän mainitsi nimenomaan Maan olevan yhteydessä Galaktiseen liittoon. Eshed sanoi, että Yhdysvaltain hallituksen ja federaation välillä oli tehty yhteistyösopimuksia, joihin sisältyi myös osallistuminen maanalaiseen tukikohtaan Marsissa. Salla viittasi myös siihen, miten jotkut varhaisista, 1950-luvulta peräisin olevista kontaktihenkilöistä, kuten George Van Tassel, puhuivat Federaatiosta ja Ashtarin komennosta. Loppujen lopuksi ihmiskunnan on tarkoitus liittyä Galaktiseen Federaatioon ja luoda eräänlainen Star Trek -tulevaisuus, Salla selitti.

Hän huomautti selvänäkijätutkija tohtori Andrija Puharichin työstä, joka yhdessä Uri Gellerin kanssa otti yhteyttä ET-organisaatioon, joka tunnetaan nimellä Yhdeksän Neuvosto. Puharichin, Gellerin ja muiden saamien kanavoitujen tietojen mukaan oli 24 erilaista ET-rotua, jotka auttoivat ihmiskunnan synnyssä, ja ne ovat seuranneet meitä siitä lähtien, mukaanlukien siriuslaiset ja arcturuslaiset. Salla jakoi myös tietoja yhdeltä sotilaslähteeltään, joka kertoi, että Yhdysvaltain armeija värväsi hänet, koska hän oli ET-kontaktihenkilö. ”Hänet vietiin yhteen Atlantin valtameren alle hautautuneista ’avaruusarkeista’ Bermudan kolmion alueelle”, Salla kertoi ja lisäsi, että yhteensä yhdeksän avaruusarkkia on yhdistetty toisiinsa aika-avaruusportaaleilla.

https://www.youtube.com/watch?v=-SV_jcntMmI

hybridikeskus

Tuleeko NSA:n vuoto saamaan aikaan UFO-paljastuksen ilman virallista tunnustusta?

Kirjoittanut Michael Salla

Se, että NSA on käyttänyt väärennettyä Facebook-palvelinta haittaohjelmien levittämiseen, on uusin paljastus Edward Snowdenin NSA-tiedostoista löytyneistä vuodoista, jotka ovat johtaneet siihen, että korkea-arvoiset tiedustelupalvelun virkamiehet etsivät keinoja huolestuttavan paljastuksen leviämisen estämiseksi. Kun dokumentteja edelleen tulee yhä lisää ilmi tasaiseen tahtiin, kaava alkaa näyttää selvemmältä. Vaikka kansa ja kansainvälinen media hyväksyvätkin vuodettujen dokumenttien aitouden, NSA:n viranomaiset ja heidän kansalliset tiedustelukumppaninsa kieltäytyvät suoraan tunnustamasta dokumenttien aitoutta.

Ryan Gallagherin, eräs Snowdenin NSA-tiedostojen parissa työskennellyt journalisti, artikkeli The Interceptissa puhuu siitä miten viranomaiset jälleen ovat koittaneet luistaa kuin koira veräjästä väärin teoistaan. Helmikuun 24. päivänä 2014 The Intercept julkaisi dokumentin NSA:n Brittivastineelta, joka sisälsi slaideja UFOista, ja dokumenttia on kyätetty salaisten verkko-operatiivien koulutuksessa. Mitään selitystä ei ole annettu sille miksi tai miten UFO-kuvia on käytetty. Oliko tämä selvää näyttöä siitä, että UFOjen tiedetään olevan todellisia planeettainvälisiä kohteita, vai yksinkertaisesti kätevä tapa sekoittaa muita ongelmia mukaan verkkokeskusteluun? Tämä viittaa siihen, että NSA-tietojen joukossa on vielä edelleen paljastamattomia tietoja, jotka voivat liittyä UFOihin. Tämä herättää mahdollisuuden siitä, että NSA:n tietovuodot tulevat tekemään tunnetuiksi sen, että viranomaiset tietävät elämää olevan muuallakin universumissa, sekä korkeiden tiedustelu-upseerien tämän tiedon salaamisen Amerikassa ja muualla. Tämä johtaisi aikakauteen, jossa tieto Maan ulkopuolisesta älykkäästä elämästä leviäisi kansan tietoon, kun korkeat upseerit antavat asiaa vältteleviä vastauksia, joissa he eivät kiistä eivätkä myönnä kyseessä olevien dokumenttien autenttisuutta.

Näin Gallagher tiivisti NSA:n vastauksen viimeisimpään vuotoon:

Vastauksena NSA on yrittänyt hiljentää mekkalaa julkaisemalla tiedotteen, joka vähättelee heidän “epätarkoiksi” kutsumiaan mediaraportteja. Virasto kielsi että se olisi “imitoinut amerikkalaisia sosiaalisen median ja muita verkkosivuja” ja sanoi, että se ei ollut “levittänyt miljooniin tietokoneisiin ympäri maailmaa haittaohjelmia”. Lausunto mukailee trendiä joka suurten ongelmien paljastumisen yhteydessä on esiintynyt, kun NSA-tietovuotaja Edward Snowden vuosi  dokumentteja, joissa NSA tai jokin sen liittolaisista on huolellisesti sanaillut ei-kieltävän kieltämisen, joka pintapuolisesti näyttää kumoavan kaikki väitteet mutta lähemmällä tarkastelulla ei kumoa niistä yhtäkään.

NSA:n ja sen kumppanien strategia näiden vuotojen tapauksissa, joissa identifioidaan sen politiikkaa ja käytänteitä, on vastata “huolellisesti sanaillulla ei-kieltävällä kieltämisellä”. NSA:n tai sen kumppanien vastauksissa — tiedustelumaailman kaksoiskieltä — ei ilmaista vuodettujen dokumenttien aitouden suoraa tunnustusta tai kiistämistä. Päättely ja omat johtopäätökset ja analyysit näiden dokumenttien pohjalta jätetään kansalle ja medialle.

Vuodettujen tietojen aitouden tunnustamatta jättämisen käytänne ei ole yllättävä. Korkeat tiedusteluviranomaiset Amerikassa yleensä ottavat kannan ,että ennen kuin dokumentit on virallisesti julkistettu, minkään viranomaisen niiden tarkastelu tai niistä puhuminen on standarditurvaprotokollien rike, joka voi johtaa turvaluokituksen kumoamiseen ja jopa rikossyytteisiin. Tämä luo ongelmia tiedusteluyhteisön työntekijöille, jotka virallisesti eivät saa lukea turvaluokiteltua materiaalia, joihin heille ei ole annettu pääsyä, vaikka se olisi painettu massamedian julkaisuihin.

Mitä tulee avaruusolentojen olemassaoloon, on muita syitä uskoa miksi viranomaiset ovat pidättyväisiä tunnustamaan julkisesti vuodettujen NSA-tietojen aitouden. Jos valtion viranomainen tai korporaatio julkisesti tunnustaisi olevansa osa vuosikymmenien pituista Maan ulkopuolisen elämän totuuden salailua, silloin he avaisivat portit oikeusjutuille niille ihmisille, jotka ovat kärsineet vahinkoa tästä salailusta. Erityisesti henkilöt, jotka ovat olleet mukana UFO-sieppausilmiössä — sadat tuhannet joidenkin arvioiden mukaan — voisivat nyt haastaa tällaisessa toiminnassa mukana olleet tiedustelupalvelut ja korporaatiot ja viranomaiset oikeuteen. Megaluokan ryhmäkanteiden uhka on Damokleen miekka, joka roittuu avaruusolentotietoja panttaavien viranomaisten pään päällä. Tämä on mahdollisesti suurin syy sille miksi viranomaiset eivät halua virallisesti paljastaa UFOja ainakaan vähään aikaan. Kuitenkin “julkinen paljastus” on edelleen mahdollinen “ei-kieltävän kieltämisen” muodossa kuten Gallagher kuvaa NSA:n ja sen kumppaneiden vastausta Snowdenin dokumenttivuotoihin.

Tämän seurauksena me saatamme piakkoin nähdä seuraavanlaisen skenaarion. Tulevat dokumenttivuodot Snowdenin NSA-tietojen varannoista tai jonkun muun tietovuotajan lähteistä voivat paljastaa kiistämättömästi että Maan ulkopuolinen elämä on olemassa ja että viranomaiset ovat tehneet yhteistyötä tämän salaamiseksi. NSA ja sen kumppanuusvirastot antavat nyt samanlaisia vastauksia vuotoihin, jotka eivä kiistä mutta eivät myöskään myönnä dokumenttien autenttisuutta. Meillä olisi julkinen paljastus avaruusolentojen olemassaolosta vuodettujen virallisten dokumenttien kautta, ja kuitenkaan ei tapahtuisi mitään ”virallista paljastusta” joka tämän tunnustaisi. Kiinnostava mahdollisuus kaikin puolin, mutta varmasti jotain mikä saattaa tapahtua, ja se voi kestää määrittelemättömän pitkän ajan.

 

Artikkelin julkaissut examiner.com

 

Muita vuodettuja NSA-dokumentteja:

Kaukokatselu paljastaa: Manipuloivatko avaruusolennot Putinin hyökkäämään Ukrainaan?

Kirjoittanut Michael Salla

Huhtikuun 16. päivä Farsight Institute julkaisi kaukokatseluprojektin, jossa katseltiin presidentti Vladimir Putinia ja hänen sisäpiiriään koskien heidän päätöstä aseellisesti lähteä Ukrainaan. “Vladimir Putin and His Inner Circle”-projektissa neljä koulutettua kaukokatselijaa kävivät läpi avaruusolentojen manipulointia presidentti Putinin ja hänen neuvonantajiensa toimiin. Farsight Instituten johtajan tri. Courtney Brownin mukaan avaruusolentojen väliintulo on osa suunnitelmaa, jolla vietellään ihmisjohtajia uusiin sopimuksiin, jotka pitkittävät salailua ja mahdollistavat manipuloinnin tulevaisuudessakin ilman, että avaruusolennot paljastuvat.

Johdannossaan kaukokatseluprojektiin tri. Brown sanoi:

Tämä projekti sai alkunsa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Se vain ei tuntunut rationaaliselta missään logiikkaan liittyvässä sanan merkityksessä. Ukraina ei uhannut Venäjää, ja Venäjän hyökkäyksen kustannukset ovat valtaisat, hintana on kansainvälinen maine, maan talous, jopa NATO-huolet, puolustusliiton joka aiemmin kamppaili koko olemassaolostaan. Aika moni ihminen on kysynyt onko Putin tullut hulluksi. Periaatteessa koko Ukrainan sota on ollut kaikin puolin sekava tilanne.

Kysymys siitä uhkaako Ukraina aidosti Venäjää sen aikeilla liittyä NATOon on ristiriitainen. Toki massamedian uutisten narratiivien mukaan Ukraina on viaton uhri, jonka kimppuun suurempi naapuri on hyökännyt brutaalisti. Kuten tulen näyttämään, kuitenkin, tilanne on paljon monimutkaisempi kuin mitä valtavirran media kertoo meille.

Kaukokatseluprojekti näytti vaarat, jotka aiheutuvat siitä kun maailman johtajiin vaikutetaan salaa manipuloivien avaruusolentojen ‘hermostollisella kytkennällä’, jotka operoivat kulisseissa. Kaukokatseluprojektin loppukaneetissa tri. Brown huomautti vaaroista, joita tämän skenaarion lakkaamaton jatkuminen aiheuttaa globaalille turvallisuusjärjestelmälle, joka tehokkaasti estää hyväntahtoisempien avaruusolentojen väliintulon ihmiskunnan puolesta sellaisen manipulaation lopettamiseksi.

Vladimir Putinia ja hänen sisäpiiriään käsittelevässä projektissa neljä kaukokatselijaa — Intysam, Aziz Brown, PrinCess Jeanee ja Shantae — saivat listan, jossa kohteet oli annettu kirjain- ja numerosarjoina. Vain tri. Brown tiesi, että kohde oli “Venäjän presidentti Vladimir Putin sinä hetkenä kun hän teki lopullisen päätöksen hyökätä Ukrainaan vuonna 2022.”

Sessiot tehtiin erikseen ja toisistaan riippumatta. Kaukokatselijatiimi huomattavan yhdenmukaisesti osasi identifioida presidentti Putinin ja hänen sisäpiirinsä olevansa eri avaruusolentojen vaikutuksen alaisena eräänlaisen “hermostollisen kytkennän” kautta. Avaruusolennot kykenivät, eri määrissä, pääsemään Putinin ja hänen sisäpiirinsä (Sergei Shoigu, Venäjän puolustusministeri, Alexander Bortnikov, Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelun (FSB/FSS) johtaja, sekä Valery Gerasimov, pääesikunnan päällikkö) mieliin.

Neljä kaukokatselijaa kuvasi kuinka manipuloivat avaruusolennot onnistuivat enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi, riippuen siitä miten stressaantunut, huolissaan tai kiihtynyt presidentti Putin ja hänen sisäpiirinsä oli Venäjän Ukrainaan kohdistuvasta “erikoisoperaatiosta” päättämisen aikaan, vaikuttamaan heihin. Ainoastaan Bortnikov suurelta osin kykeni välttämään manipuloivien avaruusolentojen vaikutuksen johtuen hänen rauhallisesta olemuksesta ja järjestelmällisestä suhtautumisestaan käsiteltäviin aiheisiin.

Kaukokatselijoiden saamien tietojen tulokset ja yhdenmukaisuus koskien eri kohteita olivat merkittäviä, ottaen huomioon että kaikki neljä sessiota tehtiin sokkoprotokollan avulla. Tämä protokolla estää “kuormittamisen”, josta tri. Brown sanoo että sitä väistämättä tapahtuu kun kaukokatselijat tulevat tietoisiksi etukäteen siitä mitkä heidän kohteensa ovat. Tämä sokkoprotokolla on syy sille miksi Farsightin kaukokatselusessiot ovat tärkeä työkalu eksopolitiikan analyyseissa ja tutkimuksissa, joilla pyritään ymmärtämään avaruusolentojen intervention kokonaiskuvaa Maapallolla.

 

Kaukokatselusessiossa neljä kaukokatselijaa keskittyivät presidentti Putinin ja hänen sisäpiirinsä mielentiloihin, sekä niihin vaikuttimiin jotka vaikuttivat Venäjän lopulliseen päätökseen hyökätä aseellisesti Ukrainaan. Oli selvää, että avaruusolennot käyttivät näitä Venäjän johtajia hyväkseen suurten jännitteiden aikaan, ja vaikuttivat heidän päätöksentekoonsa Ukrainan kriisissä. Ja kuitenkaan me emme vielä tiedä mitkä nämä ongelmat olivat ja miten lopulliseen päätökseen päädyttiin.

Tärkeimpänä, me emme tiedä onko tällainen prosessi käynnissä kulisseissa Ukrainan poliittisen ja sotilaallisen johdon keskuudessa, tai keskeisten NATO-maiden johdon keskuudessa, jotka ovat kärjistäneet jännitteitä välittömästi Venäjän sotilasoperaation alettua.

Tri. Brown loppukaneetissaan toi esiin useita pointteja:

Joten tässä kohtaa tulisi olla selvää, että kaukokatseludatamme viittaa siihen, että avaruusolennot ovat mentaalisesti manipuloineet Venäjän johtoa. He vaikuttavat investoineen paljon tähän projektiin, ja Ukrainan sota tuntuu olevan jotain missä he ovat mukana. Kysymys kuuluukin nyt, miksi? Miksi tietyt avaruusolennot haluaisivat käynnistää hyökkäyksen Ukrainaan? Onko tämä kaikki mitä jää jäljelle, sota yhdessä eurooppalaisessa maassa, vai onko käynnissä jotain suurempaa?

Ystävät, jos olette pidempään seuranneet Farsightin toimintaa, tiedätte että me olemme nähneet tilanteita joissa tietyt avaruusolennot ovat manipuloineet ihmisjohtoa aluksi luomalla kriisin, ja sitten tarjoamalla ratkaisua kriisiin…

Nämä sopimukset avaavat oven avaruusolentojen maanalaisten tukikohtien perustamiselle, jotka ovat olleet vahvasti mukana erittäin massiivisissa ja hyväksikäyttöön tähtäävissä kokeissa, joissa on ollut mukana miljoonia maanpäällisiä ihmisiä. Lisäksi tällaiset sopimukset avaruusolentojen kanssa eivät rajoittuneet vain Yhdysvaltojen johdon allekirjoittamiin sopimuksiin, kuten muut näyttävät ehdottaneen…

Katsokaas, kun on muitakin avaruusolentojen ryhmiä, jotka voivat tulla väliin ja pysäyttää reptiliaanit ja heidän liittolaisensa käyttämästä hyväksi ihmiskuntaa, mikäli salailu lopetettaisiin ja ihmiset pyytäisivät apua positiivisemmilta avaruusolennoilta. Positiivisemmat avaruusolennot vaativat, että vapaata tahtoa kunnioitetaan ja he edellyttävät että ihmisskunta avoimesti pyytää apua. Heidän näkökulmastaan, jos laji vapaaehtoisesti haluaa ryhtyä orjaroduksi niin se on OK niin kauan kuin kyseessä on vapaan tahdon ele, mutta kaikki hajoaa heti kun useampi ihminen tulee tietoiseksi siitä että heitä kusetetaan ja että valtion johtajat ovat solmineet petollisia sopimuksia sortavien avaruusolentojen kanssa.

Tähän pisteeseen asti olen samaa mieltä tri. Brownin kaukokatseludatasta tekemistä johtopäätelmistä. Kyllä, sortavat avaruusolentojen ryhmittymät käyttävät hermostollista kytkentää kontrolloidakseen ja manipuloidakseen ihmisjohtajia. Tätä manipulaatiota on tapahtunut pitkän aikaa, niinkuin useat tutkijat ovat sanoneet, mm. William Bramley Gods of Edenissa (1989) ja Jim Marrs Rule by Secrecyssa (2000).

Nyt päästäänkin Ukrainan kriisiin ja siihen miksi avaruusolennot tulivat väliin, tri. Brownin mukaan:

Joten sortavat avaruusolennot varmasti tarkkailevat mahdollisuutta solmia uusia sopimuksia, jotka viivästyttäisivät positiivisempien avaruusolentojen väliintuloa, ja tämä johtaa nykyiseen Ukrainan ja Venäjän väliseen kriisiin. Sillä, jos Venäjän johtoa on manipuloitu järjettömään sotaan Ukrainaa vastaan, on ainoastaan ajan kysymys milloin Venäjän armeijalla on vastassaan lopullinen tappio, kun muu maailma päättää auttaa Ukrainaa puolustamaan itseään.

Idea siitä, että Venäjä olisi lähtenyt “järjettömään sotaan Ukrainaa vastaan” on ollut valtavirran median narratiiveissa vahvasti esillä, joissa Putin esitetään seuraavana Hitlerinä ja että samanlainen despoottinen, jopa demooninen impulssi ajaa häntä eteenpäin. Todellakin, idean siitä, että negatiiviset avaruusolennot olisivat vaikuttaneet presidentti Putiniin ja hänen sisäpiiriinsä jotta he olisivat lähteneet epäoikeutettuun ja brutaaliin hyökkäykseen, moni tulee näkymään valtavirran medioiden narratiivin vahvistuksena.

Kuitenkin syvempi analyysi Ukrainan kriisistä viittaa siihen, että negatiiviset avaruusolennot ovat vaikuttaneet paljon laajemmalti kuin pelkästään Putiniin ja hänen sisäpiiriinsä, vähintäänkin siitä lähtien kun Ukrainassa tapahtui viimeksi kaikkea sekavaa vuonna 2014.

Demokraattisesti valitun presidentti Viktor Janukovitsin savustaminen väkivalloin, joka yritti rakentaa siltaa Ukrainan vimmatun nationalistisen länsipuolen ja russofiilisen itäpuolen välille, sai aikaan tuhoisan poliittisen dynamiikan, joka johti sisällissotaan ja nykyiseen kriisiin.

Tämä tuhoisa prosessi on hyvin kuvattu Itä-Eurooppaa tutkivien historioitisijoiden poliittisissa analyyseissa, mm. professori John Meiersheimerin sekä professori Stephen Cohenin analyyseissa. Molemmat varoittivat sisällissodan uhasta mikäli Ukraina pakotettaisiin tekemään pakkovalinta joko idän tai lännen välillä.

Lisäksi Oliver Stonen dokumentissa Ukraine on Fire kuvataan raa’asti miten poliittinen dynamiikka on tähän päivään asti kehittynyt, ja miten pahantahtoiset voimat toimivat kulisseissa ja kärjistävät konfliktia.

Ennen Venäjän helmikuun 24. päivän 2022 “erikoisoperaatiota”, oli uskottavaa näyttöä siitä että Ukrainan armeija oli aikeissa valtaamaan takaisin kapinallisen Donbassin alueen salamahyökkäyksellä. Yhdysvallat ja keskeiset NATO-jäsenet auttoivat asiaa rohkaisemalla Ukrainan johtoa ottamaan tiukan asenteen kapinallisalueisiin, joille oli luvattu poliittista autonomiaa vuoden 2014 Minskin sopimuksessa — lupauksia ei kuitenkaan koskaan toteutettu.

USA/NATO rohkaisi siis Ukrainan johtoa välttämään minkäänlaista poliittista ratkaisua kapinallisalueiden tilanteeseen ja sen sijaan pyrittiin etsimään sotilaallista ratkaisua Donbassin ongelmaan. NATO antoi tarpeellista koulutusta ja aseita mahdollistaakseen Ukrainan sotilaallisen ratkaisun, joka oli samanlainen kuin Kroatian “Operation Storm”, joka menestyksekkäästi otti takaisin haltuun serbien hallussa pitämän Krajinan alueen elokuussa 1995.

Huolestuttavien uutisten lisäksi siitä, että Ukraina harkitsi sen ydinaseohjelman jatkamista, Ukrainalla oli myös useiden Pentagonin bioaselaboratorioiden ongelma. Amerikkalaisviranomaisten aluksi kiellettyä se, että Pentagon olisi rahoittanut biolaboratorioita, Bidenin hallinnon alivaltiosihteeri Victoria Nuland vahvisti, että näin tapahtuikin, vaikkakin vain puolustustarkoituksiin. Molemmat nämä tapahtumat olivat luonnollisesti suuri huolenaihe presidentti Putinille ja hänen sisäpiirilleen.

Viimeisenä, on myös näyttöä siitä, että uskomattoman kehittyneen avaruusolentojen lajin “avaruusarkki” on löydetty Etelä-Ukrainasta, Khersonin alueelta, kuten useat lähteet ovat esittäneet. Kherson oli ensimmäinen ukrainalaiskaupunki, jonka Venäjä otti haltuun. Avaruusarkin, jota NATO tavoitteli itselleen, lisääminen listaan ainoastaan pahensi vaarallista Ukrainan tilannetta.

Kaikki yllä esitetyt tekijät ennustettavasti ovat vaikuttaneet vahvasti presidentti Putinin ja hänen sisäpiirinsä päätöksentekoon, mikä on johtanut heidän kohtalokkaaseen päätökseensä lähteä “erikoisoperaatioon”, näennäisesti demilitarisoimaan Ukraina ja puhdistamaan se natseista.

Tässä kohtaa haluan esittää, että olen eri mieltä presidentti Putinin ja hänen sisäpiirinsä päätöksestä käynnistää “erikoisoperaatio” Ukrainaa vastaan. Hän antoi negatiivisille avaruusolennoille ja näiden Deep State -käsikassaroille sen mitä he kovasti kaipasivat ja mikä oli vaatinut vuosien kehittelyä — uuden sodan joka suoraan asettaisi NATOn ja Venäjän napit vastakkain.

Kaikesta huolimatta ymmärrän miksi Vladimir Putin ja hänen neuvonantajansa tunsivat huolta, stressiä, kostonhalua ja kiihtyneisyyttä; ja miksi he uskoivat että heillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Tämän takia Farsightin kaukokatselu on mitä avuliain, sillä se antaa tärkeitä vastauksia kysymyksiin mikä käänsi vaa’an Venäjän kohtalokkaan sotilasoperaation suuntaan. Sitä vastoin presidentti Putin oli aiemmin ollut paljon pidättyneempi hänen suhteissaan Ukrainaan, NATOon ja Amerikkaan.

Tässä tri. Brownin johtopäätökset antavat ratkaisun, joka ehkäisee skenaarion toteutumisen uudelleen tai taantumisen tulevaisuuden ydinsodaksi:

Saatatte pohtia sitä miksi ihmiset ja erityisesti ihmisten kansallinen johto on niin helposti vedettävissä höplästä. Vastaus on yksinkertainen: salailu. Niin kauan kun avaruusolentojen läsnäolo pidetään salassa kansalta, on ihmisjohdolla mahdollista tulla vedätetyksi kerta toisensa jälkeen hermostollisella kytkennällä tarpeen niin vaatiessa. Ainoa asia, joka tämän voi estää tapahtumasta on UFO-paljastus.

Salailun lopettaminen tarkoittaa paljastusta. Kissan pöydälle nostamista, niinsanotusti. Se on ainoa asia joka merkkaa, paljastus. Ihmisjohdon tulee ymmärtää, että se mitä Vladimir Putinille ja hänen sisäpiirilleen on tapahtunut todennäköisesti tapahtuu eri asteissa kaikille tärkeille ihmisjohtajille. Eli siis kaikille ihmisjohtajille, mukaanlukien presidentit ja pääministerit, kukaan heistä ei ole turvassa manipulaatiolta. Kukaan ei ole turvassa.

Olen samaa mieltä, että paljastus on tärkeää, jotta voitaisiin lopettaa avaruusolentojen maailman johtajien hermostollisella kytkennällä manipulointi, tarpeettomien sotien tekaiseminen, hyväksikäyttösopimusten pakottaminen ja salailujärjestelmän ylläpito. Täydellinen paljastus tulee lopettamaan sellaiset törkeät käytänteet, ja tärkeimpänä edistämään maailmanrauhaa ja avointa kontaktia avaruusolentoihin.

 

Artikkelin julkaissut exopolitics.org