Avainsana-arkisto: salaseurat

Avaruusolentokysymyksen hallinnoinnin globaali perusta: Natsi-Saksan ja avaruusolentojen välinen yhteys

Tutkielma #6

Julkaistu 27.7.2003, www.exopolitics.org

kirjoittanut Michael E. Salla, PhD


Tiivistelmä

On olemassa uskottavaa näyttöä siitä, että 1930-luvun alkupuolella Natsi-Saksa sai tietää yhden tai useamman avaruusolentojen lajin teknologiasta ja läsnäolosta, joka ryhtyi kunnianhimoisiin toimiin kommunikoidakseen näiden rotujen kanssa tarkoituksenaan hankkia heiltä kehittynyttä teknologiaa. Käyttäen viestintäkeinoja, joka nykyisin tunnetaan ‘psyykkisenä kanavointina’, on näyttöä siitä, että tämänkaltaiseen viestintään erikoistuneet natsien okkulttiset salaseurat saivat yhteyden näihin rotuihin ja onnistuivat saamaan informaatiota, joka tuotti nopeita teknologisia läpimurtoja, jotka lopulta päätyivät Britannian, Ranskan, Neuvostoliiton ja USA:n tiedustelupalvelujen tietoon. Vaikka he ennustettavasti väheksyivät tällaisia natsien esoteerisia harjoituksia, kukin suuren vallan tiedustelupalvelu ryhtyi toimiin saadakseen tiedustelutietoa siitä mitä informaatiota natsit olivat viestinnällään avaruusolentojen roduilta saaneet, samalla kun he pitivät silmällä Natsi-Saksan kehittämää ‘avaruusolentojen inspiroimaa’ teknologiaa.

Tässä tutkielmassa analysoin sitä miten niinkutsuttujen ‘Maan ulkopuolisten asioiden’ — valtion politiikkatoimet liittyen avaruusolentojen rotujen olemassaoloon ja heidän inspiroimaan teknologiaan — hoito globaalisti perustuu 1930-luvulla sattuneisiin tapahtumiin, jolloin avaruusolennot alkoivat viestiä ensi kerran suurten maailmamme valtojen johdon kanssa. Se seikka, että tämä valta oli Natsi-Saksa, joka pian sen jälkeen aloitti kampanjan Euroopan sotilaalliseksi valloittamiseksi, oli merkittävä sen suhteen miten avaruusolentojen läsnäolo tämän jälkeen siirtyisi voitokkaiden liittoutuneiden maiden hallintaan, jotka nousivat toisen maailmansodan tuhkasta. Aloitan analysoimalla Natsi-Saksan ‘menestystä’ avaruusolentojen roduille kommunikoinnissa ja saataessa näiltä tietoa avaruusolentojen inspiroiman teknologian kehittämiseen, jota tultaisiin käyttämään hyökkäysaseita natsien sodankäyntiin. Esitän, että toisen maailmansodan ‘menestyksekäs’ lopputulema johti liittoutuneiden tylyyn herätykseen koskien natsien menestyksekästä avaruusolentojen teknologian kehittämistä. Natsi-Saksalla oli sekä menestyksekkäästi kehitettyjä ja/tai takaisinmallinnettua avaruusolentojen teknologiaa, joka oli saatu kyseenalaisin psyykkisen kanavoinnin keinoin, ja noudettuja avaruusolentojen aluksia ja artifakteja, että merkittävä määrä natsieliittiä, joka pakeni heidän kaikkein edistyneimmän avaruusolentojen inspiroiman teknologiansa kanssa salaisiin kohteisiin Antarktikselle ja Etelä-Amerikkaan. Tämä tarkoitti, että toisin kuin julkisesti tiedetään toisen maailmansodan lopputulemasta, merkittävä osuus Natsi-Saksan kaikkein kehittyneimmistä teknologioista ja sotatieteellisestä eliitistä oli voitokkaiden liittoutuneiden tavoittamattomissa.


Avaruusolentokysymyksen hallinnoinnin globaali perusta: Natsi-Saksan ja avaruusolentojen välinen yhteys

Johdanto [1]

On olemassa uskottavaa näyttöä siitä, että 1930-luvun alkupuolella Natsi-Saksa sai tietää yhden tai useamman avaruusolentojen lajin teknologiasta ja läsnäolosta, joka ryhtyi kunnianhimoisiin toimiin kommunikoidakseen näiden rotujen kanssa tarkoituksenaan hankkia heiltä kehittynyttä teknologiaa. Käyttäen viestintäkeinoja, joka nykyisin tunnetaan ‘psyykkisenä kanavointina’, on näyttöä siitä, että tämänkaltaiseen viestintään erikoistuneet natsien okkulttiset salaseurat saivat yhteyden näihin rotuihin ja onnistuivat saamaan informaatiota, joka tuotti nopeita teknologisia läpimurtoja, jotka lopulta päätyivät Britannian, Ranskan, Neuvostoliiton ja USA:n tiedustelupalvelujen tietoon. Vaikka he ennustettavasti väheksyivät tällaisia natsien esoteerisia harjoituksia, kukin suuren vallan tiedustelupalvelu ryhtyi toimiin saadakseen tiedustelutietoa siitä mitä informaatiota natsit olivat viestinnällään avaruusolentojen roduilta saaneet, samalla kun he pitivät silmällä Natsi-Saksan kehittämää ‘avaruusolentojen inspiroimaa’ teknologiaa.

Aikana, jolloin kansainväliset jännitteet kiristyivät Euroopan toisen suuren sodan siintäessä horisontissa (toinen maailmansota), suurvallat olivat huolissaan Natsi-Saksan esoteerisin viestintämuodoin avaruusolennoilta saadun teknologian kehittämispyrkimyksien seurauksista. Vaikka UFO-alukset olivat suhteellisen harvinaisia 1930-luvulla, historiallisesti havaintoja oli tehty riittävästi, jotta avaruusolentojen läsnäolon mahdollisuus olisi ollut poliittisten johtajien tiedossa. [2] Natsi-Saksa oli sekä aktiivisesti kehittämässä tällaisen viestinnän inspiroimaa teknologiaa että saanut myös tietää kaukaisista sijaintipaikoista planeetallamme, josta se voisi noutaa avaruusolentojen artifakteja. Natsit sponsoroivat lukuisia retkikuntia kaukaisiin sijaintipaikkoihin, jotka olivat länsimaiden tiedustelupalveluille suurelta osin tuntemattomia. [3] Oli myös näyttöä siitä, että Natsi-Saksa kykeni lopulta noutamaan toimivan ‘avaruusolentojen aluksen’, mikä viittaisi siihen, että yksi tai useampi avaruusolentojen laji avusti natseja. [4]

Tässä tutkielmassa analysoin sitä miten niinkutsuttujen ‘Maan ulkopuolisten asioiden’ — valtion politiikkatoimet liittyen avaruusolentojen rotujen olemassaoloon ja heidän inspiroimaan teknologiaan — hoito globaalisti perustuu 1930-luvulla sattuneisiin tapahtumiin, jolloin avaruusolennot alkoivat viestiä ensi kerran suurten maailmamme valtojen johdon kanssa. Se seikka, että tämä valta oli Natsi-Saksa, joka pian sen jälkeen aloitti kampanjan Euroopan sotilaalliseksi valloittamiseksi, oli merkittävä sen suhteen miten avaruusolentojen läsnäolo tämän jälkeen siirtyisi voitokkaiden liittoutuneiden maiden hallintaan, jotka nousivat toisen maailmansodan tuhkasta. Aloitan analysoimalla Natsi-Saksan ‘menestystä’ avaruusolentojen roduille kommunikoinnissa ja saataessa näiltä tietoa avaruusolentojen inspiroiman teknologian kehittämiseen, jota tultaisiin käyttämään hyökkäysaseita natsien sodankäyntiin. Esitän, että toisen maailmansodan ‘menestyksekäs’ lopputulema johti liittoutuneiden tylyyn herätykseen koskien natsien menestyksekästä avaruusolentojen teknologian kehittämistä. Natsi-Saksalla oli sekä menestyksekkäästi kehitettyä ja/tai takaisinmallinnettua avaruusolentojen teknologiaa, joka oli saatu kyseenalaisin psyykkisen kanavoinnin keinoin, ja noudettuja avaruusolentojen aluksia ja artifakteja, että merkittävä määrä natsieliittiä, joka pakeni heidän kaikkein edistyneimmän avaruusolentojen inspiroiman teknologiansa kanssa salaisiin kohteisiin Antarktikselle ja Etelä-Amerikkaan. Tämä tarkoitti, että toisin kuin julkisesti tiedetään toisen maailmansodan lopputulemasta, merkittävä osuus Natsi-Saksan kaikkein kehittyneimmistä teknologioista ja sotatieteellisestä eliitistä oli voitokkaiden liittoutuneiden tavoittamattomissa.

Liittoutuneiden kohtaamisen ja Antarktiksen sekä Etelä-Amerikan natsiregiimien jäänteiden jatkamisen dilemmaa politiikassa kärjisti avaruusolentojen rotujen fyysinen interventio, joka vaikutti vakavasti tarpeeseen hallinnoida avaruusolentojen läsnäoloa globaalisti. Vielä häiritsevämpää oli mahdollisuus sille, että natsiregiimin eliittijäänteet saivat apua yhdeltä tai useammalta avaruusolentojen rodulta, mikä teki näin mahdottomaksi täysin hävittää natsien olemassaolo. Alla pyritään selvittämään suurvaltojen pääpolitiikat koskien avaruusolentojen teknologian hankintaa ja kehittämistä, avaruusolentojen läsnäoloon vastaamista sekä käsittelemään poliittisia seuraamuksia, jotka johtuivat Antarktiksella ja Etelä-Amerikassa salaisissa tukikohdissa piileskelevistä natsieliiteistä.

Natsi-Saksan sotaa edeltäneet ohjelmat kehittää avaruusolentojen inspiroimaa teknologiaa

Adolf Hitlerin kiinnostus okkultistisia tieteitä, esoteerisia filosofioita ja eksoottisia teknologioita kohtaan johti hänet hyödyntämään kaikkia mahdollisia keinoja, joiden avulla hän saisi pääsyn ja voisi kehittää aseteknologiaa, joka voisi auttaa Natsi-Saksaa saamaan oikeutetun paikkansa, Hitlerin näkökulmasta, johtavana globaalina valtana. [5] Okkulttisten tieteiden opiskelijana Hitler oli tietoinen mahdollisuudesta kommunikoida avaruusolentojen roduille menetelmillä kuten ‘psyykkinen kanavointi’, jossa henkilö saa yhteyden ei-fyysiseen ja/tai kaukaiseen elämänmuotoon ja välittää informaatiota. Sellainen viestintä oli okkultistiryhmien tiedossa pitkin Pohjois-Eurooppaa, jotka kaikki tutkivat Helena Blavatskyn kaltaisten mystikkojen töitä. Blavatsky kirjoitti laajasti hänen esoteerisesta viestinnästään muiden ‘elämänmuotojen’ kanssa ja siitä kuinka kehittää näitä viestintätaitoja. [6]

Vaikka sellainen ilmiö nykyajan väännöissä jääkin ottamatta vakavasti, on silti olemassa näyttöä siitä, että Hitler sekä otti sen vakavasti että omisti huomattavia resursseja sille, natsivaltio muuttaisi saamansa tiedot teknologiseksi kehitykseksi ja aseiden tuotannoksi. [7] ‘Psyykkisellä viestinnällä’ saadut tiedot johtivat natsit lähettämään retkikuntia aikana ennen toista maailmansotaa kaukaisiin paikkoihin kuten Tiibetiin, Antarktikselle, Etelä-Amerikkaan, Irakiin ja muualle etsimään haudattuja avaruusolentojen artifakteja ja menneitä sivilisaatioita.

Yksi suurimmista Hitlerin tukemista okkulttisista järjestöistä oli Vril-seura, jonka “väitettiin ‘kanavoivan’ viestejä avaruusolentojen sivilisaatiolta Aldebaranin tähtijärjestelmästä ja suunnittelevan aluksen kehittämistä, joka voisi tehdä mahdolliseksi fyysisen kontaktin siellä olevan sivilisaation kanssa.” [8] Toinen merkittävä okkultistinen ryhmä oli Thule-seura, joka samalla tavoin väitti olevansa viestintäyhteydessä kehittyneeseen rotuun; Maan ulkopuolisen avaruusolentojen rodun sijaan, tämä rotu oli muinainen rotu Maapallolta, joka ulkoisesti näytti pohjoismaalaiselta ja joka eli maanpinnan alla alueilla, jonne pääsi Maapallon napaseuduilta ja muilta syrjäisiltä paikoilta. [9]

Hitlerin vakava suhtautuminen ja hänen antamansa tuki tällaisille viesteille näkyy näiden okkultistisalaseurojen saamassa tuessa, mm. materiaalisten resurssien muodossa ‘avaruusolentojen inspiroimien’ teknologioiden kehitykseen. Vuoteen 1934 mennessä “Vril-seura oli ilmeisesti kehittänyt ensimmäisen UFOn muotoisen lentävän aluksensa, nimeltään Vril 1, joka toimi antigravitaation avulla.” [10] Vaikka perinteisempien saksalaisten sotilasjärjestöjen keskuudessa esiintyikin odotetusti skeptisismiä tällaista ‘kanavoitua’ informaatiota kohtaan, natsien SS-joukot olivat tämän teknologian kehityksen eturintamassa. Myöhemmin toisen maailmansodan aikaan natsien SS-joukot ottivat Hitlerin ‘tieteellis-sotilaallis-okkultistisen kompleksin’ täysin omaan haltuunsa ja näin varmistivat, että avaruusolentojen inspiroimaa teknologiaa kehitettiin kaikkein tiukinta salaisuutta noudattaen.

Tärkeä yksityiskohta Hitleriin liittyen oli, että hän piti tällaisia teknologioita osana ‘luonnollista järjestystä’, jonka hän toivoi saavansa aikaan, minkä paljasti Hitlerin ja Viktor Schaubergerin pojan välinen haastattelu, joka oli ilmailualan pioneeri gravitaation kumoavissa teknologioissa:

Kesäkuussa 1934 isäni sai kutsun valtakunnankansleri Adolf Hitlerin luo keskustelemaan hänen työstään. Hitler halusi tietää hänen löydöksistään ja puhua eri mahdollisuuksista sekä siitä mikä hänen suuri suunnitelmansa oli. Ja hän sanoi ‘kyllä, tutkin uutta teknologiaa, joka tulee jälleen kerran harmonisoimaan asioiden  luonnollisen järjestyksen ja tämä on minun todellinen ohjelmani. [11]

Hitler antoi tuntuvaa materiaalista tukea Schaubergerille, mikä vihjasi siitä miten teknologioita, jotka olivat harmoniassa Hitlerin okkultistisen/naturalistisen maailmankuvansa kanssa, saisivat tukea:

Schaubergerille annettiin tiedemiesten tiimi auttamaan häntä hänen työssään... he kehittivät ‘lentävän kiekon’, joka toimi  Schaubergerin turbiinin avulla, joka pyöritti ilmaa pyörremäiseksi oskillaatioksi, joka johti suuren tehon syntymiseen ja tämä sai aikaan levitaation [antigravitaatiovoima]. Schaubergerin prototyyppi kehitettiin alukseksi nimeltä Belluzzo-Schriever-Miethe Diskus, kone joka oli läpimitaltaan yli 6.5 metriä. Nämä alukset kulkivat yli 2000 kilometrin tuntinopeudella ja tavoitteena oli päästä yli 4000 km/h. Vuoteen 1945 ne kykenivät saavuttamaan 12 kilometrin korkeuden alle kolmessa minuutissa. Aluksen havaittiin myös hehkuvan sinivihreänä sen noustessa ja se jätti jälkeensä hopeisen hehkun. [12]

Useat amerikkalaislähteet todistivat, että Natsi-Saksa oli kuin olikin kehittänyt teknologiaa, joka muistuttaa nykypäivän UFOja. Virgil Armstrongin, entisen CIA-agentin mukaan:

Me tiedämme, että sodan alkuvaiheessa liittoutuneiden kesken oli selviä faktioita, jotka eivät uskoneet hänellä [Hitler] olevan salaista asetta, ja vasta kun amerikkalaiset painottivat niin kovasti tätä he alkoivat ottaa sen vakavasti, ja he niinpä he saivatkin selville, että Hitlerillä ei ainoastaan ollut salaista asetta, vaan että se oli avaruusalus, mitä me nykyään kutsuisimme UFOksi. [13]

Toinen maineikas amerikkalaisupseeri, joka todisti natsien teknologiasta, oli kapteeni Ed Ruppelt, joka oli alkuvaiheessa Project Blue Bookin päätutkija: ”Kun toinen maailmansota päättyi, saksalaisilla oli useita radikaaleja lentokonetyyppejä ja ohjattavia ohjuksia kehityksen alla. Suurin osa oli alkuvaiheessa, mutta ne olivat ainoita tunnettuja aluksia, jotka kykenisivät UFO-havaintojen kohteiden kaltaisiin suorituksiin…” [14] Astronautti Edgar Mitchell vahvisti vuonna 1991, että suurin osa UFO-salailusta on perua toisen maailmansodan ajoilta. [15]

On ollut myös raportteja siitä, että Natsi-Saksa on noutanut ‘maahansyöksyneen’ aluksen. [16] Eversti Phillip Corso, joka oli vanhempi avaruusolentojen teknologian takaisinmallinnuksesta vastaava upseeri Eisenhowerin ja Kennedyn hallinnoissa, tukee tällaisen tapahtuman ideaa haastattelussa:

Maahansyöksyjä oli muualla, ja he [saksalaiset] keräsivät myös materiaalia. Saksalaiset työskentelivät sen parissa. He eivät ratkaisseet voimanlähdekysymystä. He tekivät paljon kokeita lentävillä lautasilla. Heillä oli yksi mikä lensi 3.5 kilometriin. Mutta me kaikki, he ja me, meiltä puuttui ohjausjärjestelmä. Kehitystyössä me aloimme tajuta, että olento itse [avaruusolento] oli itse osa ohjausjärjestelmää, osa konetta." [17]

Mikäli tällainen maahansyöksy olisi oikeasti tapahtunut, sen lisäksi mitä me tiedämme natsien okkulttisten järjestöjen viestinnästä avaruusolentojen kanssa, silloin tämä olisi huomattavasti puskenut eteenpäin Natsi-Saksan toimia kehittää avaruusolentojen teknologiaa Euroopan valloittamista varten.

On erittäin todennäköistä, että jossain kohtaa ennen toisen maailmansodan syttymistä vuonna 1939 sotilastiedustelu-upseerit länsimaista ja Neuvostoliitosta arvasivat saatavilla olevasta todistusaineistosta — natsien okkulttisten järjestöjen tiedusteluarvioista, Hitlerin esoteeristen filosofioiden ja käytäntöjen kannatuksesta, täysin rahoitetuista natsien retkikunnista kaukaisiin paikkoihin ympäri planeettaa ja natsien tiedelaboratorioiden teknologisista innovaatioista — että Natsi-Saksa oli vakavissaan aikeissa kehittää teknologiaa, jota Hitler ja hänen korkeat upseerinsa olivat saaneet avaruusolentojen kanssa käydyistä okkultistisista keskusteluista.

Sekä länsidemokratioiden tiedeperinteet, jotka perustuvat eurooppalaisen valistuksen ajan ‘tieteelliseen rationalismiin’, että Neuvostoliiton tiedeperinteet, jossa marxilainen historiallinen materialismi oli dominantti, olisivat johtaneet siihen, että näiden maiden tiedustelupalvelut olisivat sivuuttaneet Hitlerin okkultistisen viestinnän merkityksen. Siitä huolimatta, se seikka että Hitler aktiivisesti tuki tällaista viestintää natsivaltion tiederesursseilla olisi ansainnut lähempää tilanteen tarkastelua. Kun enemmän tietoa UFOjen läsnäolosta paljastui myöhemmin 1930-luvulla, länsivallat ja neuvostotiedustelu olisivat odotetusti olleet huolissaan siitä, että Hitlerin okkultistiset keskustelut avaruusolentojen kanssa antaisivat Natsi-Saksalle tärkeän sotilaallisen edun tulevissa sodissa.

Vieläkin kuumottavampaa länsimaiden tiedustelulähteiden kannalta oli mahdollisuus sille, että avaruusolentojen rotu antaisi Natsi-Saksalle hiljaista tukea näissä kommunikaatioissa huolimatta Hitlerin militaristisesta politiikasta Euroopassa. Se, että Natsi-Saksa sai tukea avaruusolennoilta, tuli modernin rakettitieteen keksijän, Hermann Oberthin, suusta, joka vahvisti natsien ja avaruusolentojen välisen yhteyden sanoessaan ”me emme voi yksin ottaa kunniaa tiettyjen tieteenalojen ennätyksellisestä edistämisestä. Me saimme apua.” Kun häneltä kysyttiin keneltä, hän vastasi, ”kansoilta toisista maailmoista.” [18] Se, että Natsi-Saksa olisi saanut haltuunsa ‘maahansyöksyneen’ avaruusolentojen aluksen, saattaa olla näyttöä eräistä Natsi-Saksan yhdeltä tai usemmalta avaruusolentojen rodulta saamista hiljaisen tuen muodoista.

Avaruusolentojen rodun, joka kommunikoi ja on jopa saattanut vierailla Maapallolla 1930-luvulla, kannalta Natsi-Saksa olisi ollut looginen valinta sellaiselle ‘avulle’. Hitler oli avoin esoteerisille harjoituksille ja teknologioille, mikä tarkoitti, että sellaisella avaruusolentojen rodulla oli keino kommunikoida suurvallan kanssa aikana, jolloin muut valtiot olivat epäileväisiä vierailevien avaruusolentojen rotujen politiikasta ja tuntemattomien viestintäkanavien avaamisesta yhdelle tai useammalle niistä. Idea luoda kommunikaatioyhteys esoteerisillä harjoituksilla kuten ‘psyykkisellä kanavoinnilla’ olisi länsimaissa ja Neuvostoliitossa sivuutettu naurettavana ja jopa vaarallisena poliittisten päättäjien toimesta, jotka edelleen yrittivät saada tietää niin paljon kuin he pystyivät avaruusolentojen läsnäolosta perinteisempien sotilastiedustelun kanavien ja tieteellisten keinojen avulla. Paljon myöhemmin Yhdysvallat ja muut liittoutuneet kehittivät omat protokollat ja standardit avaruusolentojen kanssa viestintään samanlaisten psyykkisten kanavointitekniikoiden avulla, joiden edelläkävijoinä okkultistiset natsiryhmät olivat toimineet. Entinen ilmavoimien kersantti Dan Sherman paljasti NSA:lla saamansa telepaattisen/psyykkisen viestinnän koulutuksen. NSA on avaruusolentojen rotujen kanssa käydyn viestinnän kärkinimi. [19]

Antamalla kaiken mahdollisen avun Natsi-Saksalle, olettaen että kehittyneiden avaruusolentojen rotujen kanssa käytyyn viestintään on olemassa protokollat maailmoissa, joilla ei vielä ole olemassa yhtä ainoaa maailmanhallitusta, natsien kanssa kommunikoineet avaruusolennot ovat mahdollisesti saaneet jonkinlaista hyötyä maksuna, joka on voinut huolestuttaa liittoutuneita. Mahdollisuudet hiljaiselle liitolle Natsi-Saksan ja avaruusolentojen välillä, vaikka se olisi ollut pelkästään natsien avaruusolentojen kanssa käymää keskustelua psyykkisesti, olisi muodostanut tärkeän kysymyksen liittoutuneille. Riskeeraisiko Hitler globaalin ihmiskunnan korkeimman hyvän vaihdossa jostain mikä auttaisi Saksaa muuttumaan maailman suurvallaksi? [20] Todennäköisesti he olisivat vastanneet kyllä ja pelanneet aikaa päättääkseen miten vastata Hitlerin aggressiiviseen nationalistiseen politiikkaan, Hitlerin ‘sotilaallis-tieteellis-okkultistisen’ kompleksin kehittämään teknologiaan, sekä avaruusolentojen ‘uhan’ luonteeseen, mikäli sellaista olisi ollenkaan, ihmisten itsevaltiudelle planeetallamme.

Natsien menestymisen mahdollisuus saada jonkinlainen kommunikaatioyhteys avaruusolentojen rodun kanssa ja jopa suora pääsy avaruusolentojen teknologiaan olisi varmasti vaikuttanut Britannian innokkuuteen Natsien menestymisen mahdollisuus saada jonkinlainen kommunikaatioyhteys avaruusolentojen rodun kanssa ja jopa suora pääsy avaruusolentojen teknologiaan olisi varmasti vaikuttanut Britannian innokkuuteen ottaa huomioon Saksan huolenaiheet Versaillesin rauhansopimuksesta johtuvien epäkohtien korjaamiseksi. Kaikki poliittinen ja diplomaattinen keskustelu näiden epäkohtien korjaamiseksi, vaikka se olisi suututtanut Britannian pääliittolaisen Ranskan, olisi antanut Britannialle paljon tarvittua aikaa voittaa Hitlerin regiimin ja hänen eksoottisten aseohjelmien turvallisuusuhka. Münchenin sopimus Britannian pääministerin Neville Chamberlainin ja Hitlerin välillä vuoden 1938 sudeettikriisin ratkaisemiseksi tarkoitti, että Tsekkoslovakia menettäisi alueet ja sille tärkeät maanpuolustusvarat. Britannian ja Ranskan perspektiivistä sellainen strateginen uhkapeli oli tarpeen mikäli Natsi-Saksalle aiottaisiin uskotella, että se voisi hyötyä suuresti siitä että se valitsee tehdä yhteistyötä Lännen kanssa vastuullisesti avaruusolentojen läsnäolon ja teknologian kysymyksissä.

Yhteistyö Lännen kanssa rahallisen tuen ja länsifirmojen tekemien investointien muodossa oli jo tarjonnut Natsi-Saksalle suuren osan sen uudelleenteollistamisesta. Suuret amerikkalaiset ja brittiläiset korporaatiot investoivat vahvasti Natsi-Saksan teollisuuteen ja loivat tärkeitä suhteita korkeisiin natsijohtajiin. [21] Kyseessä ei ollut pelkkä tilapäinen ilmiö, jonka oli tehnyt mahdolliseksi lyhyt länsivaltojen kuten Britannian ja Yhdysvaltojen sympatian ajanjakso natsien toimille poistaa Versaillesin rauhansopimuksen epäsuhdat, [22] vaan on olemassa uskottavaa näyttöä siitä, että tällaiset suhteet jatkuivat myös sodan aikana. Rockefellerien kontrolloima Standard Oil -yhtiö, esimerkiksi, teki laajalti yhteistyötä Saksan petrokemiajätti I.G. Farbenin kanssa öljy- ja kemian alalla, ja heidän väliset suhteensa jatkuivat jopa silloinkin kun Yhdysvallat liittyi mukaan sotaan joulukuussa 1941. Toukokuussa 1942 Standard Oilin johtajia vastaan nostettiin syytteet, jotka myöhemmin kumottiin, mutta sen touhut I.G. Farbenin kanssa joutuivat Harry Trumanin johtaman senaatin komitean hampaisiin. [23]

Toinen maailmansota, natsien ja avaruusolentojen välinen yhteys sekä natsien salainen maastapako

Vuonna 1939 Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto solmivat sopimuksen, jolla jakaa Puola keskenään, ja tämä käynnisti toisen maailmansodan. Britannialle ja Ranskalle se tarkoitti, että Natsi-Saksa oli keskittynyt kampanjaan Euroopan valloittamiseksi huolimatta mistään Saksan poliittisista myönnytyksistä rauhalle. Mikäli se olisi totta, että Saksa oli todellakin saanut hiljaista apua avaruusolentojen rodulta ja/tai saanut avaruusolentojen inspiroimaa teknolgiaa, Saksan hyökkäyksellä Puolaan olisi suuret seuraukset. Tämä tarkoitti, että Saksa täytyisi nopeasti kukistaa ennen kuin se voisi ottaa käyttöön hyökkäysaseisiinsa avaruusolennoilta saamaansa teknologiaa tai informaatiota. Yhtään ei säästelty sodan päätavoitteen saavuttamiseksi, akselivaltojen kukistamiseksi. Akselivallat olivat pitkäaikainen uhka Euroopan demokratioille sekä globaalin ihmiskunnan suvereniteetille, mikäli yksi tai useampi avaruusolentojen rotu avusti hiljaisesti Natsi-Saksaa. Winston Churchill, Britannian konservatiivipääministeri, torjui kaikki yritykset saada aikaan rauhansopimus Natsi-Saksan kanssa huolimatta Hitlerin anteliaista ehdoista. [24]

Ranskan nopean tappion jälkeen 1940, tämä tarkoitti että Britannia joutui varmistamaan, että Yhdysvallat lähtisi mukaan sotaan niin pian kuin mahdollista avustaakseen Saksan kukistamisessa. Vaikka tämä epäilemättä oli looginen veto Britannialta tai miltä tahansa epätoivoiselta maalta, joka on kamppailemassa voimakasta vastustajaa vastaan, Saksan teknologiaohjelmien luonne ja mahdolliset yhteydet avaruusolentoihin vaativat välitöntä toimintaa ei-taistelevilta mailta kuten Yhdysvalloilta. Sodan alkuvaiheissa presidentti Roosevelt sai tietää avaruusolentojen läsnäolosta sekä mahdollisuudesta sille, että Natsi-Saksa oli kehittelemässä hyökkäysaseita avaruusolentojen teknologian ja avun pohjalta. Tohtori Michael Wolfin mukaan, joka väittää olleensa jäsen kansallisen turvallisuuden neuvostossa, joka valvoo avaruusolentojen toimia USA:ssa, ”Ensimmäinen UFO syöksyi alas mereen 1941 San Diegon rannikolta länteen, ja laivasto nouti sen talteen. [25] Toinen päivämäärä tälle löydölle on saatu nyt edesmenneeltä eversti Willian Brophylta, 25. helmikuuta 1942. [26] Mitkään sotaan mukaan lähtemisen oikeutuksista eivät saaneet päätyä kansan tai Yhdysvaltain kongressin tietoon. Tämä pakotti amerikkalaispäättäjät muuttamaan toimintasuunnitelmaansa. On erittäin todennäköistä, että presidentti Roosevelt ja pääministeri Churchill kärjistivät poliittisia tapahtumia Tyynellä valtamerellä niin, että keisarillisen Japanin olisi ollut pakko hyökätä Amerikan laivaston kimppuun Pearl Harborissa. [27] Sellainen kärjistys olisi ollut tarpeen, kun otetaan huomioon, että Hitler oli tehnyt kaiken mahdollisen varmistaakseen, että Yhdysvallat ei lähtisi mukaan sotaan Britannian puolelle. [28] Olennaisesti amerikkalaista kansaa ei ollut tarpeen taivutella Britannian puolelle, kun Natsi-Saksa selvästi vältteli ensimmäisen maailmansodan virhettään, jolloin sen sukellusvenesodankäynti toi Yhdysvallat mukaan sotaan.

Todisteet Yhdysvaltain alas ampumasta avaruusolentojen aluksesta vuonna 1941/1942 on voinut olla avaruusolentojen keino tasoittaa puolia tarjoamalla samanlaista avaruusolentojen teknologia-apua molemmille sodan osapuolille. Hitlerin hyökkäys Neuvostoliittoon 1941 oli todistus Hitlerin itseluottamuksesta siihen, että salaiset aseteknologiaohjelmat olisivat menestyksekkäästi tuottaneet hyökkäysaseita, joilla natsit saisivat voiton Euroopasta.

Sodan loputtua Natsi-Saksan teknologinen ylivertaisuus paljastui kenraalimajuri Hugh Knerrin ja kenraaliluutnantti Carl Spatzin käymästä kirjeenvaihdosta 1945. Knerr oli Yhdysvaltain strategisten joukkojen hallinnon apulaispäällikkö Euroopassa:

Saksan tieteellisten ja teollisten instituutioiden miehitys on paljastanut, että olemme olleet hälyttävästi jäljessä monilla tutkimusaloilla, ja jos emme käytä tätä tilaisuutta hyväksenne tarttumalla laitteistoon ja sen kehittäneisiin aivoihin ja laittamalla tätä yhdistelmää pikaisesti takaisin töihin, jäämme useita vuosia jälkeen yrittäessämme kurota umpeen alaa, jota on jo hyödynnetty. [29]

Tämä viittaa siihen, että ne vuodet, joita Natsi-Saksa kehitti avaruusolentojen inspiroimaa teknologiaa, kun liittoutuneet olivat skeptisiä natsien okkulttisissa järjestöissä käyttämien viestintäkeinojen suhteen, olivat kriittisiä. Sen jälkeen kun tuli tietoon, että Natsi-Saksan hyökkäysaseet oli kehitetty avaruusolentojen kanssa käytyjen keskustelujen ja todennäköisen avaruusolentojen teknologian pohjalta, Britannia, Yhdysvallat ja jopa Neuvostoliitto olivat jo kaukana jäljessä teknologisessa kehityksessä natseihin verrattuna. Edes Yhdysvaltojen 1941/1942 noutaman avaruusaluksen avullakaan liittoutuneet eivät olisi voineet kuroa umpeen Natsi-Saksan teknologista etumatkaa.

Natsien pako Antarktikselle, ‘Operation High Jump’ ja avaruusolentojen apu

Natsi-Saksan ja keisarillisen Japanin ‘virallinen’ tappio 1945 oli itse asiassa ‘taktinen voitto’, joka naamioi suuren ‘voitokkaiden liittoutuneiden’ strategisen tappion, joka pidettiin visusti kansalta salasa. Merkittävä osuus Natsi-Saksan poliittista eliittiä, kaikkein kehittyneintä avaruusolentojen teknologiaa ja täysin toimivia ‘lautasaluksia’ pääsi pakoon liittoutuneilta. [30] Natsi-Saksan kehittyneistä aseohjelmista jäljelle jäänyt osuus oli jotain häiritsevää, mitä tulee natsien saavuttamaan teknologiseen kehitykseen monilla asetuotannon aloilla. [31] Se seikka, että natsit olivat siivonneet kehittyneimmät salaisuutensa, teknologiansa ja henkilöstönsä Saksan lopullisen tappion hetkellä, oli ollut suuri shokki liittoutuneille sen käydessä selväksi mitä oli tapahtunut. [32] Toisen maailmansodan viimeiset kuukaudet eivät olleet tappiota hyväksymään kykenemättömän, megalomaanisen natsijohdon uhkapeliä, vaan se oli itse asiassa systemaattista natsien kaikkein arvokkaimpien resurssien ja henkilöstön valmistelua, jotka valmistautuivat siirtymään kaukaisiin sijaintipaikkoihin Antarktikselle ja Etelä-Amerikkaan. Tämä mahdollisti natsien jatkaa uniikkia yhteiskuntajärjestelmäänsä ja suunnitella tulevaa tärkeää, ellei jopa dominanttia, roolia kansainvälisissä tapahtumissa.

Natseilla oli riittävästi aikaa ja resursseja valmistella sellainen siirtyminen, kun otetaan huomioon heidän laajat bisneskontaktit, pöytälaatikkofirmat ja yhteydet Etelä-Amerikan hallituksiin ja yrityksiin. Hyvin varustautuneet natsiretkikunnat Antarktikselle sotien välisenä aikana mahdollistivat natseille tutustua Antarktiksen maastoon ja luoda perustukset mahdolliselle sodanjälkeiselle roolille näillä alueilla. Kaikkein kunnianhimoisin natsiretkikunta oli vuonna 1938, kun Antarktiksen maista natsihallituksen leipiin kartoitti suuria alueita kapteeni Alfred Ritscher. Lentotukialus Schwabenland lähetti lentokoneita laajoihin ilmavalvontatehtäviin alueelle, jonka Natsi-Saksa oli lähettänyt valtaamilleen alueille, joita kutsuttiin nimellä Neuschwabenland. [33] Sodan aikainen sukellusvenetoiminta Antarktiksella kertoi siitä, että natsit ovat saattaneet rakentaa sinne tukikohtia. Tällainen mahdollisuus sai lisäpontta Natsi-Saksan sukellusvenelaivaston komentajan, amiraali Karl Donitzin kommentista vuonna 1943, jolloin hän väitti, että hänen laivastonsa oli “rakentanut toiselle puolen maailmaa Shangri-La:n — voittamattoman linnoituksen.” [34] Saksan antauduttua ehdottmasti toukokuun 8. päivänä 1945 natsien sukellusvenetoiminta Antarktiksen alueella jatkui, mikä kävi ilmi Agence Pressen raportista syyskuun 25. päivä 1946: “jatkuvat huhut saksalaisten sukellusvenetoiminnasta Tulimaan alueella Etelä-Amerikan kaikkein eteläisimmässä kärjessä sekä Antarktiksella perustuvat todellisiin tapahtumiin.” [35]

Huhuja natsieliitin pakomatkasta Antarktikselle kärjisti liittoutuneiden käsitys nyt kiistämättömästä näytöstä siitä, että avaruusolentojen rodut todellakin vierailivat Maapallolla. Avaruusolentojen läsnäolo oli tekijä liittoutuneiden tavoitellessa ja hävittäessä Natsi-Saksan jäänteitä, jotka olivat muuttaneet Antarktikselle ja Etelä-Amerikkaan, ja jotka nyt käyttivät täysin toimivia ‘lautasaluksia’ liikkumaan ympäri planeettaa ja jopa lentämään syväavaruuteen. Monet välittömästi sodan jälkeen havaitut UFOt ovat useiden natsien teknologian kehittyneestä luonteesta tietoisien sotilasupseerien raporttien mukaan täysin toimivia natsien avaruusaluksia. [36]

Vähemmän tunnettu toimi lopettaa natsien uhka lopullisesti oli amiraali Richard Byrdin vetämä laivaston retkikunta Antarktikselle 1946/1947. Byrdin sotilasretkikunta sai nimen “Operation High Jump”, ja se koostui “4700:sta sotilaasta, kuudesta helikopterista, kuudesta Martin PBM -lentokoneesta, kahdesta vesiliitokoneiden tukialuksesta, viidestätoista muusta lentokoneesta, 30:sta laivaston tukialuksesta ja yhdestä lentotukialuksesta (USS Philippine Sea).“ [37] Amiraali Byrd sai käskyksi Yhdysvaltain laivaston komentajalta, amiraali Chester Nimitziltä: “(b) konsolidoida ja laajentaa Amerikan suvereniteettia Etelänapamantereen suurimmalle mahdolliselle alueelle; (c) määrittää Antarktikselle tukikohtien perustamisen ja niiden ylläpidon mahdollisuus ja tutkia mahdollisia paikkoja tukikohdille”. [38] Ironista kyllä, se oli juuri amiraali Byrd joka oli puhutellut kapteeni Ritscherin natsiretkikuntaa ennen lähtöään Antarktikselle vuonna 1938/39. Nyt amiraali Byrd oli amerikkalaisen retkikunnan johdossa, jonka tehtävä oli etsiä ja eliminoida Schwabenlandin retkikunnan aikana löytyneisiin tai rakennettuihin tukikohtiin paennut natsieliitti.

Antarktiksen kesä 1946/1947 oli ensimmäinen mahdollisuus viedä tällainen suuri retkikunta Antarktiksen karuille seuduille. Koska se tuli niin nopeasti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, sitä kovasti ihmeteltiin miksi niin suuri armada matkaisi Antarktikselle kiristyvän kylmän sodan jännitteiden aikaan, ellei retkikunta lähetetty sinne hoitamaan sotilaallisesti jotain itse sodan keskeneräistä ongelmaa — natsieliittiä, joka piileksi maanalaisissa tai ennen sotaa ‘löydetyissä’ tukikohdissa. Hitler oli valtuuttanut useita sotilastehtäviä Antarktikselle ennen sotaa, mikä teki mahdolliseksi yhden tai useamman tukikohdan perustamisen tai löytymisen. [39] Byrdin tehtävä oli suunniteltu kestämään puoli vuotta, mutta se päättyi kahdeksan viikon jälkeen, koska se oli Chilen sanomalehdistön raporttien mukaan “ajautunut ongelmiin” ja oli kärsinyt “monia kuolonuhreja”. [40] Jos tehtävän todellinen tavoite oli paikallistaa ja hävittää natsien tukikohdat, sanomalehdistön raportit ja tehtävän ennenaikainen keskeytyminen kertoivat karmeasta epäonnistumisesta ja amerikkalaislaivaston karusta herätyksestä.

Maaliskuun 5. päivänä 1947 chileläisen sanomalehden haastattelussa amiraali Byrd, Operation High Jumpin päätyttyä ennenaikaisesti, vihjasi, että tappio oli kuin olikin kärsitty ja etelänavalla oli uusi uhka:

Amiraali Byrd julisti tänään, että Yhdysvalloille oli tärkeää välittömästi ryhtyä puolustustoimiin vihollisalueita vastaan. Amiraali lisäsi, ettei hän halunnut pelotella ketään turhaan, mutta että se oli katkera todellisuus, että uuden mahdollisen sodan uhatessa USAa vastaan hyökättäisiin lentävillä esineillä, jotka kykenivät lentämään navalta navalle uskomattomilla nopeuksilla. [41]

Oli selvää, että amerikkalaisten paraskaan laivue ei kykenisi voittamaan pientä mutta hyvinvarusteltua natsieliittiä, joka oli selvinnyt sodasta syrjäisessä Antarktiksen sijainnissaan. Taaskaan mahdollisuutta sille, että natsit olivat saaneet apua avaruusolennoilta amerikkalaisten hyökkäyksen pysäyttämiseksi, ei voitaisi sulkea pois. Natsien toimet okkultistiryhmissä kuten Thule-seura, jossa viestittiin kehittyneelle maanalaiselle ihmissivilisaatiolle, nimeltään ‘Thule’, on saattanut johtaa siihen, että natsieliitti sai apua siirtyäkseen salaiseen tukikohtaan Antarktiksella ja mahdollisesti sai merkittävää tukea avaruusolennoilta amerikkalaisten ja sen liittolaisten hyökkäystä vastaan.

Amiraali Byrdin vähemmän tunnettu retkikunta pohjoisnavalle Operation High Jumpin aikaan, jossa hän törmäsi kehittyneeseen pohjoismaiseen avaruusolentojen rotuun, viittaa siihen, että Thule-seura oli kuin olikin ollut oikeassa arviossaan sellaisen rodun olemassaolosta. Amiraali Byrd paljasti tämän kohtaamisen olosuhteet jälkikäteen julkaistuissa päiväkirjoissaan, jossa tämän kehittyneen maanalaisen rodun johtaja tervehti häntä:

"Me olemme antaneet teidän tulla tänne, koska olette luonteeltanne jalo ja hyvin tunnettu Pintamaailmassa, amiraali... olette nyt Ariannin kotimaassa, Maapallon Sisämaailmassa... Amiraali, kerron teille nyt miksi olen pyytänyt teidät tänne. Kiinnostuksemme saa aivan oikeutetusti alkunsa sen jälkeen, kun rotunne räjäytti ensimmäiset atomipommit Hiroshimassa ja Nagasakissa, Japanissa. Tuona hädän hetkenä me lähetimme omat lentävät koneemme, 'Flugelradit', pintamaailmaanne tutkimaan mitä rotunne oli tehnyt... Katsokaas, me emme koskaan ole aiemmin puuttuneet rotunne sotiin tai barbaarisuuteen, mutta nyt meidän pitää, sillä olette oppineet pelleilemään voimilla, jotka eivät ole ihmistä varten, nimittäin atomivoima. Lähettiläämme ovat jo toimittaneet viestit maailmanne valloille, ja kuitenkaan ette ota opiksenne. Nyt olette valinneet olla todistaja täällä sille, että maailmamme todellakin on olemassa. Katsokaas, kulttuurimme ja tieteemme on tuhansia vuosia rotuanne edellä, amiraali. [42]

Byrdin päiväkirjan totuudenmukaisuudesta keskustellaan edelleenkin, mutta Byrdin kommentit Chilen lehdistössä viittaavat siihen, että hän oli riittävän hermostunut naparetkensä tapahtumista 1946/47, että tällainen kohtaaminen mahdollisesti on tapahtunut. Myöhemmät raportit UFO-aktiviteetista Antarktiksen alueella ovat vahvistus siitä, että uusi vihollinen käytti Antarktista tukikohtana operaatioille, joka hermostutti amiraali Byrdiä niin kovasti — natsit ja/tai yksi tai useampi avaruusolentojen rotu. [43]

Avaruusolentokysymyksen hallinnoinnin globaali perusta

‘Voitokkaiden’ liittoutuneiden (jotka nimittivät itseään yhdistyneiksi kansakunniksi, josta tuli virallinen nimi uudelle Kansainliiton korvanneelle organisaatiolle 1945) muodostivat perustan toisen maailmansodan jälkeiselle vastaukselle tapahtumiin, jotka tapahtuivat ennen sotaa ja sen aikana. Jos ei huomioida avaruusolentojen itsensä vierailua, kaikkein tärkein tapahtuma oli Natsi-Saksan nopea teknologinen kehitys, joka oli seurausta avaruusolentojen kanssa käydyistä keskusteluista esoteerisin viestintäkeinoin. Natsien ja avaruusolentojen väliset yhteydet opettavat meille seuraavaa:

    • Maapallolla vierailleet avaruusolentojen rodut olivat innokkaita saamaan viestintäyhteyden suurvaltojen poliittisiin johtajiin.
    • Avaruusolentojen kanssa käyty psyykkinen viestintä oli merkittävässä roolissa Natsi-Saksan nopeassa teknologisessa kehityksessä.
    • Antiikin aikaan asti ajoittuvia avaruusolentojen artifakteja on mahdollista löytää syrjäisistä sijainneista planeetallamme, ja niillä on potentiaali edistää löytäjänsä teknologista kehitystä nopeasti.
    • Yksi tai useampi avaruusolentojen rotu hiljaisesti tuki Natsi-Saksan asehankintaohjelmia.
    • Avaruusolentojen rodut eivät puuttuneet suoraan väkivaltaisiin konflikteihin ja näyttivät tasapuolisesti avustavan sotaa käyviä maita kaikilta osin kehittämään avaruusolentojen teknologiaa joko hyökkäys- tai puolustustarkoituksiin.
    • Natsi-Saksan eliitit selvisivät sodasta syrjäisissä sijainneissa Antarktiksella ja Etelä-Amerikassa, ja he jatkavat edelleen rooleissaan maailman tapahtumissa.

Avaruusolentokysymyksen globaalin hallinnoinnin perusta toisen maailmansodan jälkeen perustui oppeihin, jotka opittiin toisen maailmansodan aikana. On olemassa huomattavaa näyttöä siitä, että Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Britannia ja Ranska ovat ‘tehneet yhteistyötä’ tarkkaillessaan ja toteuttaessaan näitä globaaleja hallintokäytänteitä huolimatta kiistakysymyksistä. Yhteistyö Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä perustui suurelta osin yhteiseen käsitykseen tarpeesta tehdä yhteistyötä koskien avaruusolentojen läsnäoloa ja natsien tukikohtia, sekä perustavanlaatuisiin oppeihin, jotka saatiin natsien kokemuksista kun suurvalta lähti sotilaallisesti seikkailemaan perustuen omaan itseluottamukseensa siitä, että se voisi käyttää avaruusolentojen teknologiaa hyökkäystarkoituksiin.

Kaikkein tärkein tekijä, joka tätä globaalia yhteistyötä leimaa, oli selkeät ideologiset erot länsimaiden ja neuvostoblokin välillä, joilla oli vastakkaisia näkemyksiä siitä miten parhaiten organisoida yhteiskunta ja planeetta. Tämä tarkoitti, että kukin blokki samaan aikaan sekä teki yhteistyötä vastatakseen avaruusolentojen läsnäoloon ja natsitukikohtien olemassaoloon että kilpaili maksimoidakseen oman vaikutusvaltansa planeetalla. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ottivat johtoaseman ja loivat poliittiset, sotilaalliset ja taloudelliset rakenteet, joita kukin ideologinen blokki käytti. Kukin ideologinen blokki hoiti omia poliittisia ongelmiaan, jotka syntyivät avaruusolentojen läsnäolosta ja heidän teknologiastaan käyttäen omia rakenteitaan tätä kysymystä hoitamaan. Kukin blokki kuitenkin teki yhteistyötä avaruusolentojen läsnäolon tiimoilta pitämällä poliittisen johdon kokouksia aiheesta sekä viestimällä kunkin blokin sotilas- ja tiedusteluyhteisöille.

Kiinan kansantasavallan tunnustaminen pysyväksi turvallisuusneuvoston jäseneksi vuonna 1972 merkitsi sen nousua suurvaltioksi, joka olisi myös merkittävässä roolissa avaruusolentokysymyksen hallinnoinnissa luomalla vaikutusalueen, joka omalla tavallaan hankkii avaruusolentojen teknologiaa ja vastaa avaruusolentojen läsnäoloon. Ei ole olemassa näyttöä siitä, että 1960-luvulla noussut liittoutumattomien maiden ryhmä olisi ollut merkittävässä roolissa avaruusolentojen läsnäolon tai teknologian hallinnoinnissa globaalisti. Perustuen instituutiorakenteisiin, suhteisiin ja yhteistyösopimuksiin liittoutuneiden maiden välillä koskien avaruusolentojen teknologiaa ja läsnäoloa planeetallamme, voidaan identifioida liittoutuneiden ottaneen käyttöön viisi poliittista toimenpidettä hallinnoimaan avaruusolentokysymystä.

1. Totuuden salaaminen avaruusolennoista

Ensimmäinen politiikkatoimi avaruusolentokysymyksen globaalissa hallinnoinnissa oli, että asiaa ei tulisi paljastaa kansalle tai vaaleilla valituille edustajille ennen kuin jossain vaiheessa tulevaisuudessa, jolloin avaruusolentojen läsnäolon ja teknologian poliittiset seuraamukset olisi selvästi määritetty. Yhdysvaltain tapauksessa presidentti Roosevelt otti päätti salata avaruusolennot kansalta. Trumanin ja Eisenhowerin hallinnot myöhemmin institutionalisoivat tämän tavalla, joka mahdollistaisi jatkaa salailua määrittelemättömän pitkän ajan. [44] Kukin länsimaa, jolla oli suurempi rooli avaruusolentokysymyksen globaalissa hallintamekanismissa muodosti omat institutionaaliset struktuurinsa koordinoimaan avaruusolentopolitiikkaa ja varmistamaan salassapidon. [45] Kukin kansallisvaltio antoi kaikelle avaruusolentoihin liittyville projekteilleen ja informaatiolle tarpeeksi korkean turvaluokituksen, jotta siitä tulisi rikos sotilas- ja tiedusteluviranomaisille paljastaa osallisuutensa avaruusolentojen läsnäoloon ja teknologiaan liittyvissä projekteissa. [46] Tämä oli tehokas keino rajata käytyä julkista keskustelua avaruusolentokysymyksissä, mikä käy ilmi jatkuvasta median pimennosta avaruusolentoja koskien. [47]

Salaamisstrategian menestys vaatii tiukkaa kansallisen turvallisuuden lakien valvontaa ja muiden valtioiden painostamista, joilla ei ole pääsyä kaikkeen tietoon koskien avaruusolentokysymyksen eri aspekteja, antamaan kaikki hallussaan olevat tietonsa, artifaktinsa tai teknologiansa yhdelle tai useammalle suurvallalle helmikuun 1945 Yaltan sopimuksen mukaisesti, jonka Franklin D. Roosevelt, Winston Churchilla ja Josif Stalin solmivat. Yaltan sopimus on merkittävä, sillä se luo sekä vaikutusalueet liittoutuneiden vapauttamia alueita koskien että myös on todennäköisesti säätänyt salassapitovelvollisuudesta avaruusolentojen läsnäoloa ja natsien ja avaruusolentojen välistä yhteyttä koskien. Tämä viittaa siihen, että liittoutuneet joutuivat tekemään yhteistyötä varmistaakseen avaruusolentokysymyksen salassapidon kansallisen turvallisuuden asiana, jonka paljastaminen tarkoittaisi vakavia rangaistuksia julkishallinnon viranomaisille. Neuvostoblokin ja myöhemmin Kiinan tapauksessa laadittiin vieläkin drakonisempia lakeja, jotta varmistettaisiin kaikkein rohkeimpienkin viranomaisten hiljaisuus, jotka olivat tietoisia valtion/asevoimien projekteista koskien avaruusolentojen teknologiaa ja heidän läsnäoloaan.

Poliittinen johto valtioissa, jotka eivät olleet nimekkäässä roolissa avaruusolentokysymyksen globaalissa hallinnoinnissa, olivat ainoastaan riittävän tietoisia avaruusolentojen läsnäolosta delegoidakseen asian oman maansa kansallisen turvallisuuden elimelle. Vaikuttaa siltä, että tapauksissa joissa on löydetty avaruusolentojen artifakteja, tai joissa avaruusolentojen alukset ovat laskeutuneet ja/tai joissa on tapahtunut kohtaaminen avaruusolennon kanssa, nämä hoidettiin valtion kansallisen turvallisuuden elimen kautta, joka teki yhteistyötä suurvallan kanssa, jolla oli vaikutusvaltaa kyseiseen valtioon. Tohtori Jamisson Neruda, joka väittää olevansa loikkari NSA:n sisäisestä salaisesta organisaatiosta, joka erikoistuu avaruusolentojen viestintään ja teknologiaan, kuvaa olosuhteita, joissa Bolivian armeija nouti hänen isänsä löytämän avaruusolennon ohjastaman aluksen:

Vuosi 1956. Isäni löysi vaurioituneen avaruusaluksen Bolivian viidakoista metsästysreissulla. Se oli kolmion muotoinen alus, arviolta 70 metriä nurkasta nurkkaan, lähes tasasivuinen. Siellä oli 26 miehistön jäsentä. Kaikki kuolleita... Isäni sai haltuunsa teknologiaa aluksesta, ja sitten otti yhteyttä Bolivian hallinnon sotilasviranomaiseen, joka oli hänen luotettu ystävänsä. Aluksi isäni oli kiinnostunut myymään aluksen Bolivian armeijalle, mutta pian siitä tuli Yhdysvaltain armeijan ongelma -- erityisesti SPL:n [Special Projects Laboratory]. SPL:n johtaja tapasi isäni, määritti aluksen sijainnin ja nouti aluksen kolmessa päivässä. [48]

Salainen globaali noutojärjestelmä maita varten, jotka ovat Yhdysvaltain vaikutuspiirissä, oli nimeltään ‘Project Pounce’. Eversti Steve Wilson, entinen salaisen asiantuntijaryhmän johtaja, johon kuului Yhdysvaltain armeijan eri haarojen henkilöstöä, paljasti salaisen projektin toiminnan sarjassa haastatteluja:

Project Pounce on ilmavoimien mustien barettien ja tiedemiesten eliittiryhmä, jotka ryntäävät UFO-maahansyöksypaikalle, rajaavat alueen, noutavat Maan ulkopuolisen aluksen ja mahdolliset matkustajat, sitten "siivoavat" syöksypaikan sen syöksyä edeltäneeseen kuntoon ja pelottelevat kaikkia silminnäkijöitä pysymään hiljaa. [49]

Voitokkaat YK:n muodostaneet liittoutuneet, joiden pääjäsenistä tuli pysyviä YK:n turvallisuusneuvoston jäseniä, tekivät yhteistyötä varmistaen, että avaruusolentojen läsnäolo pysyisi salassa kansalta ja muiden maiden hallituksilta. Tämä viittasi siihen, että YK:n turvallisuusneuvsto tarjosi tärkeän foorumin pysyville jäsenille koordinoida omia kansallisia politiikkatoimiaan avaruusolentoja koskien ja varmistaa avaruusolentojen läsnäoloa ja/tai teknologiaa koskeva salassapito.

3. Natsien ja avaruusolentojen välisen yhteyden salassapito ja natsien vaikutusvallan torjuminen Etelä-Amerikassa

Toinen merkittävä politiikkatoimi avaruusolentokysymyksen globaalissa hallinnoinnissa oli, että avaruusolentojen yhteys Natsi-Saksaan ja natsieliitin selviytyminen Antarktiksen ja Etelä-Amerikan syrjäseuduilla pidettäisiin salassa kansalta ja vaaleilla valituilta edustajilta niiden toimesta, jotka olivat tietoisia natsien exoduksesta. Tällä varmistettaisiin, että natsi-ideologia ei nousisi enää uudestaan minkään kansallisvaltion perustaksi, ja että natsieliitit eivät ottaisi haltuun kansallisvaltiota natsien uskomusjärjestelmien levittämiseksi. Tämä osoittautui huomattavan vaikeaksi Etelä-Amerikassa, jossa monet valtioista olivat natsimielisiä ja oli tarjonnut materiaalista tukea ja turvapaikkaa akselivalloille. Maat kuten Argentiina, Paraguay, Chile ja Brasilia joutuivat tarkkailuun näiden maiden poliittisten eliittien natsimielisyyden johdosta ja koska näillä mailla oli potentiaali toimia natsismin/fasismin levittäjinä Etelä-Amerikan mantereella. [50]

Kylmän sodan kamppailu Etelä-Ameikassa oli pyrkimys rajata natsismin/fasismin leviäminen ja tarve tarve hillitä mantereen hallituksiin vaikuttaneiden natsiryhmien vaikutusvaltaa. Pelkona oli, että Etelä-Amerikka joku päivä muuttuisi jäljelle jääneiden natsieliittien välineeksi päästä valtaan alueellisesti, jos ei sitten globaalisti. Kylmän sodan kamppailu Etelä-Amerikassa oli salainen keino Neuvostoliitolle ja Yhdysvalloille minimoida paenneiden natsieliittien uhka aiheuttamalla Etelä-Amerikan valtioissa poliittisia ja taloudellisia kriisejä. Nämä kriisit varmistaisivat, että mikään Etelä-Amerikan valtio ei koskaan voisi saavuttaa sellaista taloudellista potentiaalia, joka mahdollistaisi valtion kehittää sellaista teollista ja teknologista pohjaa, joka mahdollistaisi natsieliittien saavuttaa johtava rooli alueellisesti ja/tai globaalisti. Esimerkiksi IMF:n päätös vuonna 2002 jättää antamatta rahaa Argentiinalle johti helposti ennustettavaan talousromahdukseen, joka johti pankkien sulkemiseen, valtion tarjoamien palvelujen leikkauksiin ja nopeaan työttömyyden nousuun. [51] Sen sijaan, että tämä olisi seurausta Bushin hallinnon erilaisesta makrotaloudellisesta filosofiasta Clintoniin verrattuna, voidaan spekuloida että todellinen syy evätä Argentiinalta resurssit oli ettei se pääsisi suureen poliittiseen asemaan alueella. Lopputuloksena oli kieltää natsieliittien vallan kasvattaminen, jotka jatkoivat vallankäyttöä kulisseissa Argentiinan ja muiden Etelä-Amerikan valtioiden poliittisesta järjestelmästä. Henkilö, jonka vastuulla oli kylmän sodan strategia Etelä-Amerikassa Trumanin hallinnon aikaan, oli Nelson Rockefeller, jonka Eisenhower myöhemmin nimitti salaa avaruusolentoasioiden johtoon. [52]

3. Natsitiedemiesten ja -teknologioiden kotiuttaminen ja natsien sponsoroimien ihmiskokeiden jatkaminen

Kolmas avaruusolentokysymyksen globaaliin hallinnointiin valittu politiikkatoimi oli, että Natsi-Saksan jälkeensä jättämä avaruusolentojen inspiroima teknologia jaettaisiin eri liittoutuneiden maiden kesken (Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja Neuvostoliitto) sen mukaan kenellä on hallussaan teknologiaa tai tiedemiehiä omilla kontrollialueillaan Saksassa ja entisillä natsien miehittämillä alueilla. Kukin maa otti tämän teknologian käyttöön omiin salaisiin tiedustelu- ja asekehitysprojekteihinsa. Kullakin liittoutuneella maalla oli oma versionsa ‘Operation Paperclipistä’, jossa natsitiedemiehiä siirrettiin USA:n, jopa silloin kun heillä oli vahva natsihistoria, mikä rikkoi Yhdysvaltain maahanmuuttolainsäädäntöä. [53] Natsitiedemiesten rekrytointi näkyi USA:ssa ja Neuvostoliitossa jatkettujen natsiprojektien muodossa.

Natsitiedemiesten siirtäminen oli tärkeää useilla aloilla, joissa natsit käyttivät orjatyövoimaa ja/tai vastentahtoisia ihmiskoehenkilöitä avaruusolentojen inspiroiman teknologian testaamiseen ja kehitykseen. Tällaisten kokeiden rajoittaminen Yhdysvalloissa ja muissa demokraattisissa valtioissa tarkoitti, että natsitiedemiehillä oli paljon kokemusta, jota ei voitu heti replikoida USA:ssa ja muualla. Alat, joista avaruusolentojen läsnäolosta tietoiset länsimaat olivat erityisen kiinnostuneita liittyivät geenimanipulaatioon ja mielenhallintaan, joilla optimoitiin ihmisten toimintakykyä ääriolosuhteissa. Nämä kokeet jatkuivat salaa USA:ssa ja muissa entisissä liittoutuneissa maissa, joiden tarkoituksena oli biologisesti manipuloida ‘supersotilaita’, joilla oli äärimmäisiä sotilaallisia suorituksia ulkoavaruudessa mahdollistavia geneettisiä ja mentaalisia ominaisuuksia. Näihin kokeisiin osallistuneiden entisten koehenkilöiden todistukset viittaavat siihen, että monien entisten natsien geenimanipulaatio- ja mielenhallintaohjelmien tarkoitus oli kuin olikin ‘supersotilaiden’ tuottaminen. [54]

Toisen maailmansodan jälkeen useat natsitiedemiehet, jotka olivat työskennelleet mielenhallintatutkimuksessa keskitysleireillä, tuotiin USA:aan omien tiedustelupalvelujemme avulla. Uskon, että he ovat jäänteitä natsipuolueesta, joka työskenteli yhdessä Yhdysvaltain hallituksen ja asevoimien eri haarojen kanssa. Monet koulutus- ja kidutussessioistani pidettiin täällä Rochesterin yliopistossa New Yorkissa. He veivät minut yksityishuoneeseen ullakolla tai kirjaston ylimpään kerrokseen. Iso laboratorio, jossa suurin osa ohjelmoinnistani tehtiin oli Rome National Air Basessa, New Yorkin Romessa. Olen istunut myös Montauk-istuimella Camp Herossa, Montaukissa, New Yorkissa sekä myös toisella istuimella Atlantassa, Georgisassa Dobbinsin ilmatukikohdassa.... Kouluttajat laittoivat minut transsiin, jossa minulle sanottiin että voisin hyppätä alas tikkailta. Mielessäni kuvittelin, että hyppäsin alas pieneltä korokkeelta tai jakkaralta. Oikeasti minut pistettiin hyppäämään korkeammalta ja korkeammalta niin, että lopuksi hyppäsin rakennuksien katoilta alas ja jopa lentokoneesta ilman laskuvarjoa. Mielenhallinnan alaisena kykenin tekemään sen mitä minun käskettiin tehdä niin kauan kuin uskoin itse siihen. Tein 200 etunojapunnerrusta täydellisesti, joskus puoli tuntia putkeen, tai siihen asti kunnes minun käskettiin lopettaa. Nostin 250 kiloa tangolla ja tein kyykkyjä ja paljon muuta mielenhallinnan alaisena koelaboratoriossa, joka oli lähellä Rochesteria New Yorkissa. [55]

Muita kokeiden aiheita olivat psykometristen aseiden kehitys ja kokeet liittyen aika/ulottuvuusmatkailuun. [56] Useat näihin asevoimien ja tiedustelupalvelujen salaisiin kokeisiin osallistuneet ovat astuneet esiin todistaakseen näistä projekteista. Preston Nichols väittää olleensa entinen johtaja eräässä näistä projekteista ja todistaa käyttäneensä lapsia ja kodittomia sekä muita tahdonvastaisia koehenkilöitä. Hän kuvasi Montauk-projektin historiaa seuraavasti:

Vuosien mittaan Montauk-tutkijat hioivat mielenhallintatekniikoitaan ja jatkoivat syventymistä ihmispotentiaalin ulottuvuuksiin. Kehittämällä eri henkilöiden psyykkisiä kyvykkyyksiä päästiin lopulta siihen pisteeseen, jossa psyykkisiä ajatuksia kyettiin vahvistamaan sähköisillä laitteilla, ja illuusioita kyettiin tuottamaan subjektiivisesti sekä objektiivisesti. Näihin kuului materian luominen virtuaalisesti. Kaikki tämä oli historiassa ennennäkemätöntä "normaalissa ihmiskokemuksessa", mutta Montauk-projektin vetäjät eivät aikoneet lopettaa. He tavoittelivat vieläkin hämmästyttävämpiä asioita. Kun saatiin selville, että meedio kykeni manifestoimaan materiaa, huomattiin että se saattoi ilmestyä eri aikoina, riippuen siitä mitä meedio ajatteli. Mitä tapahtuisi, jos meedio ajattelisi ilmentävänsä kirjan, mutta eilispäivänä? Tällainen ajattelu ja kokeilu johti ideaan siitä, että olisi mahdollista taivuttaa itse aikaa. Vuosien empiiristen tutkimusten jälkeen avattiin aikaportaaleja ja tehtiin massiivisia ja härskejä kokeita. [57]

Ihmisten suoriutumiskyvyn parantamiskokeet ja ja mielenhallinta otettiin käyttöön jokaisessa valtiossa niiden hallitusten toimesta, jotka olivat kiinnostuneita natsitieteilijöiden työstä, avaruuden olosuhteiden vaatimuksista tulevaisuuden ihmisille ja mahdollisesta tulevasta konfliktista avaruusolentojen rotujen kanssa. [58] Nämä kokeet jatkuvat nykypäivänäkin ja ovat edelleen avaruusolentojen läsnäoloa, teknologiaa ja Natsi-Saksan perintöä globaalisti hallinnoivien suurvaltojen kaikkein salaisimpia projekteja.

4. Eri puolilta planeettaamme löytyneiden avaruusolentojen artifaktien hallinnointi

Neljäs avaruusolentokysymyksen globaalin hallinnoinnin politiikkatoimi oli se, että ympäri planeettaa löydetyt avaruusolentojen artifaktit tuotaisiin yhden tai useamman ‘voittajavallan’ (Yhdysvallat, Britannia, Neuvostoliitto ja Ranska) kontrolliin. Tämä tarkoitti sitä, että Yaltan sopimuksessa sovitun sodanjälkeisen maailman jakaminen eri ‘vaikutuspiireihin’ toisi lopulta avaruusolentojen teknologian liittoutuneiden maiden salaisiin sotilasohjelmiin, tai ainakin olisi näiden maiden valvonnassa. Kiinan tultua pysyväksi YK:n jäseneksi tämä tarkoitti että tunnustettiin, että myös Kiinalla oli legitiimiä vaikutusvaltaa, jossa se voisi saada pääsyn, hallita ja/tai tarkkailla löydettyjä avaruusolentojen artifakteja. 1945 Yaltan sopimuksen periaatteiden, jossa planeetta jaetaan eri vaikutuspiireihin, ylläpito auttoi varmistamaan, että avaruusolentojen inspiroiman teknologian leviämistä ei tapahtuisi, koska suurvalta tunnustettaisiin oikeutetuksi puuttumaan, valvomaan ja/tai tarkkailemaan avaruusolentojen artifakteja. Tämä auttaisi minimoimaan mahdollisuuden sille, että natsien kokemukset toistuisivat, jossa tyytymätön aluevalta saattaisi käyttää avaruusolentojen teknologiaa aseiden kehitykseen ja ryhtyä ohjelmaan, jossa otetaan alueita sotilaallisesti haltuun, mikä jälleen kerran uhkaisi alueen ja planeetan rauhaa ja vakautta.

Tämä avaruusolentokysymyksen globaalin hallinnoinnin perusperiaate oli erityisen täkeä niille osille planeettaa, joissa on ollut muinaisia sivilisaatioita ja jonne on todennäköisesti piilotettu avaruusolentojen artifakteja syrjäisille tai vielä tuntemattomille alueille. Alueet kuten Tiibet, Egypti, Irak, Afganistan, Indokiina, Etelä- ja Keski-Amerikka ja eräät muut olivat arvostettuja johtuen mahdollisuudesta, että niistä löytyy avaruusolentojen artifakteja. Globaali yhteistyö Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä sekä muiden YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten, vastattaessa avaruusolentojen läsnäoloon ja hankittaessa pääsy avaruusolentojen artifakteihin, tuotti intensiivisen strategisen kilpailun näiden alueiden sekä niiden aarteiden hallinnasta. Kylmän sodan ideologinen konflikti peitti alleen todellisen jokaisen suurvallan valtakilpailun, jossa maksimoitiin valtaa joka voitaisiin saada avaruusolentojen artifakteihin perustuvista teknologisista läpimurroista. On olemassa näyttöä siitä, että nykyinen sota Irakissa on viimeisin sarjassa alueellisia konflikteja, joiden lopullinen palkinto on avaruusolentojen artifaktit, jotka vaikuttaisivat avaruusolentokysymystä hallinnoivien suurvaltojen teknologisiin ohjelmiin ympäri planeettaa. [59] NATO-maiden Saksan ja Ranskan erkaantuminen Yhdysvalloista ja Britanniasta koskien Irakin sotilashyökkäyksen legitimiteettiä ja ajoitusta kertoo siitä, että

NATO-maiden Saksan ja Ranskan erkaantuminen Yhdysvalloista ja Britanniasta koskien Irakin sotilashyökkäyksen legitimiteettiä ja ajoitusta kertoo siitä, että avaruusolentokysymyksen hallinnoinnissa on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos, kun Ranska ja Saksa ottivat Venäjän ja jopa Kiinan kanssa saman kannan halutessaan toppuutella Yhdysvaltoja. Tämä viittasi siihen, että toisen maailmansodan jälkeinen yhteistyö avaruusolentokysymyksen hallinnoimiseksi oli vakavan rasituksen alainen, ja että kansainvälisen diplomatian kielen alla esiintyi todellisia jännitteitä. [60]

5. Natsien uhan lopettamiseksi tehty yhteistyö

Viides suuri käyttöön otettu politiikkatoimi avaruusolentojen teknologian ja läsnäolon globaaliksi hallinnoimiseksi oli se, että suurvallat tekivät yhteistyötä vastatessaan sekä Natsi-Saksan jäänteiden uhkaan niiden piilotetuissa sotilastukikohdissa Antarktiksella ja Etelä-Amerikassa että yhden tai useamman avaruusolentojen rodun uhkaan, jotka olivat jatkaneet natsieliittien avustamista. Tämä yhteistyös suurvaltojen välillä näkyi sopimuksissa, joissa sovittiin tämän informaation salassapidosta kunkin maan kansalaisilta ja heidän vaaleilla valituilta edustajiltaan. Liittoutuneita varmasti kuumotti natsieliittien onnistunut lautasaluksen kehitys, joka toimi antigravitaatiogeneraattoreilla ja navigaatiojärjestelmillä, jollaisia Yhdysvallat tai Neuvostoliitto ei edelleenkään ollut kyennyt kehittämään, kuten eversti Corso mainitsi haastattelussaan hänen muistellessaan omaa palvelusaikaansa (hän jäi eläkkeelle palveluksesta vuonna 1963). [61] Tämä natsien onnistuminen on tapahtunut paljon ennen kuin liittoutuneet kykenivät kehittämään omia lautasaluslaivastojaan.

Eversti Steve Wilsonin mukaan ”ensimmäinen amerikkalainen antigravitaatiolento tapahtui 18.7.1971 S-4:llä Dreamlandin alueella (Area 51), jossa esiteltiin myös valon taivuttamiskykyjä, jolla saavutetaan näkymättömyys.” [62] Useat sotilastietovuotajat vihjaavat siihen, että Yhdysvalloilla on tällä hetkellä avaruusolentojen teknologiasta takaisinmallinnettujen alusten laivasto, joka toimii antigravitaatiolla, ja että miehitetyt Kuu- ja Mars-lennot ovat arkipäivää tällaista teknologiaa kehittäneiden salaisten organisaatioiden toiminnassa. [63]

Jos Wilsonin päivämäärät ja kuvaukset pitävät paikkaansa, se viittaa siihen, että Yhdysvallat on saavuttanut Natsi-Saksaan verrattavan teknologian asteen. Natsit oletettavasti saavuttivat tämän joskus ennen toista maailmansotaa, mikä käy ilmi Foo-hävittäjien ilmaantumisesta hämmentyneiden liittoutuneiden pilottien eteen heidän lentäessään pommitustehtävissä Saksassa. [64] Tutkittuaan läpikotaisesti tätä ilmiötä brittitutkija Mark Birdsall totesi: “Epäilemättä lähes kaikki raportoidut Foo-hävittäjät ja kummitusraketit voidaan kategorisoida… saksalaisten toisen maailmansodan tieteellisistä salaisuuksista kanavoiduksi kehittyneeksi teknologiaksi.” [65] Tämä viittaa siihen, että Yhdysvaltojen/Neuvostoliiton teknologinen taso oli merkittävästi jäljessä natsieliiteistä, jotka pakenivat Antarktikselle avaruusolentojen kanssa käytyjen okkulttisten keskustelujen avulla kehitetyn teknologian ja informaation kanssa.

Hyvin aseistautuneen ja kukistamattoman natsijoukon läsnäolo Antarktiksella ja Etelä-Amerikassa pidettäisiin salassa suurimalta osalta yleisöä ja vaaleilla valittuja edustajia. Todisteet tällaisen salassapitopolitiikan olemassaolosta löytyvät 1946/47 amiraali Byrdin Antarktis-tehtävän todellisia päämääriä ympäröivästä salamyhkäisyydestä sekä Antarktiksella ja Etelä-Amerikassa myöhemmin esiintyneistä konflikteista. Salailun määrä jopa korkeille viranomaisille käy selväksi sellaisten henkilöiden kuten senaattori Barry Goldwaterin kommenteista, joka toimi senaatin tiedustelukomitean puheenjohtajana. Vastatessaan UFO-tutkijan kysymykseen hän sanoi: “Tämä asia [avaruusolentokysymys] on muuttunut niin salaiseksi… että siitä on mahdotonta saada mitään tietoa.” [66]

Natsien saavuttama avaruusolentojen inspiroima ylivertainen teknologia, joka mahdollisti heidän jatkaa toimintaansa kaukaisissa tukikohdissa, varmasti on häirinnyt Yhdysvaltoja ja Neuvostoliittoa. Tämä auttaa ymmärtämään länsivaltojen ja neuvostoblokin välisen yhteistyön perustaa hallinnoida avaruusolentojen läsnäoloa ja heidän teknologiaansa globaalisti läpi kylmän sodan ja piilottaa totuus Natsi-Saksan jäänteiden uhasta.

Yhteenveto: Avaruusolentokysymyksen hallinnoinnin globaali perusta sekä Natsi-Saksan ja avaruusolentojen välinen yhteys

Liittoutuneiden avaruusolentokysymystä hoitamaan suunnitteleman hallinnointijärjestelmän sekä natsien ja avaruusolentojen välisen yhteyden perusta on olosuhteissa, jotka juontuvat suoraan toisesta maailmansodasta. Halu pitää salassa merkittävien natsitukikohtien olemassaolo Antarktiksella ja muualla ymmärrettävästi perustui liittoutuneiden johdon näkemyksiin siitä, että tämä johtaisi paljastukseen tiedosta, että avaruusolennot ovat auttaneet Natsi-Saksaa. Johtuen tämän avaruusolentojen läsnäoloa koskettavan tiedon potentiaalista, sodan jälkeen avaruusolentokysymyksen globaalin hallinnoinnin perustaksi muuttunut politiikka saneli, että totuutta natsien tukikohdista ei paljastettaisi. Lisäksi se seikka, että natsien tukikohtiin Antarktiksella ei voi hyökätä viittasi siihen, että natsien aseet olivat teknologisesti ylivertaisia, ja että oli todennäköistä, että yksi tai useampi avaruusolentojen rotu antoi natseille edelleen apua heidän tukikohtien tuhoamisen estämiseksi. Kun otetaan huomioon globaali näkemys liittoutuneiden ‘täydellisestä voitosta’ toisessa maailmansodassa, liittoutuneet eivät halunneet omien maiden kansojen saavan tietää liittoutuneiden kärsimästä suuresta strategisesta tappiosta natsien onnistuttua perustamaan tukikohtansa Antarktikselle ja Etelä-Amerikkaan tai natsien ja avaruusolentojen välisestä yhteydestä. Tämä tarkoitti, että nämä teknologisesti kehittyneet natsijoukot olisivat suora sotilaallinen uhka maailman hallituksille. Ehkäpä vielä tärkeämpää oli, että natsi-ideologian keskeiset periaatteet kuten että vain eliitit tekevät päätöksiä, eugeniikka ja militarismi olisivat uhka ‘demokraattisille’ arvoille ympäri planeettaa sekä sille miten hallinnoida avaruusolentojen läsnäoloa globaalisti.

Natsi-Saksan ja avaruusolentojen välisen yhteyden perintö on, että natsijoukot jatkavat edelleen vaikuttamista tämän planeetan asioihin Etelä-Amerikassa, mikä johtaa useisiin poliittisiin ja taloudellisiin kriiseihin mantereella, mikä vaikuttaa edelleen useiden Etelä-Amerikan kansojen elämään. Lisäksi useat tutkijat ovat esittäneet väitteitä, että natsismi jatkaa salaa vaikuttamista politiikkaan kaikkein korkeimmilla tasoilla maissa kuten USA ja Venäjä, ja hieman vähemmän maissa kuten Britannia ja Ranska, natsitiedemiesten avulla, jotka siirrettiin toisen maailmansodan lopulla näihin maihin. Nämä natsitiedemiehet ovat saaneet korkean aseman salaisissa projekteissa, joissa kehitetään avaruusolentojen inspiroimaa teknologiaa, ja näin niistä on tullut Troijan hevosia natsiperiaatteille ja -uskomuksille valtioiden ja korporaatioiden sisällä, jotka työskentelevät useiden sopimusten parissa asevoimille ja tiedustelupalveluille USA:ssa. Tämä on erityisesti asian laita projekteissa, jotka liittyvät ‘mielenhallintaan’ ja ‘geenikokeisiin’, joissa käytetään avaruusolentojen inspiroimaa teknologiaa erilaisiin tarkoituksiin, jotka eivät ole läpinäkyviä ja jotka rikkovat ihmiskoehenkilöiden ihmisoikeuksia. Tämä on näyttöä siitä, että natsien soluttautuminen avaruusolentokysymystä hoitavaan sotateolliseen kompleksiin on suora uhka demokratialle ja vapaudelle USA:ssa ja muissa suurvalloissa.

On edelleen tarve paljastaa avaruusolentokysymys täysin kansalle, jotta tehdään ihmiskunnalle mahdolliseksi siirtyä avaruusolentojen olemassaolon todellisuuteen, sekä paljastaa avaruusolentokysymystä ympäröivät poliittiset ongelmat. Nämä ovat eettisiä ja poliittisia periaatteita, jotka motivoivat täyttä paljastusta, mutta kyse on myös merkittävistä kansallisen turvallisuuden periaatteista. Yhdysvaltojen selviäminen vapauden ja demokratian linnakkeena on vaakalaudalla jos salaiset avaruusolentokysymystä hallinnoimaan perustettuja projekteja ja natsien jatkuvaa vaikutusvaltaa ei saada asiaankuuluvan kongressin ja toimeenpanovallan komitean alaisuuteen, jotka ovat läpinäkyviä toimissaan ja raporteissaan. [67] Natsieliittien pakenemista ja heidän Antarktikselle ja muualle perustamia tukikohtia koskeva täysimittainen kongressin ja muiden parlamentaaristen elinten kuuleminen vaaditaan välittömästi. Sellaisia kuulemisia tarvitaan, jotta kansa tulee tietoisemmaksi siitä miten natsiperiaatteet ovat soluttautuneet keskeisiin kansallisiin instituutioihin, joiden vastuulla on avaruusolentokysymyksen hallinnointi, sekä siitä uhasta joka tällä on demokraattisia arvoja ja instituutioita kohtaan. Näyttöä natsiperiaatteiden soluttautumisesta keskeisiin päätöksentekoelimiin koskien avaruusolentokysymystä saadaan mm. tohtori Michael Wolfilta, joka väittää, että “UFO-salailun taustalla on pimeä, salainen roistojärjestö nimeltään ‘Kabaali’” Hän kuvaa sitä ”hyvin orkestroiduksi salaliittojuonittelijoiden joukoksi … joka oli täynnä sotilaita ja jota johti (merivoimien alivaltiosihteeri).” Hän väittää, että ”paranoidinen Kabaali työskentelee rauhallisia avaruusolentojen kanssa käytävien neuvottelujen tavoitteita vastaan.” [68]

Globaalilla tasolla on olemassa samanlainen uhka keskeisille instituutioille, jotka hallinnoivat avaruusolentokysymystä, joihin natsieliitit ja/tai natsiperiaatteet ovat soluttautuneet. On välttämätöntä, että kansa saa kaikki tiedot eri avaruusolentojen roduista, niiden aktiviteeteista ja agendoista, ja että sellaiset rodut identifioidaan, jotka ovat kaikkein aktiivisimmin tukeneet natsieliittejä ja heidän toimiaan toisen maailmansodan päättymisestä lähtien. Vaikka läpinäkyvyyden saavuttaminen avaruusolentojen rotujen kaikkien toimien, agendojen ja motivaatioiden suhteen onkin äärimmäisen monimutkaista, on kuitenkin sen arvoista selvittää miksi yksi tai useampi avaruusolentojen rotu avusti natsien kehittyneen teknologian kehittämisessä ja miksi se saattaa olla natsiperiaatteiden leviämisessä avaruusolentokysymyksen kansalliseen ja globaaliin hallinnointiin. On edelleen olemassa vaara tarpeettomasta sotilasvälikohtauksesta avaruusolentojen rotujen kanssa, joiden väitetään tietovuotajien paljastuksissa ilmaisevan vain vähän vihamielisiä aikeita ja jotka ovat tähän asti olleet todella pitkäpinnaisia ja jättäneet vastaamasta salaisten valtion organisaatioiden niitä kohtaan tekemiin hyökkäyksiin. [69] Viive natsieliittien vaikutukseen vastaamisessa ja/tai natsiperiaatteiden leviämisessä avaruusolentokysymyksen globaaliin hallinnointiin voi johtaa sarjaan tapahtumia, joilla on traagisia seuraamuksia ihmiskunnan tulevien sukupolvien vapaudelle ja itsevaltiudelle.


Lähdeviitteet

[1] Olen suuresti kiitollisuudenvelassa hyvälle ystävälleni tohtori K:lle, joka ystävällisesti antoi minun käyttää hänen loma-asuntoaan tämän tutkimusasiakirjan kirjoittamiseen.

[2]   Keskustelua historiallisista UFO-havainnoista, kts. Richard Dolan, UFO’s and the National Security State: Chronology of a Cover-up (Hampton Roads, 2002) 1-3; sekä Jim Marrs, Alien Agenda: Investigating the Extraterrestrial Presence Among Us (Harper Paperbacks, 1997) xxvi-xxx.

[3] Keskustelua natsien retkikunnista, kts. Christof Friedrich, Secret Nazi polar expeditions (Samisdat, 1976); Christopher Hale, Himmler’s Crusade : The Nazi Expedition to Find the Origins of the Aryan Race (John Wiley & Sons, 2003). Verkkoartikkeli natsiretkikunnista Antarktikselle, “The Antarctic Enigma,” http://www.violations.dabsol.co.uk/ind1.htm

[4]   Viitteitä Natsi-Saksan avaruusolentojen aluksen haltuunsaamisesta joskus vuosina 1937-38, kts. Robert K. Leśniakiewicz, “The UFO Crashes in Poland,” http://www.notizieufo.com/pol5.htm ; ja “The Omega File: Nazi History,” http://www.think-aboutit.com/Omega/files/omega3.htm

[5]   Kts. Peter Levenda, Peter Lavenda, Norman Mailer, Unholy Alliance: History of the Nazi Involvement With the Occult Continuum Pub Group; 2nd edition, 2002; Trevor Ravenscroft, Spear of Destiny (Red Wheel 1987); ja Nicholas Goodrick-Clark, The Occult Roots of Nazism: Secret Aryan Cults and Their Influence on Nazi Ideology: The Arisophists of Austria and Germany, 1890-1935. Verkkoartikkeli Hitleristä ja okkultismista, “Hitler, German Nazi Beliefs and Tibet,” http://www.geocities.com/okar_review/hitlertibet.html

[6]   Kts. Helena Petrovna Blavatsky, Salainen Oppi 1 & 2 (Theosophical University Press, 1999). https://www.teosofia.net/e-kirjat/Salainen_oppi_1.pdf & https://www.teosofia.net/e-kirjat/Salainen_oppi_2.pdf

[7]   Keskustelua näistä teknologioista, kts. Henry Stevens, Hitler’s Flying Saucers: A Guide to German Flying Discs of the Second World War (Adventures Unlimited Press, 2003); Gary Hyland & Anton Gill, Last Talons of the Eagle: Secret Nazi Technology Which Could Have Changed the Course of World War II (Headline Book Publishing Co., 2000). Kts. myös “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart1.htm

[8]   “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart2.htm

[9]   Kts. Joscelyn Godwin, Arktos: The Polar Myth in Science, Symbolism, and Nazi Survival (Adventures Unlimited, 1996). Hitleristä ja Thule-seurasta, kts. “Hitler, German Nazi Beliefs and Tibet,” http://www.geocities.com/okar_review/hitlertibet.html

[10]   “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart2.htm . Keskustelua antigravitaatioteknologiasta, kts. David Hatcher Childress, ed., Anti-Gravity and the Unified Field (Adventures Unlimited, 1990); & Nick Cook, The Hunt for Zero Point: Inside the Classified World of Antigravity Technology (Broadway Books, 2003).

[11] “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart1.htm

[12] “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart1.htm

[13]   “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart1.htm

[14]   “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart1.htm

[15]   Marrs, Alien Agenda, 27.

[16]   Viitteitä Natsi-Saksan avaruusolentojen aluksen haltuunsaamisesta joskus vuosina 1937-38, kts. Robert K. Leśniakiewicz, “The UFO Crashes in Poland,” http://www.notizieufo.com/pol5.htm ; ja “The Omega File: Nazi History,” http://www.think-aboutit.com/Omega/files/omega3.htm

[17]   Quoted in  “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart3.htm

[18]   Robin Collyns, ‘Did Spacemen Colonise the Earth?’ (Pelham Books, 1974) 236. Lainattu myös tekstissä “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart3.htm

[19]   Dan Sherman, Above Black: Project Preserve Destiny, Insider Account of Alien Contact and Government Cover-up (One Team Publishing, 1997). Verkkosivu http://www.aboveblack.com

[20]   Keskustelua avaruusolentojen rotuista, joiden kerrotaan olevan vihamielisiä ihmisiä kohtaan, kts. Michael Salla, “Reagointi avaruusolentojen soluttautumiseen salaisiin järjestöihin, jotka ovat sotilas- ja tiedusteluorganisaatioiden sekä valtionhallinnon yksiköiden sisällä”, Tutkielma #4 (30.5.2003) https://eksopolitiikka.fi/eksopolitiikka/reagointi-avaruusolentojen-soluttautumiseen-salaisiin-jarjestoihin/

[21]   Keskustelua amerikkalaiskorporaatioiden roolista avustamassa Natsi-Saksaa teollistumaan, kts. Charles Higham, Trading with the Enemy: An Expose of the Nazi-American Money Plot, 1933-1949 (Doubleday Press, 1982); Antony C. Sutton, Wall Street & the Rise of Hitler (GSG & Associates, 1976). Verkkoartikkeli “Documented Evidence of a Secret Business and Political Alliance Between the U.S  ‘Establishment’ and the Nazis, Before, During and After World War II, up to the present.” http://thewebfairy.com/nwo/

[22] Keskustelua Versaillesin rauhansopimuksen eriarvoisuuksista, kts. Michael Salla, The Hero’s Journey Toward a Second American Century (Praeger Press, 2002).

[23] Charles Higham, Trading with the Enemy: An Expose of the Nazi-American Money Plot, 1933-1949 (Doubleday Press, 1982) Tiivistelmä verkossa, http://thewebfairy.com/nwo/standard.html

[24] John Costello, Ten Days to Destiny: The Secret Story of the Hess Peace Initiative and British Efforts to Strike a Deal With Hitler (Quill, 1993).

[25] Richard Boylan, “Quotations from Chairman Wolf,” http://drboylan.com/wolfqut2.html .

[26] Eversti Brophyn pojan henkilökohtainen haastattelu tri. Richard Boylanin kanssa, “Air Force Colonel’s Son Reveals 1940s U.S.-UFO/Star Visitor Encounters,” UFOfacts, July 21, 2003 http://groups.yahoo.com/group/UFOFacts/message/10345

[27]   Kts. George Morgenstern, Pearl Harbor, The Story of The Secret War (Cossta Mesa, 1991); kts. myös David Icken keskustelu koskien Yhdysvaltain mukaanlähtöä toiseen maailmansotaan, “and the truth shall set you free” 118-22.

[28]   Keskustelua Hitlerin pyrkimyksestä välttää Yhdysvaltain mukaantulo sotaan, kts. Michael Salla, The Hero’s Journey towards the Second American Century.

[29]   “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart2.htm

[30]   Laaja keskustelu tällaisesta exoduksesta Antarktikselle ja Etelä-Amerikkaan, kts. Joscelyn Godwin, Arktos: The Polar Myth in Science, Symbolism, and Nazi Survival. Kts. myös Jim Marrs, Alien Agenda, 107-13.

[31]   Laaja keskustelu kehittyneestä teknologiasta Natsi-Saksassa, kts. “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart1.htm

[32]   Keskustelua siitä miten natsit alkoivat siirtää rahoja ja resursseja Etelä-Amerikkaan, kts. Marrs, Alien Agenda, 107-113.

[33]   Kts. “Antarctic Enigma,” http://www.violations.dabsol.co.uk/ind2.htm

[34]   “Antarctic Enigma,” http://www.violations.dabsol.co.uk/ind2.htm

[35]   “Antarctic Enigma,” http://www.violations.dabsol.co.uk/ind2.htm

[36]   Keskustelua natsien kehittämistä lautasaluksista sodanjälkeisenä aikana, kts. “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart3.htm .

[37]   “The Antarctic Enigma,” http://www.violations.dabsol.co.uk/ind2.htm Viittaus Operation High Jumpiin kts., “The Omega File: Nazi History,” http://www.think-aboutit.com/Omega/files/omega3.htm

[38]   “The Antarctic Enigma,” http://www.violations.dabsol.co.uk/ind2.htm

[39]   Viittaus natsien retkikuntiin Antarktikselle, kts. “The Antarctic Enigma,” http://www.violations.dabsol.co.uk/ind2.htm. Mahdollisuus sille, että natsit olivat ’löytäneet’ maanalaisia tukikohtia Antarktikselta viittaa siihen, että Thule-seura oli kuin olikin onnistunut saamaan yhteyden muinaiseen maanalaiseen rotuun.

[40] Kts. “The Antarctic Enigma,” http://www.violations.dabsol.co.uk/ind2.htm . Lisäviittauksia tähän taisteluun, kts. “The Omega File: Nazi History,” http://www.think-aboutit.com/Omega/files/omega3.htm

[41]   Lainattu Lee van Attan tekemästä haastattelusta amiraali Byrdin kanssa, “On Board the Mount Olympus on the High Seas” El Mercurio, (Santiago, Chile, March 5, 1947). Kts. “The Antarctic Enigma,” http://www.violations.dabsol.co.uk/ind2.htm

[42]   Richard Byrd, The Missing Diary of Admiral Richard Byrd (Inner Light Publications, 1992). Amiraali Byrdin päiväkirja on verkossa, http://www.v-j-enterprises.com/byrdiar.html .

[43]   Kts. Raymond W. Bernard, The hollow Earth : the greatest geographical discovery in history made by Admiral Richard E. Byrd in the mysterious land beyond the Poles–the true origin of the flying saucers (Bell Publishing Co.). UFO-havainnoista Antarktiksella kts. “Antarctic Enigma,” http://www.violations.dabsol.co.uk/ind2.htm

[44]   Analyysia amerikkalaisten salailusta, kts. Michael Salla, “Avaruusolentojen läsnäolon poliittinen hallinta: Haaste demokratialle ja vapaudelle Amerikassa”, Tutkielma #5. https://eksopolitiikka.fi/eksopolitiikka/avaruusolentojen-lasnaolon-poliittinen-hallinta-haaste-demokratialle-ja-vapaudelle-amerikassa/

[45]   Keskustelu Amerikan institutionaalisesta rakenteesta, kts. Salla, “Avaruusolentojen läsnäolon poliittinen hallinta: Haaste demokratialle ja vapaudelle Amerikassa”, Tutkielma #5. https://eksopolitiikka.fi/eksopolitiikka/avaruusolentojen-lasnaolon-poliittinen-hallinta-haaste-demokratialle-ja-vapaudelle-amerikassa/

[46]   Yksityiskohtainen keskustelu globaalista avaruusolentojen läsnäolon ja teknologian salaamisesta, kts. Timothy Good, Above Top Secret : The Worldwide UFO Coverup (Acacia Press, 1989); ja Dolan, UFO’s and the National Security State.

[47]   Keskustelua mediapimennosta, kts. Terry Hanson, The Missing Times (Xlibris Corporation, 2001)

[48]   “Neruda Interviews,” http://www.wingmakers.com/neruda3.html

[49] Richard Boylan, “The Man Who ”Outed” the U.S. Saucer Program: Colonel Steve Wilson,” http://www.drboylan.com/colbirb2.html

[50] Lähteitä natsismiin Etelä-Amerikassa: Ronald C. Newton, The Nazi Menace in Argentina, 1931-1947 (Stanford University Press, 1992; Uki Goni, Yuki Goni, The Real Odessa: Smuggling the Nazis to Peron’s Argentina (Granta Books, 2002); ja Graeme Stewart Mount, Chile and the Nazis: From Hitler to Pinochet (Black Rose Books, 2001)

[51] Kuvaus Argentiinan talouskriisistä, kts. “A Rich Country Goes Bust Again: Those Who Ruined Argentina,” World Press Review (March 2002) http://www.worldpress.org/americas/0302observateur.htm

[52]   Kriittinen kuvaus Nelson Rockefellerin yhteyksistä natsismiin ja siitä miten se vaikutti kylmän sodan aikaiseen kamppailuun Etelä-Amerikassa, kts. “Rockefeller: A Traitor For President,” http://home.att.net/~m.standridge/rocky.htm   Neutraalimpi kuvaus kylmän sodan Etelä-Amerikasta, kts. http://www.csupomona.edu/~jmvadi/454/The%20Cold%20War.html

[53]   Yksityiskohtainen kuvaus Project Paperclipista, kts. Linda Hunt, Secret Agenda: The United States Government, Nazi Scientists, and Project Paperclip, 1945 to 1990 (St Martins Press, 1991); ja Clarence G. Lasby, Project Paperclip: German Scientists and the Cold War (Scribner 1975). Verkkokeskustelu Operation Paperclipista, kts. “Secrets of the Third Reich,” http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart2.htm

[54] Näitten supersotilaiden haastatteluja on saatavilla verkossa useita: http://www.hostileinvader.com/CampHero.html

[55] Andy Peron haastattelu, “Project Superman,” http://www.hostileinvader.com/ProjectSuperman.html

[56] Keskustelua näistä eri teknologioista ja miten niitä käytettiin kuuluisassa Montaukin ilmavoimien/laivaston laitoksessa, kts. Preston Nichols, Montauk Project: Experiments in Time (Sky Books, 1999); Al Bielek & Brad Steiger, The Philadelphia Experiment and Other UFO Conspiracies (Innerlight Publications, 1991); Stewart Swerdlow, Montauk: The Alien Connection (Expansions Publishing Co. 2002); Wade Gordon, The Brookhaven Connection (Sky Books, 2001). Al Bielekin haastattelu, http://psychicspy.com/montauk1.html Viittauksia aikamatkailuun, kts. Richard Boylan, “Colonel Steve Wilson, USAF (ret.) Reveals UFO-oriented Project Pounce”: http://www.drboylan.com/swilson2.html

[57]   Preston Nichols & Peter Moon, Montauk: Explorations in Consciousness (Sky Books, 1995). Verkossa http://psychicspy.com/montauk1.html

[58]   Mielenhallintakokeiden historiasta kts. Jim Keith, Mind Control, World Control (Adventures Unlimited Press, 1999); kts. myös John Marks, The Search for the Manchurian Candidate: The CIA and Mind Control (Norton and Co., 1991).

[59]   Keskustelua Irakin avaruusolentoartifakteista, jotka ovat Yhdysvaltain Irakin hyökkäyksen taustalla, kts. Michael Salla, “Amerikan voitto ja Euroopan ahdinko — Salainen kisa kontrolloida Irakin avaruusperintöä”, Tutkielma #3, 27.3.2003, https://eksopolitiikka.fi/eksopolitiikka/salainen-kisa-kontrolloida-irakin-avaruusperintoa/

[60]   Keskustelua avaruusolentojen läsnäolon hallinnoinnin taustalla olevista muuttuvista liitoista, kts. Michael Salla, “Amerikan voitto ja Euroopan ahdinko — Salainen kisa kontrolloida Irakin avaruusperintöä”, Tutkielma #3, 27.3.2003, https://eksopolitiikka.fi/eksopolitiikka/salainen-kisa-kontrolloida-irakin-avaruusperintoa/

[61] Lainaus tekstissä “Secrets of the Third Reich”. http://www.violations.dabsol.co.uk/secrets/secretspart3.htm

[62] Quoted in Richard Boylan, “Colonel Steve Wilson, USAF (ret.) Reveals UFO-oriented Project Pounce” http://www.drboylan.com/swilson2.html

[63] Kts. Richard Boylan, “Quotations from Chairman Wolf”, http://www.drboylan.com/wolfqut2.html ; ja Richard Boylan, “Secret Air Force Mach-50 Plane, Other Exotic Classified Aerospacecraft, And the U.S. Antigravity Fighter Discs Deployed With Star Wars Weapons To Fight In the Gulf War,” http://www.drboylan.com/xplanes2.html

[64] Jim Marrs, Alien Agenda, 95-97. and Dolan, UFOs and the National Security State, 5-11.

[65]   Lainattu kirjassa Marrs, Alien Agenda, 114.

[66] Marrs, Alien Agenda, 201.

[67]   Laaja keskustelu miten amerikkalainen ulkopolitiikka on kehittynyt demokratian, vapauden ja lain voiman keskeisten periaatteiden ympärille, kts. Michael Salla, The Hero’s Journey Toward the Second American Century.

[68] Haastattelu tri. Richard Boylanin kanssa, “Official Within MJ-12 UFO-Secrecy Management Group Reveals Insider Secrets,” http://drboylan.com/wolfdoc2.html

[69] Keskustelua hyväntahtoisten avaruusolentojen aikeista, kts. Steven Greer, Extraterrestrial Contact: The Evidence and Implications (Crossing Point Publications, 1999); ja Richard Boylan & Lee K. Boylan, Close Extraterrestrial Encounters: Positive Experiences With Mysterious Visitors (Wildflower, 1994).

  Artikkelin julkaissut exopolitics.net

Reagointi avaruusolentojen soluttautumiseen salaisiin järjestöihin

Reagointi avaruusolentojen soluttautumiseen salaisiin järjestöihin, jotka ovat sotilas- ja tiedusteluorganisaatioiden sekä valtionhallinnon yksiköiden sisällä

Tutkielma # 4

Julkaistu toukokuun 30. päivänä 2003, www.exopolitics.org

© Michael E. Salla, PhD


Johdanto

Tämä tutkielma analysoi sitä kuinka laajalti eri avaruusolentojen faktiot ovat soluttautuneet valtion sotilas- ja tiedusteluorganisaatioiden sisällä toimiviin salaisiin organisaatioihin, sekä sen aiheuttamaa uhkaa ihmiskunnan suvereniteetille. Tutkielma alkaa kuvaamalla eri salaisten organisaatioiden ja avaruusolentojen rotujen välisen kanssakäymisen dynamiikkaa. Painotus tulee pysymään avaruusolentojen rotujen eri interventiofilosofioiden ja aktiviteettien kuvaamisessa ja sen identifioinnissa, miten tämä vaikuttaa Yhdysvaltain sotilas- ja tiedusteluosastojen sekä muiden kansallisvaltioiden päätöksentekoon ja organisaatiorakenteisiin. Tässä tutkielmassa esitetty analyysi käyttää todisteinaan pääosin salaisten organisaatioiden toimintaan osallistuneiden henkilöiden todistuksia muotoilemaan analyysia. Todistukset palvelevat kaikkein painavimpana todistelähteenä analyysissa avaruusolentojen läsnäolosta. Nämä henkilöt olivat mukana ‘mustissa projekteissa’, joilla on kaikkein korkein turvaluokitus Yhdysvalloissa ja muissa maissa, ja he ovat kärsineet monia rangaistuksia näiden paljastamisesta kansalle. Se seikka, että monet näistä tietovuotajista ovat kyenneet todistamaan julkisuudessa erilaisten luentojen, videoiden, verkkosivujen ja kirjojen muodossa viittaa siihen, että tällä hetkellä on käynnissä ‘siedätysohjelma’, jossa kansaa valmistellaan avaruusolentojen läsnäolon häiritsevämpiin aspekteihin. Tämän tutkielman lopussa esitetään suosituksia, joiden on tarkoitus avustaa kehitettäessä reaktiota avaruusolentojen eri faktioiden salaisiin organisaatioihin soluttautumiselle.


Reagointi avaruusolentojen soluttautumiseen salaisiin järjestöihin, jotka ovat sotilas- ja tiedusteluorganisaatioiden sekä valtionhallinnon yksiköiden sisällä [1]

Sotilaallisissa, tiedustelun tai valtionhallinnon instituutioissa palvelleiden henkilöiden joukossa on kasvava määrä ihmisiä, jotka ovat astuneet todistamaan avaruusolentojen rotujen läsnäolosta. Rodut kilpailevat keskenään ja salaisten (ihmisten) organisaatioiden kanssa globaalin ihmiskunnan vaikutusvallasta. [2] Tohtori Steven Greer on kerännyt yli sadalta tällaiselta todistajalta kirjallisen ja/tai videomuotoisen suullisen todistuksen, ja tuonut nämä koko kansan saataville ja kongressin tutkintaa varten. Hän väittää, että tämän lisäksi on 300 muuta, jotka ovat halukkaita astumaan esiin antamaan todistuksensa, mikäli heille annetaan lainsuoja heidän valojensa rikkomiselta. [3] Salaiset organisaatiot koostuvat henkilöistä, jotka toimivat eri kansallisvaltojen sotilas- ja tiedustelupalveluissa ja valtionhallinnossa, joiden rooli on käsitellä kaikkia avaruusolentojen läsnäoloon liittyviä kysymyksiä. Eri avaruusolentojen rodut käsittävät koko spektrin lähtien roduista, joiden filosofian mukaan he eivät saa puuttua ihmisten asioihin tai vapaaseen tahtoon olemalla ihmisten kanssa tekemisissä tai vaikuttamassa ihmisyksilöiden, -organisaatioiden ja -yhteisöjen toimintaan; aina rotuihin, jotka puuttuvat ihmisten asioihin ihmisten vapaata tahtoa kunnioittamatta, joiden motivaationa voi olla ’itseään palveleva’ halu ’korjata’ globaalin ihmiskunnan resurssit itselleen tai altruistinen halu avustaa ihmiskuntaa kehittymään sen korkeimpaan potentiaaliin. Kaikkein uskottavimmat lähteet tarjoavat näyttöä näistä salaisista organisaatioista ja avaruusolentojen ryhmittymistä. He ovat ‘tietovuotajia’, jotka osallistuvat erilaisiin salaisiin sotilaallisiin/tiedusteluprojekteihin. [4] Toinen tärkeä lähde on henkilöt, jotka ovat suoraan kokeneet kontaktin eri avaruusolentojen rotujen faktioihin ja/tai olleet tahtomattaan salaisissa/avaruusolentojen projekteissa koehenkilöinä. [5]

Nämä salaisten organisaatioiden pyörittämiin projekteihin aiemmin osallistuneet ovat todistaneet ihmiskunnan ja eri avaruusolentojen rotujen välisestä suhteesta koskien mm. avaruusolentojen motivaatioita, aktiviteetteja, moraalista filosofiaa sekä heidän muiden ’salaisten organisaatioiden’ kanssa muodostamia liittoja, jotka sijaitsevat sotilas- ja tiedustelu- sekä turvallisuusorganisaatioiden sisällä, joiden tehtävänä on olla tekemisissä eri avaruusolentojen rotujen kanssa. Näiden liittojen luonne vaikuttaa olevan erittäin vaihteleva sen suhteen miten avaruusolennot ja eliitit toimivat keskenään sekä sen suhteen millaiset eliitit nousevat näiden organisaatioiden johtoon. Vaikuttaa siltä, että avaruusolentojen rotujen eri faktioiden välillä käydään kamppailua. Faktiot ovat eri mieltä siitä tulisiko ihmiskunnan asioihin puuttua (interventionistiset faktiot) vaiko ei (ei-interventionistiset faktiot), ja nämä näkökannat ovat vaikuttaneet eri salaisten organisaatioiden toimintaan, jotka avaruusolentojen kanssa ovat kanssakäymisissä ja jotka sanelevat politiikan globaalisti. Nämä faktioiden väliset erot näkyvät sekä näiden salaisten organisaatioiden välisissä suhteissa että myös sisäisessä dynamiikassa.

Tämä tutkielma kuvaa eri salaisten organisaatioiden ja avaruusolentojen rotujen välisten interaktioiden dynamiikkaa. Paino tulee olemaan avaruusolentojen rotujen eri interventiofilosofioiden kuvaamisessa sekä siinä miten ne vaikuttavat Yhdysvaltain ja muiden maiden sotilas- ja tiedusteluorganisaatioiden sisällä toimivien salaisten organisaatioiden päätöksentekoon ja organisaatiorakenteeseen. Lopuksi tutkielmassa kuvataan sitä miten laajalti eri avaruusolentojen rotujen faktiot ovat soluttautuneet salaisiin organisaatioihin sekä millaisen uhan tämä asettaa ihmiskunnan suvereniteetille.

Tässä tutkielmassa esitetty analyysi tukeutuu todisteisiin, jotka ammentavat pääosin salaisten organisaatioiden toiminnassa mukana olleilta ihmisiltä, mikä palvelee kaikkein painavimpana todistelähteenä analyysissa avaruusolentojen läsnäolosta. [6] Kaikki nämä henkilöt ovat olleet mukana ‘mustissa projekteissa’, joilla on kaikkein korkein turvaluokitus Yhdysvalloissa ja muissa maissa, ja he ovat kärsineet pahoja rangaistuksia näiden paljastamisesta kansalle. Se seikka, että monet näistä tietovuotajista ovat kyenneet julkisesti esittämään todistuksensa eri luentojen, videoiden, verkkosivujen ja kirjojen muodossa viittaa siihen, että käynnissä on ‘siedätysohjelma’, jossa kansaa valmistellaan kohtaamaan avaruusolentojen läsnäolon häiritsevämpiä puolia. [7] Tämän tutkielman lopussa esitettyjen suositusten tarkoituksena on auttaa kehittämään asianmukaisia vastatoimia eri avaruusolentojen faktioiden soluttautuessa salaisiin järjestöihin.

Eri avaruusolentojen faktioiden ja ihmiskunnan välisen kanssakäymisen dynamiikan ymmärtäminen

Kiistelty sumeriankielen kääntäjä Zecharia Sitchin kuvaa yksityiskohtaisesti kahden eri avaruusolentojen faktion välistä kamppailua, joita sumerialaiset kutsuivat Anunnakeiksi. [8] Hän kuvaa sitä miten tämä avaruusolentojen rotu tarjosi biologisen materiaalin ihmislajin geneettiseen suunnitteluun. Ihmislaji luotiin kädellisten biologisen materiaalin ja tämän ryhmän geneettisen materiaalin fuusiosta. [9] Sitchin kuvaa sitä miten Enlilin johtama avaruusolentojen faktio palveli itseään ja periaatteessa näki ihmiset uhrattavana resurssina, joka on luotu Anunnakien käyttöön tarjoamaan heille resursseja eri tarkoituksiin. Toista faktiota johti Enki, jolla oli paljon altruistisempi näkemys ihmiskunnasta, jota luonnehti syvä kiintymys ihmiskuntaa kohtaan ja halu kehittää ihmiskuntaa lajina. Muinainen sumerialainen faktioiden välinen kamppailu avaruusolentojen välillä siitä miten ihmiskunta tuli nähdä ja miten sitä tuli kohdella heijastuu myöhempien sivilisaatioiden mytologioiden uskomusjärjestelmissä keskenään sotivista jumalista. Tämä viittaa siihen, että muinainen ‘jumalten sota’ on arkketyyppinen tapahtuma, joka on pitkään ollut ihmiskollektiivin tietoisuudessa ja rotumuistissa kiivaasta historiallisesta konfliktista eri avaruusolentojen faktioiden välillä. [10]

Eri avaruusolentojen faktioiden välinen historialline konflikti on useimmiten esitetty dualistisen moraaliviitekehyksen muotoisena ilmaisuna, jossa nämä avaruusolentojen faktiot kuvataan motivaatioiltaan ja aktiviteeteiltaan joko ‘hyväntahtoisina’ tai ‘pahantahtoisina’. Sumerian tallenteissa Enlil on voitu nähdä pahantahtoisena ihmiskuntaa kohtaan, kun taas hänen veljensä Enki oli hyväntahtoinen. Tämä on Sitchinin kuvaama skenaario hänen kääntämässä kuvauksessaan ‘suuresta tulvasta’, jossa Enlil käski, että ihmiskuntaa ei tulisi varoittaa ennalta suuresta tulvasta johtuen uskomuksesta, että ihmiskunta oli korruptoitunut ja uhrattavissa, kun taas Enki varoitti ihmiskunnan kaikkein valistuneimpia, Utnapishtim/Noaa. [11] Samanlainen tarina esiintyy Kreikan muinaisessa myytissa Prometeuksesta ja Zeuksesta, mikä viittaa siihen, että avaruusolentojen välinen ryhmittymäkonflikti siitä, miten olla vuorovaikutuksessa ihmiskunnan kanssa, oli syvällä ihmiskunnan kollektiivisessa alitajunnassa.

Tämä havaittu faktioiden välinen kamppailu ihmiskunnan luojajumalien välillä on uskontojen areenalla synnyttänyt dualistisia uskontoja kuten zarathustralaisuuden ja manikealaisuuden, joissa korkea Valon jumala on lukkiutunut suureen kosmiseen kamppailuun Pimeyden jumalaa vastaan. Abrahamilaisten uskontojen perinteessä tämä kamppailu kuvataan kahden enkelijoukon välisenä kamppailuna, jossa yhtä puolta johtaa arkkienkelit Mikael ja toista Lucifer. Eenokin apokryfikirjassa kuvataan tätä uskonnollista kamppailua kaikkein lähimmin, kuinka kapinoivat enkelit/nefilimit, joita johti ‘Semjasa’, korruptoivat Maapallon ja kuinka arkkienkeli Mikael karkoitti heidät, minkä jälkeen suuri tulva puhdisti Maapallon. [12]

Dualistinen moraaliviitekehys kuitenkaan ei ole tarkka perusta avaruusolentojen pyrkimysten ymmärtämiselle kuinka he vaikuttavat ja/tai kontrolloivat ihmisten asioita erilaisten salaisten organisaatioiden kanssa tehtyjen liittojen avulla. Eri lähteiden kuvaamien avaruusolentojen interaktioiden monimutkaisuus viittaa siihen, että käynnissä on monimutkaisempi dynamiikka eir avaruusolentojen faktioiden välillä, ja että yksinkertaisemmat moraalikategoriat kuten hyväntahtoinen/hyvä ja pahantahtoinen/paha ovat harhaanjohtavia. Esimerkiksi, tohtori Jamisson Neruda väittää olevansa ‘tietovuotaja’, joka loikkasi NSA:n sisällä olevasta salaisesta organisaatiosta. Organisaatiossa oli useita avaruusolentojen rotuja, jotka olivat puuttumassa Maapallon sisäisiin asioihin monenlaisilla agendoilla, joihin simppelit moraalikategoriat yksinkertaisesti eivät ole riittäviä täysin ymmärtämään heidän aktiviteettien ja vaikutusvallan seuraamuksia. [13] Tämän seurauksena on tarpeen ottaa käyttöön ‘kolmikantainen viitekehys’, joka ei käytä tällaisia harhaanjohtavia moraalikategorioita, sillä se kuvaa tarkemmin niiden tapojen dynamiikkaa, joilla avaruusolennot ovat keskenään kanssakäymisissä, rotujen asettamia ja noudattamia interventiosääntöjä sekä näiden rotujen ‘poliittisia filosofioita’.

Tämän kolmikantaisen avaruusolentojen vaikutuksen dynamiikkaan vaikuttavat pääseikat ovat näiden rotujen interventionistiset filosofiat koskien ihmisten vapaata tahtoa, sitä kuinka paljon avaruusolentojen ‘poliittinen filosofia’ sivuuttaa tai hyväksyy idean siitä, että ihmiset ovat saavuttaneet tarvittavan ‘lajikypsyyden’, jolla kehittyä ja kukoistaa ilman, että kehittyneet avaruusolentojen rodut kontrolloivat heitä; sekä koskien sitä kuinka paljon ihmiskunnan kanssakäyminen avaruusolentojen rotujen kanssa on palvelee avaruusolentojen agendaa tai ihmisten intressejä joko itseään palvelevalla tai altruistisella tavalla. Nämä tekijät synnyttävät kolme mallia, joita käytetään kuvaamaan päätekijät sille kuinka avaruusolennot kontrolloivat ja/tai vaikuttavat ihmisyhteisöjen ja avaruusolentojen kanssa tekemisissä olevien salaisten organisaatioiden kehitykseen. Nämä mallit ovat nimeltään ‘hyvä paimen’, ‘suojeleva vanhempi’, ja ‘viisas mentori’. Vaikka näitten kategorioiden avulla kuvattu lista avaruusolentojen roduista ei olekaan kaikenkattava verrattuna joihinkin muihin internetissä kiertäviin luokittelujärjestelmiin, joiden luojat väittävät kommunikoineensa avaruusolentojen kanssa tai kanavoineen heitä, seuraava lista kattaa kaikkein merkittävimmät rodut tietovuotajien todistuksissa sekä rodut, joiden vaikutusvalta tuntuu kaikkein eniten politiikantekoprosessissa.

‘Hyvät paimenet’

Interventionistisen näkökannan ottaneet avaruusolentojen rodut ovat näkemykseltään ‘pessimistisiä’ heidän arvioidessaan ihmiskunnan ‘lajikypsyyttä’. Heidän moraalista orientaatiotaan voidaan pitää itseään palvelevana ja se voidaan tulkita ‘hyvän paimenen’ analogian avulla. ‘Hyvä paimen’-avaruusolennoilla on samankaltaisia näkökulmia kuin lammaslaumaansa paimentavilla paimenilla. Lampailla ja paimenilla on sisäisesti eri arvot. Paimenen ylivertaisuus ja oikeus omistaa ja käyttää hänen laumaansa on paimenelle itsestäänselvyys ja luonnollinen osa hänen olemassaoloaan. Siispä paimenella ei ole minkäänlaista moraalista varausta kontrolloida ja käyttää laumaansa resurssina. ‘Hyvä paimen’ saattaa kehittää kiintymyssuhteen joihinkin laumansa jäseniin, erityisesti niihin joilla on paimenen arvostamia ominaisuuksia, kuten älykkyys. Nämä ‘lauman jäsenet’ voivat saada avokätisiä palkkioita ominaisuuksistaan, kuten parhaat ruokapaikat ja lisääntymismahdollisuudet, mutta lauman vähemmän ansiokkaat jäsenet nähdään uhrattavissa olevana resurssina, joka palvelee ‘hyvän paimenen’ ja tämän yhteisön intressejä. Paimenelle ei tule mieleenkään, että ‘lampaalta’ odotettaisiin yksin toimeentulemista, sillä toiset ‘paimenet’ saattavat varastaa tämän ja/tai se saattaa jäädä petojen hampaisiin, mikä köyhdyttää paimenen resurssivarantoa.

Jos ‘hyvän paimenen analogiaa’ laajennetaan ihmisiin, voidaan todeta, että ‘hyvä paimen’-avaruusolennoilla osa heidän uskomusjärjestelmäänsä on näkemys siitä, että ihmiset ovat liian ‘epäkypsiä’ lajina, jotta heille voitaisiin sallia kehitys ilman, että läheisesti pidetään silmällä sitä kuka heitä johtaa ja käyttää planeetan resursseja. Ylenpalttisen pessimistinen näkemys ihmisluonnosta johtaa haluun kontrolloida ihmisten instituutioita niin, että ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen rodut voivat tarkkailla ja rajoittaa ihmiskunnan evoluution kehitystä, jotta he voisivat ‘korjata sadon’ ihmiskunnasta ja/tai (Maapallon) biosfääristä avaruusolentojen rotujen uusiutuvana resurssina. Sitchinin sumerilaisten nuolenpäätekstien käännösten mukaan, sekä eräiden uskonnollisten traditioiden mukaan, on olemassa näyttöä biologisesta yhteydestä ihmiskunnan ja ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen välillä, ja että jälkimmäiset ovat olleet keskeisessä roolissa ihmisrodun biologisessa suunnittelussa. ‘Hyvät paimenet’ vastaavat Sumerian tallenteiden mukaan Enlilin Anunnaki-faktiota. Puhuttaessa tietovuotajien kuvaamista eri avaruusolentojen roduista, ‘hyvä paimen’-rotuihin kuuluu Zeta Reticulumin Harmaat, Orionin Pitkät Harmaat, (Maapallon) Reptiliaanit, Orionin Draco-Reptiliaanit sekä Anunnakit (jättiläishumanoidit Nibirulta). [14]

‘Hyvä paimen’-avaruusolentojen käyttämä kaikkein yleisin strategia on kontrolloida ihmiskuntaa luomaan illuusio ‘susista’ vaarallisten yksilöiden, organisaatioiden tai muiden ulkoisten uhkien muodossa, mikä mahdollistaa henkilöiden ja yhteisöjen antaa pois suvereniteettinsa poliittisille instituutioille. Tämä olennaisesti replikoi poliittisen prosessin, jonka 1600-luvun englantilaisfilosofi Thomas Hobbes kuvasi Leviathanissa, jossa ‘luonnontilassa’ olevat henkilöt (anarkistisessa/laittomassa ympäristössä) antavat pois yksilöllisen suvereniteettinssa suvereenille johtajalle suojellakseen itseään potentiaaliselta aggressiolta, ryöstöiltä tai raiskauksilta. [15] Samalla tavoin hyvä paimen -avaruusolennot luovat riittävästi ‘illuusiosusia’, jotka uhkaavat lakia ja järjestystä, taivutellakseen henkilöitä antamaan pois henkilökohtaisen suvereniteettinsä voimakkaille poliittisille instituutioille. Tästä seuraa, että ‘hyvä paimen’-avaruusolennot solmivat kollektiivisia ‘faustilaisia sopimuksia’ poliittisten eliittien kanssa, jotka suoraan hyötyvät mikäli he hyväksyvät yhteistoiminnan näiden avaruusolentojen rotujen kanssa kontrolloidakseen kaikkia elämän osa-alueita: politiikkaa, uskontoa, taloutta ja armeijaa. [16] Tällaiseen ‘faustilaiseen’ prosessiin viitataan muinaishistorioitsijoiden kuten Manetho kirjoituksissa. Manetho kronikoi Egyptin 30 ihmisdynastiaa, jotka syntyivät jumalten/puolijumalten antaessa vallan ihmiskunnalle. [17] Näiden ihmiseliittien motivaatio oli samanlainen kuin yhteistyötä tekevillä valloitetuissa maissa, he yksinkertaisesti näkevät itsensä niin, että he tunnustavat poliittisen todellisuuden ja menevät elämässä eteenpäin siinä toivossa, että olosuhteet paranevat tulevaisuudessa. Ihmiseliittien ja ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen välillä on ollut historiallisia liittoja/sopimuksia, jotka ovat olleet Jim Marrsin ja David Icken kaltaisten salaliittoteoreetikoiden tutkimusten kohteena. [18]

Avaruusolentojen ‘hyvä paimen’-faktiolla on kolme alaryhmää, jotka ovat strategisia kilpailijoita mutta myös tekevät yhteistyötä minimoidakseen kahden muun dominantin avaruusolentojen faktion vaikutusvallan. Kaksi muuta faktiota ovat omistautuneet ihmislajin evoluutiolle. Ensimmäinen on Maapallolla elävät ‘Reptiliaanit’, jotka ovat piilotelleet planeetalla vuosituhansia ja jotka ovat hallinneet ihmiskuntaa resurssina sellaisella tavalla, ettei ihmiskunta kuluttaisi kaikkia planeetan resursseja loppuun tai uhkaisi planeetan biosfääriä. [19] Tämä alaryhmä ei varsinaisesti ole toiselta planeetalta, vaan se on kehittynyt ei-ihmisrotu joka asuu maanpinnan alapuolisissa maailmoissa. Jotkut kirjoittajat väittävät tämän reptiliaani/ei-ihmisrodun asuvneen Maapallon pinnan alla kauan ennen ihmisiä, ja että heidän piti jättää pinnalla elo pahan ympäristökatastrofin ja/tai planeettojenvälisen sodan takia. [20]

Tämä meidän planeettamme reptiliaanirotu, johtuen sen pitkästä läsnäolosta Maapallolla ja pyrkimyksistä rajoittaa ihmiskunnan tuhoisampia taipumuksia, on historiallisesti saanut ‘valvojarodun’ myytin. Monien eurooppalaiskirkkojen goottilaisessa arkkitehtuurissa on nähtävissä useita ‘Gargoyle’-patsaita, jotka symboloivat ihmiskunnan kasvua varjelevaa voimaa kohti uskonnollista totuutta. Tämä alaryhmä siksi osittain vastaa Sitchinin kuvaamaa Enkin Anunnaki-faktiota. Tämä alaryhmä ei halua antaa kontrollia ihmisrodusta muille avaruusolennoille ja yrittää estää avaruusolentojen Maan ulkopuolisen intervention (joka on uhka Maassa olevien reptiliaanien kyvylle hallinnoida ihmiskuntaa) joko auttamalla ihmiskuntaa useiden ongelmien kanssa, mm. ympäristön pilaantuminen, ydinsodan uhka ja ylikansoitus, jotka kaikki uhkaavat tämän ‘hyvä paimen’-alaryhmän resursseja. Siksi tämä alaryhmä avustaa yhden maailmanhallituksen synnyttämisprosessissa, joka keskittää poliittisen vallan ja rajaa ihmiskunnan suvereniteetin ja vapauden ilman kokonaan eliminoimatta sitä. Tälle skenaariolle uskottavuutta antaa Phil Schneider, siviili-insinööri, joka sai toimeksiannon rakentaa salaisia maanalaisia tukikohtia salaisille organisaatioille. Schneider kuvasi todisteita, joita hän oli kohdannut siitä, miten avaruusolennot olisivat maailmanhallituksen todellisia johtajia, sekä miksi hän ja monet muut olivat jättäneet taakseen amerikkalaisorganisaatioiden ‘palveluksen’. [21]

Toinen ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen alaryhmä on Maan ulkopuolinen rotu, joka on solminut sopimuksia salaisten organisaatioiden kanssa kehittyneen teknologian vaihdannasta oikeuksiin saapua planeetallemme ja tehdä yhteistyötä avaruusolentojen ja ihmisten yhteisprojekteissa. Eisenhowerin hallinto allekirjoitti vuonna 1954 salaisen sopimuksen avaruusolentojen rodun kanssa, minkä William Cooper ja muut ‘tietovuotajat’ ovat paljastaneet. [22] Cooper kertoo tämän sopimuksen syntymisen yksityiskohdat, jotka hän sai tietää dokumenteista, joita hänen piti lukea palvellessaan laivaston tiedustelupalvelussa osana Tyynenmeren laivueen komentajan tiimiä:

Myöhemmin vuonna 1954 suurinenäisten Harmaiden Avaruusolentojen rotu, joka oli kiertänyt Maapalloa, laskeutui Hollomanin ilmatukikohtaan. Päästiin perussopimukseen. Tämä rotu esittäytyi olevansa kotoisin Orionin vyön punaista tähteä, jota me kutsumme nimellä Betelgeuse, kiertävältä planeetalta. He esittivät, että heidän planeettansa on kuolemassa ja että tulevana tuntemattomana aikana he eivät enää kykenisi siellä selviämään. Tämä johti toiseen laskeutumiseen Edwardsin ilmatukikohtaan. Historiallista tapahtumaa oltiin suunniteltu etukäteen ja tämän sopimuksen yksityiskohdista päästiin yksimielisyyteen. Eisenhower järjesti loman itselleen Palm Springsiin. Sovittuna päivänä presidentti suuntasi tukikohtaan ja tekosyy oli, että hänen piti vierailla hammaslääkärissä. Presidentti Eisenhower tapasi avaruusolennot ja Yhdysvaltojen sekä avaruusolentojen kansan välillä allekirjoitettiin muodollinen sopimus. [23]

Viitaten samaan Eisenhowerin hallinnon allekirjoittamaan sopimukseen eversti Philip Corso, korkea-arvoinen upseeri, joka palveli Eisenhowerin kansallisen turvallisuuden neuvostossa, kirjoitti: “Me olimme neuvottelleet eräänlaisen antautumisen heidän kanssaan kunhan vain emme taistelisi heitä vastaan. He sanelivat ehdot, koska he tiesivät että kaikkein pelätyin asia olisi paljastus.” [24]

Teknologianvaihdanta suoraan edistää erittäin kehittyneiden asejärjestelmien kehittämistä, joita amerikkalaiset salaiset organisaatiot halajavat ylläpitääkseen vaikutusvaltaansa, torjuakseen ja rajoittaakseen avaruusolentojen läsnäoloa ja kilpaillakseen keskenään strategisesta edusta ympäri planeettaa. Tämä alaryhmä tyypillisesti kuvataan koostuvan Zeta Reticulumilta tulleista ‘Harmaista’, jotka haluavat käyttää ihmiskunnan ja biosfäärin resursseja palauttamaan oman rotunsa geneettisen eheyden. Eversti Corson mukaan Harmaat “eivät olleet hyväntahtoinen avaruusolentojen rotu, joka oli tullut tänne valistamaan ihmisolentoja. He… keräsivät biologisia näytteitä Maapallolta omiin kokeisiinsa.” [25] Tämä alaryhmä löyhästi tekee yhteistyötä ensimmäisen alaryhmän kanssa keskitetyn maailmanhallituksen luomiseksi, joka sitten solmisi sopimuksia tämän toisen alaryhmän kanssa, jotta se voisi paremmin käyttää hyödyksi ihmisten ja planeetan resursseja. Kun ensimmäinen alaryhmä haluaa maailmanhallitusta sen takia, että se tarjoaa paremmat mahdollisuudet hallita ihmiskuntaa globaalisti, toinen alaryhmä haluaa sitä siksi, että se on johdonmukaisempi heidän filosofisen uskomuksen kanssa siitä, että yksilön intressit ovat alisteisia kollektiivin tarpeille.

Kolmas alaryhmä koostuu kahdesta rodusta, joilla on pessimistisempi näkökanta ihmisten sopivuuteen olla vastuussa planeetan resursseista. Historiallisesti ne ovat muodostaneet liiton kontrolloidakseen ihmiskuntaa. Ensimmäinen on erittäin suurten humanoidien rotu, jota kuvataan 1. Mooseksen kirjassa nimellä Nefilim (kirjaimellisesti jättiläiset), jotka saattoivat tiineeksi ihmisnaisia, jotka synnyttivät jättiläisiä. [26] Tämä rotu on raportoitu olevan peräisin Lyran tähtikuviosta ja he asuvat mystisellä Nibiru-planeetalla (sumeriankieltä, tarkoittaa ‘siirtymäplaneettaa’), joka Sitchinin kääntämien sumerialaisten lähteiden mukaan palaa aina 3600 vuoden välein aurinkokuntamme läheisyyteen. [27] Toinen ryhmä kuvataan koostuvan Orionin Draco-järjestelmästä kotoisin olevista reptiliaanilajeista, jotka ovat geneettistä sukua Maapallon reptiliaaneille, mutta jotka ovat dominantimpia ja kehittyneempiä teknologisesti. [28]

Kolmannen alaryhmän kaksi rotua vastaavat Sitchinin sumerialaislähteiden käännösten kuvaamaa Anunnakien Enlilin faktiota. Tämä ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen alaryhmä on luonteeltaan erittäin hierarkkinen ja näkee yhden lajin ylivallan toisesta kaikkein luonnollisimpana ja tehokkaimpana tapana hallinnoida planeetan resursseja. Heidän rotunäkökulmansa on erittäin samanlainen kuin Natsi-Saksalla oli ja on esitetty, että tämä ‘hyvien paimenten ryhmä’ auttoi joitain natsieliittejä pakenemaan liittoutuneiden hyökkäystä Etelänavalle ja muille alueille Etelä-Atlantilla perustaakseen salaisia tukikohtia. [29]  Kolmannen ‘hyvä paimen’-alaryhmän itseään palveleva agenda on rohkaista sotilas

Tämän kolmannen ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen itsekäs agenda on rohkaista sotilastoimia eri salaisten organisaatioiden keskuudessa, jotka sekä epävakauttavat globaalia ihmiskuntaa kanavoimalla resursseja ja vaikutusvaltaa sotateolliselle kompleksille eri valtioissa, mutta niin että nämä salaiset organisaatiot ulottavat itsensä sotilaskonfliktiin Harmaiden Zeta Reticulin avaruusolentojen kanssa (toinen ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen alaryhmä). Sellainen skenaario on ilmiselvästi nähtävissä eversti Philip Corson paljastuksesta, että “nyt jo yli viidenkymmenen vuoden ajan, sota UFOja [Zeta Harmaita] vastaan on jatkunut meidän yrittäessä puolustaa itseämme heidän tunkeutumisiaan vastaan.” [30]

Eskaloituva sotilaskonflikti Zeta Harmaiden ja salaisten organisaatioiden välillä voisi lopulta kulminoitua kolmannen ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen ryhmän interventioon — Draco Reptiliaanit/jättiläishumanoidit, jotka vastaavat Anunnakien Enlilin faktiota. Anunnaki-Enlilin ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen faktion interventio tapahtuisi globaaleina ympäristökatastrofeina ja/tai sotilaskonfliktina Zeta Reticulilaisia vastaan siinä mittakaavassa, että tämä tarjoaa näille kahdelle avaruusolentojen rodulle mahdollisuuden tulla väliin ihmiskunnan ‘pelastajina’ ja ‘takaisin palaavina Elohimeina’. [31] Kehittyneen holografiteknologian, aikamatkailun ja muodonmuuttamiskykyjen avulla, joita tällä avaruusolentojen rodulla raportoidaan olevan, se voisi kehitellä ‘Toisen Tulemisen’, jossa geneettisesti manipuloitu ‘Jeesus’ yhdessä ‘Ylösnousseiden Mestareiden’ ja ‘Enkelijoukon’ kanssa olisi kaiken huomion keskipisteenä Jumalan Valtakunnan kannattajien keskuudessa. [32] Pelastajina esiintyvät kaksi liitossa toimivaa avaruusolentojen rotua, Draco Reptiliaanit/jättiläishumanoidit, käytännössä ottaisivat heikentyneen globaalin ihmiskunnan haltuunsa ympäristökatastrofien ja sotilasvälikohtausten sarjan jälkeen ja he toisivat mukanaan ‘rauhan ajan’ yhden maailmanhallituksen nimissä, jonka johto on tämän ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen alaryhmän kontrollissa. He saisivat apua kahdelta häviävältä ‘hyvä paimen’-alaryhmältä heidän estäessä muita avaruusolentojen faktioita avustamasta globaalia ihmiskuntaa sen ongelmissa.

Yleisesti avaruusolennot ‘hyvä paimen’-kategorian ensimmäisessä ja kolmannessa alaryhmässä haluavat olla paljastamatta avaruusolentojen läsnäoloa ja tehdä kaikkensa häiritäkseen, hiljentääkseen ja eliminoidakseen henkilöitä, jotka ovat osallistuneet salaisten organisaatioiden estämiseen paljastamasta heidän toimintansa koko laajuutta. Kaikkien ‘hyvä paimen’-kategorioiden alaryhmien päätavoitteena on ‘korjata itselleen’ ihmiskunnan resurssit ilman biosfäärin vahingoittamista ja avaruusolentojen kontrollin paljastamista globaalista ihmiskunnasta. Näin näiden ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen moraalinen suuntaus on analoginen niiden historiallisten tapojen kanssa, joilla siirtomaavallat hallinnoivat ja assimiloivat alkuperäiskansojen yhteisöjä. Vaikka nämä ‘hyvä paimen’-alaryhmien faktiot ovat strategisia kilpailijoita siitä kenellä on kontrolli globaalista ihmiskunnasta, heillä on yhteinen tavoite rajoittaa ihmislajin suvereniteettiä ja itsenäisyyttä niin, että sitä voidaan käyttää globaalina resurssina. Vaikka kaksi ensimmäistä alaryhmää (Maassa olevat Reptiliaanit ja Zeta Harmaat) menettäisivät osittain vaikutusvaltaansa ja otettaan ihmiskunnasta jos Draco Reptiliaanit/jättiläishumanoidit ottaisivat ihmiskunnan suoraan hallintaansa, he menettäisivät vielä enemmän kykyään vaikuttaa ja kontrolloida ihmiskuntaan jos allaoleva avaruusolentojen faktio puuttuisi asioihin. Tämä takaa löyhän liiton näiden kolmen ‘hyvä paimen’-alaryhmän välille.

Suojelevat Vanhemmat

Toinen analogia jota käytetään kuvaamaan eri avaruusolentojen rotujen motivaatioita ja aktiviteetteja on ‘suojelevan vanhemman’ malli. ‘Suojelevan vanhemman’-avaruusolentokategoria haluaa suojata ihmiskuntaa sen ollessa ‘kasvunsa murrosiässä’ niin paljon kuin mahdollista olemassaolevilta vaaroilta. Tämän kategorian avaruusolennoilla on moraalinen suuntaus auttaa ihmiskuntaa tulemaan tietoiseksi muiden avaruusolentojen rotujen olemassaolosta galaksissa ja tehdä yhteistyötä näiden rotujen kanssa liitossa, jota tietovuotajat ja muut lähteet ovat usein kuvanneet Galaktiseksi Liitoksi. [33] Star Trekissa kuvattu Galaktinen Liitto on suhteellisen lähellä näiden avaruusolentojen rotujen liittoa. He kunnioittavat ihmiskunnan suvereniteettiä ja haluavat auttaa ihmiskuntaa yhdistymään ja integroimaan kehittynyttä teknologiaa, jotta se olisi valmiina liittymään Galaktiseen Liittoon. Tohtori Nerudan sanoin:

Jokaisessa galaksissa on Liitto tai löyhästi yhdessä toimiva organisaatio, johon kuuluu tietoinen elämä kaikilla planeetoilla galaksissa. Se on verrattavissa galaksitason Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Tässä Liitossa on sekä kutsuttuja jäseniä että tarkkailujäseniä. Kutsumajäsenet ovat niitä lajeja, jotka ovat onnistuneet käyttäytymään vastuullisella tavalla oman planeettansa isäntinä ja yhdistämään teknologian, filosofian ja kulttuurin niin, että heidän on mahdollista kommunikoida globaalina yksikkönä, jolla on yhtenäinen agenda. Tarkkailujäsenet ovat lajeja, jotka ovat sirpaloituneet ja edelleen kiistelevät keskenään maa-alueista, vallasta, rahasta, kulttuurikysymyksistä ja muista asioita, mitkä estävät heitä yhdistymään ja muodostamaan yhtenäistä maailmanhallitusta. Ihmisrotu Maapallolla on sellainen laji, ja tällä hetkellä Liitto yksinkertaisesti tarkkailee sitä, mutta ei kutsu sitä mukaansa tekemään päätöksiä tai toimimaan talousjärjestelmissä. [34]

Nämä avaruusolentojen rodut eivät solmi sopimuksia tarjotakseen kehittynyttä teknologiaa aseisiin salaisille organisaatioille, mikä asettaa nämä avaruusolentojen rodut huomattavasti heikompaan asemaan ‘hyvä paimen’-rotuihin nähden. On esimerkiksi kerrottu siitä, että presidentti Eisenhower tapasi näiden rotujen edustajia vuonna 1953 (ennen vuoden 1954 sopimusta Zeta Reticulin avaruusolentoryhmän kanssa), mikä ei johtanut sopimukseen, sillä nämä avaruusolentojen rodut uskovat ihmiskunnan olevan liian epäkypsä kaipaamaansa teknologiaan, ja että ydinaseet esimerkiksi pitäisi hävittää. [35] Cooper kuvaa tapaamisen yksityiskohtia:

Sillävälin ihmisiltä näyttävien avaruusolentojen rotu otti yhteyttä Yhdysvaltain hallitukseen. Tämä avaruusolentojen rotu varoitti meitä avaruusolennoista, jotka kiersivät päiväntasaajaa (ne joiden kanssa Eisenhower lopulta solmi sopimuksen) ja tarjoutuivat auttamaan meitä henkisessä kehityksessämme. He vaativat ehtona, että hävitämme ja tuhoamme ydinaseemme. He kieltäytyivät vaihtamasta teknologiaa sanoen, että me olimme henkisesti kykenemättömiä käsittelemään teknologiaa, jota meillä oli jo silloin hallussamme. He uskoivat, että käyttäisimme kaikkea uutta teknologiaa tuhoamaan toinen toisemme. Tämä rotu sanoi, että me olimme itsetuhon polulla ja että meidän tulee lopettaa toistemme tappaminen, lopettaa Maapallon saastuttaminen, lopettaa Maapallon luonnonvarojen raiskaaminen ja oppia elämään harmoniassa. Nämä ehdot saivat osakseen äärimmäistä epäilystä, erityisesti ydinaseiden hävittämisen osalta. Uskottiin, että tuo ehto saattaisi meidät avuttomaksi ilmiselvän avaruusolentojen uhan edessä… Ydinaseistariisuntaa ei pidetty Yhdysvaltain parhaana etuna. Ehdotukset hylättiin. [36]

‘Suojelevat vanhemmat’ avaruusolentojen rodut käyttävät huomattavasti aikaa eri avustamaan eri ihmisorganisaatioita kumoamaan ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen agendoja, jotka yrittävät aktiivisesti kontrolloida globaalia ihmiskuntaa tarkoituksenaan kerätä itselleen ihmiskunnan ja planeetan resursseja. Tämä avaruusolentojen kategoria ajaa täyden UFO-paljastuksen agendaa, ja he ovat omistautuneet palvelemaan ihmiskunnan korkeinta hyvää siten kuin ihmiskunnan biologisena lähteenä toimivat ‘suojelevat vanhemmat’ näkevät tuon hyvän. [37] Täten ‘suojelevien vanhempien’ avaruusolennot vastaavat läheisemmin Enkin Anunnaki-faktiota, jota kuvataan Sitchinin sumerilaisten nuolenpäätekstien käännöksissä. Jotkut näistä avaruusolentojen roduista, jotka menevät tuohon kategoriaan, tyypillisesti kuvataan olevan pohjoismaalaisia (Lyra); siriuslaisia (Sirius B); plejadilaisia, orionilaisia ja alphacentaurilaisia. [38]

On olemassa kaksi alaryhmää, jotka voidaan identifioida näihin Suojelevien Vanhempien avaruusolentoihin yhteydessä olleiden kertomuksista. Ensimmäinen on planeetallamme läsnäoleva humanoidirotu, joka on historiallisesti auttanut ihmiskuntaa sen evoluution kehityksessä. Useat kirjoittajat ovat sanoneet tämän rodun olevan muinaisen Lemurian ja Atlantiksen sivilisaatioiden jäänne. Nämä sivilisaatiot perustivat suuria kristallikaupunkeja Maapallon kuoren sisään heidän hylättyä omat kaupunkinsa Maapallon pinnalla. [39] Salamyhkäisellä lennolla Antarktikselle vuonna 1947 amiraali Byrd raportoi hänen päiväkirjassaan — jonka todenmukaisuudesta käydään edelleen debattia [40] — kohtaamisesta pitkän pohjoismaisen rodun kanssa maanalaisessa kaupungissa etelänavan alla, jossa käytiin seuraava keskustelu kaupungin johtajan kanssa:

”Me olemme antaneet teidän tulla tänne, koska olette jaloluonteinen ja hyvin tunnettu Pintamaailmassa, amiraali… olette nyt Ariannien maailmassa, Maapallon sisällä… Amiraali, kerron teille miksi olen pyytänyt teitä tänne. Kiinnostuksemme aivan oikein sai alkunsa heti kun rotunne räjäytti ensimmäisen atomipommin Hiroshimassa ja Nagasakissa Japanissa. Hälytysnopeudella me lähetimme omat lentävät koneemme, ”Flugelradit” pintamaailmaanne tutkimaan mitä rotunne oli tehnyt… Katsokaas, me emme koskaan ole puuttuneet aiemmin rotunne sotiin ja barbaarisuuteen, mutta nyt meidän on pakko, sillä te olette oppineet peukaloimaan tiettyjä voimia, joita ei ole ihmisille tarkoitettu, nimittäin atomienergiaa. Lähettiläämme ovat jo toimittaneet viestimme maailmanne hallituksille, eivätkä he vastaa. Nyt teidät on valittu todistamaan omin silmin täällä, että maailmamme on kuin onkin olemassa. Katsokaas, kulttuurimme ja tieteemme on monia tuhansia vuosia teidän rotuanne edellä.” [41]

Tarkasti ottaen tämä alaryhmä ei ole Maan ulkopuolinen alkuperältään, vaan yksinkertaisesti maanalainen humanoidirotu, joka on geneettisesti yhteydessä ihmiskuntaan. Useat arkeologit/historioitsijat uskovat, että nämä muinaiset avaruusolentojen rodut ovat useiden myyttien taustalla puhuttaessa mystisistä ‘valkoisista veljistä/jumalista’, jotka ovat osallistuneet planeetan sivilisaation kehitykseen. [42] Atsteekit ja Inkat, esimerkiksi, aluksi uskoivat, että espanjalaiset konkistadorit olivat heidän ‘valkoisia veljiä/jumalia’, jotka olivat palaamassa takaisin. Nämä pinnan alla olevat lemurialaiset kaupungit jatkavat interaktiota avaruusolentojen rotujen kanssa, heillä on kehittynyttä teknologiaa ja he avustavat ihmiskuntaa monenmoisissa sosiaalisissa, taloudellisissa, poliittisissa ja ympäristöongelmissa. Lähteet kuvaavat näiden lemurialaisten maanpinnan alla elävien olentojen käyttävän psykotronista kristalliteknologiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin. [43]

Tämä pinnan alla elävä rotu löyhästi tekee yhteistyötä ensimmäisen ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen alaryhmän kanssa (Maapallolla elävät Reptiliaanit) varmistaakseen, että ihmiskunta ei tuhoa sen pintamaailmaa. Kuitenkin he ovat strategisia kilpailijoita mitä tulee ihmiskunnan evoluutiokehitykseen, mitä tämä alaryhmä (lemurialaiset/atlantislaiset) tukee mutta mitä Maassa asuvat Reptiliaanit rajoittavat. Tämä löyhä liitto Maapallolla elävien avaruusolentojen välillä vaikuttaa/kontrolloi salaseurojen johtajia, jotka ovat historiallisesti hallinneet ihmiskuntaa. Näin vapaamuurarien, illuminatin, temppeliritarien jne. johtajat kaikki heijastelevat löyhää Maapallolla elävien avaruusolentojen rotujen kanssa tehtävää yhteistyötä, jossa kaikilla on yhteinen intressi estää planeetan globaali katastrofi, mutta perustavanlaatuisella tavalla eriävät mielipiteet ihmislajin evoluutiosta ja siitä tulisiko ‘Maan ulkopuolisten’ avaruusolentojen rotujen puuttua Maapallon tilanteeseen. [44]

Suojelevien Vanhempien mallin toinen alaryhmä ovat Maan ulkopuoliset avaruusolennot, jotka puuttuvat ihmiskunnan asioihin auttaakseen heidän kanssakäymisissä Maan ulkopuolisten rotujen kanssa. Tätä kategoriaa kuvataan yleisesti Sirius B:ltä, Seulasista, Altair Alpha Centaurista ja Andromedalta saapuneiksi (vaaleaihoisiksi) avaruusolennoiksi, jotka ovat ulkonäöltään humanoideja, pituudeltaan arviolta parimetrisiä ja heidän strategiansa käsitellä toisen ja kolmannen ‘hyvä paimen’-alaryhmän epävakauttavia strategioita on interventionistinen. Tohtori Michael Wolf, entinen kansallisen turvallisuusneuvoston konsultti, joka tuli mukaan uuteen ‘siedätysohjelmaan’, kertoo tohtori Richard Boylanin mukaan seuraavaa:

Wolf oli huoleton ihmisten ja avaruusolentojen välisistä interaktioista, olihan hän itse työskennellyt rinta rinnan salaisissa valtion laboratorioissa ihmiseltä näyttävien avaruusolentojen kanssa, jotka olivat tulleet Altairin järjestelmästä, sekä ”harmaiden” humanoiditieteilijoiden kanssa Zeta Reticulin järjestelmästä. ”Altairin neljäs ja viides planeetta ovat asutettuja. Itse asiassa Altairin olennot kolonisoivat Seulasten järjestelmän kauan sitten. Ihmiseltä näyttävät plejadilaiset avaruusolennot, joita ihmiset tapaavat, ovat itse asiassa perimältään altairilaisia. Heitä on kahta varianttia, seemiläiseltä näyttävät ja pohjoismaiselta näyttävät. Seemiläiset ovat rotu, joka laskeutui Hollomanin ilmatukikohtaan (New Mexicossa) 1960-luvulla ja keskusteli siellä joidenkin kenraalien kanssa.” [45]

Eräät niistä tavoista, joilla nämä ‘pohjoismaalaiset/seemiläiset’ avaruusolennot avustavat ihmiskuntaa, ovat esimerkiksi haitallisten ympäristövaikutusten torjuminen kehittyneistä aseteknologioista, joita salaiset organisaatiot kehittävät ja käyttävät. Lisäksi pohjoismaalaiset/seemiläiset rodut lieventävät tai estävät ‘hyvä paimen’-avaruusolentofaktion sponsoroimia merkittäviä terroritekoja. [46] Esimerkiksi syyskuun 11. päivän 2001 hyökkäyksen jälkeisiä terroritekoja on saatettu estää planeetan eri puolilla olevien turvallisuusjoukkojen ja heidän näiltä roduilta saamansa salaisen avun voimin, mikä on auttanut vakauttamaan Maapallon turvallisuustilannetta.

Nämä pohjoismaalaiset/seemiläiset Maan ulkopuoliset rodut eivät solmi sopimuksia aseteknologioista, mutta he avustavat kehoittamalla kehittämään kehittynyttä teknologiaa, jolla ei ole sotilaskäyttösovellutuksia. Tohtori Wolf esimerkiksi on nähnyt pitkien ‘pohjoismaalaisten/seemiläisten’ avaruusolentojen ja valtion salaisia yhdessä ylläpitämiä laitoksia. [47] Jotkut ovat kuvanneet kokemuksia, joita heillä on ollut näiden avaruusolentojen rotujen kanssa, positiivisiksi verrattuna ‘hyvä paimen’-rotujen kuumottavampiin kohtaamisiin. [48] Tämä alaryhmä on strateginen vastapaino Maan ulkopuolisten ‘hyvä paimen’-faktioiden vaikuttamisyrityksille. ‘Maan ulkopuoliset’ ‘hyvä paimen’-alaryhmät näkevät Maan ulkopuoliset ‘suojelevat vanhemmat’-alaryhmät niiden vihollisina, sillä jälkimmäiset ovat uhka ensiksimainittujen kyvylle puuttua ihmisten asioihin ja kontrolloida ihmisiä resurssina.

Viisaat Mentorit

Kolmas analogia, jota käytetään kuvaamaan avaruusolentojen kontrollia ja vaikutusvaltaa, on ‘viisaiden mentorien’ kategoria. Näillä roduilla on käytännönläheinen lähestymistapa globaaliin ihmiskuntaan ja he tarjoavat apua ainoastaan jos sellainen interventio on kaikkien osapuolten korkeimmaksi parhaaksi. He ajavat ‘tietoisuuden kohottamista’ ja heidän moraalinen orientaationsa on syvän henkinen, joka pitää kaikkea elämää yhtenä ja kunnioittaa kaikkien ihmiskunnan evoluutiokehitykseen osallistuvia voimia. He eivät tarjoa teknologiaa perinteisessä mielessä, vaan kehittynyttä ‘valokieliteknologiaa’, joka koostuu pyhän geometrian muodoista, joita löytyy kaikkialta universumista, atomista ja ihmisen energiakentästä. He opettavat, että pyhän geometrian valokuvioiden ymmärtäminen kaikessa elämässä johtaa yksilöiden ja kaiken planeetan elämän vapautumiseen.

Viisaat mentoriavaruusoleennot eivät mene suoraan kohtaamaan tai vastustamaan ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen vaikutusvaltaa, mikä erottaa tämän kategorian ‘suojelevista vanhemmista’. ‘Viisaat mentorit’ varoittavat kaikista intervention vaaroista, sillä sellainen voi taannuttaa ihmiskunnan evoluutiokasvun. Yksinkertaisesti ilmaistuna, viisaat mentoriavaruusolennot näkevät ihmiskunnan kohtaamat takaiskut ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen kanssa osana lajien evoluutioprosessia, eivätkä he täten puutu siihen. Sitä vastoin ihmiskunnan suojeleminen ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen kanssa kohdatuilta vastoinkäymisiltä on tärkeä ‘suojelevien vanhempien’ tavoite. Filosofiset ongelmat tässä ovat samat puhuttaessa ‘energiaparannuksesta’. Jos vaihtoehtolääketieteen harjoittaja yksinkertaisesti parantaa sairauden ilman potilaan aktiivista osallistumista, silloin potilas paranee, mutta on altis tuleville sairauden toistumisille. Osaava vaihtoehtolääketieteen harjoittaja yksinkertaisesti näyttää potilaalle kuinka parantaa itsensä ja näin minimoi tulevat sairauden uusiutumiset. [49]

‘Viisaiden mentorien’ faktiossa on kaksi alaryhmää. Ensimmäinen on ei-humanoidit Arcuturukselta, Sirius A:lta ja Orionista. Toista ryhmää kuvataan Nerudan haastatteluissa ‘Keskusroduksi’, joka on kylvänyt elämän galaksiimme lukemattomia vuosituhansia sitten. [50] Ensimmäinen alaryhmä koostuu ‘Neuvostoista’, jotka viestivät vastaanottavaisille ihmisille ja organisaatioille tarjoten apua ja opastusta silloin kun sitä pyydetään. Suurin osa tällaisten avaruusolentoneuvostojen olemassaolon todisteista tulee raporteista koskien telepaattista viestintää näiden olentojen kanssa, joiden olemusta tyypillisesti kuvataan humanoidiksi, jolla on linnun tai kissan pää. [51] Vaikuttaa siltä, että nämä olennot ovat saaneet inspiraatiota muinaisen Egyptin patsaista, joissa kuvataan eläinpäisiä ihmisiä, kuten Thoth-jumalaa, jolla oli ibiksen pää.

Toista alaryhmää kuvataan Nerudan haastatteluissa ‘Keskusroduksi’. Nerudan mukaan nämä rodut asuvat keskusgalaksien alueella universumissa ja he ovat kylväneet galaksit miljardeja vuosia sitten ja jättäneet ‘hienovaraisia sormenjälkiä’ olemassaolostaan. Näitä jälkiä tulkitsemalla voi avata portin, jonka avulla toinen laji pääsee kommunikaatioon heidän kanssaan. [52] Neruda pitää näitä olentoja samana kuin muinaisten uskonnollisten tekstien Elohim, ja esittää, että ne toimivat hiljaisina ihmiskunnan evoluution avustajina niille, jotka valitsevat ‘ottaa yhteyden uudelleen’ heihin.

Idea juuriroduista, jotka ovat kylväneet elämän galaksiin, löytyy ‘neuvoa-antavista elimistä’ kuten ‘Yhdeksän Neuvosto’, jonka tulkitaan antavan opastusta ihmiskunnalle sen evoluutiossa niille, jotka siihen saavat yhteyden. [53]

Salaisten organisaatioiden rakenne

Avain sen ymmärtämiseen miten yllä esitetyt avaruusolentojen kategoriat vaikuttavat salaisiin organisaatioihin on, että jälkimmäiset yleisesti ovat tietoisia eri avaruusolentojen rotujen ja muiden salaisten organisaatioiden poliittisista, moraalisista ja filosofisista orientaatioista. Salaiset organisaatiot voivat täten yrittää ohjata jotain asiaa näiden eri avaruusolentojen interventiofilosofioiden ja strategioiden avulla niiden toimiessa ja kilpaillessa keskenään tavoilla, jotka maksimoivat salaisten organisaatioiden vallan ilman, että eri avaruusolentojen faktioiden ‘soluttautuminen’ paljastaa niiden toimintaa liiaksi. Salaisten organisaatioiden johtajille kyse on useampiulotteisesta shakkipelistä, jossa on mukana useita eri pelaajia ja tavoitteita, jotka vaikuttavat salaisten organisaatioiden toiminnan dynamiikkaan.

Avaruusolentojen läsnäoloon keskittyneet salaiset organisaatiot perustettiin ensikerran, kun eri tiedustelupalvelut ja sotilasorganisaatiot tulivat tieotisiksi avaruusolentojen läsnäolosta vuonna 1941, kun he löysivät alas ammutun avaruusolentojen aluksen matalasta rannikkovedestä San Diegosta länteen. [54] Laivasto otti vastuun tutkinnasta ja otti johtavan roolin, joka sillä on ollut nykypäivään saakka. Ajan mittaan tuli tarve salata asioita kansalta, jotta Yhdysvaltain hallinto voisi samaan aikaan kehittää asianmukaista vastetta tapahtumiin. Tämä on johtanut siihen, että eri sotilas-, tiedustelu- ja poliittisiin päätöksentekohaaroihin on syntynyt salaisia organisaatioita, joilla kaikilla on erilaisia, joskin päällekkäisiä tehtäviä osaston laajempien tavoitteiden mukaisesti, jolloin ”emo-osaston” jäsenet eivät ole tietoisia näiden salaisen organisaation toiminnan ja vaikutusten koko laajuudesta, vaikka ne jakavat saman yleistehtävän. [55] Esimerkiksi, Yhdysvaltain asevoimain kolmella päähaaralla — laivasto, maavoimat ja ilmavoimat — on jjokaisella omat asekehityksensä ja tiedusteluosastonsa, jotka kaikki on suunniteltu suojelemaan Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta. Jokaisessa näistä on omia erikoisosastojaan, joissa on salainen organisaatio, jonka vastuulla on avaruusolentojen teknologian takaisinmallintaminen asekehitystarkoituksiin ja hankkimaan tiedustelutietoa avaruusolentojen operaatioista planeetallamme puolustuspolitiikan kehittämiseksi. [56] Näin Yhdysvaltain laivaston sisällä oleva salainen organisaatio on, esimerkiksi, tuntematon muille laivaston yksiköille, jotka ovat keskittyneet asekehityksen ja tiedustelun laajempiin ongelmiin, ja joiden matalampi turvaluokitus tekisi siitä rikoksen laivaston henkilöstolle kerätä salaista tietoa näistä salaisista organisaatioista. [57]  Tämä käytännössä johtaa laivaston sisälle rakentuneisiin salaisiin organisaatioihin, joilla on tietyn verran autonomiaa, valtaa ja resursseja joista muu laivaston henkilöstö ei ole tietoisia edes korkeammilla tasoilla.

Tapaa jolla nämä salaiset organisaatiot ovat rakentuneet eri armeijan/tiedustelun organisaatioiden sisälle ilman, että nuuskivat kongressiedustajat ovat niitä löytäneet, kuvaa entinen ilmavoimien kersantti Dan Sherman hänen muistellessaan kapteenin hänelle pitämää briiffausta:

Mustat tehtävät, joita me kutsumme Tason 2 tehtäviksi, ovat avaruusolentoprojekteja, jotka on käytännössä piilotettu. Mustien tehtävien olemassaolosta tietää ainoastaan kourallinen kongressiedustajia ja presidentti. Nämä mustat tehtävät ovat avaruusolentoprojektien viimeinen puolustuslinja. Aina kun avaruusolentoprojekti perustetaan, on oltava musta tehtävä, joka peittää sen olemassaolon muiden silmiltä. Se luo erittäin hienostuneen kilven, jonka tehtävä on piilottaa harmaiden projektien olemassaolo korkean tason virkamiehiltä, joilla ei ole tarvetta tietää. Avaruusolentoprojektit joutuisivat muuten jonkun virallisen tahon syynättäväksi. Jos nykyisessä systeemissä nenäkäs kongressiedustaja alkaa penkoa asioita silloin kun hänellä ei ole tarvetta tietää, hän voi saada briiffauksen mustasta tehtävästä, hänen tärkeydentunnettaan korostetaan ja näin saadaan hiljennettyä lisätietojen etsiminen. Se on erittäin tehokas menetelmä piilottaa avaruusolentotehtävät ja se on syy sille, miksi ne ovat pysyneet piilossa niin pitkään. [58]

Kansallinen turvallisuusvirasto NSA luotiin 1952 sen päätarkoituksena tiedustelutiedon keruu. NSA:nsisällä on salaineen organisaatio, jonka vastuulla on tiedustelutiedon keruu avaruusolentojen roduista ja kontaktin ottaminen näihin rotuihin. Tohtori Nerudan mukaaan NSA:n sisäiset salaiset organisaatiot ovat nimeltään ‘Advanced Contact Intelligence Organization’ ja se on perustettu Special Projects Laboratoryn sisällee. Kuten oli laivaston tapauksessa, NSA:n muu henkilöstö ei ole tietoinen sisäpuolisesta salaisesta organisaatiosta johtuen jälkimmäisen korkeammasta turvaluokituksesta. Kersantti Sherman muistaa kuinka hänen kapteeninsa briiffasi häntä siitä, että hän oli osa NSA:n salaista projektia nimeltään ‘Project Preserve Destiny’, jossa hän oli seurausta kokeesta, joka oli suunniteltu parantamaan telepaattista kommunikaatiota ‘Harmaiden’ kanssa: “Koe johon viittaan, joka oli ja edelleen on nimeltään ‘Project Preserve Destiny.’ Se sai alkunsa vuonna 1960 ja se oli täydessä toiminnassa vuonna 1963. Se oli geenimanipulaatioprojekti, jonka ainoa tavoite oli luoda ihmisjälkeläisiä, joilla olisi ollut kyky kommunikoida harmaiden kanssa.” [59]

Kaikkein tärkein kaikista amerikkalaisista salaisista organisaatioista oli kansallisen turvallisuusneuvoston (National Security Council, NSC) sisällä. Presidentti Truman perusti NSC:n vuonna 1947. Sen tehtävä oli koordinoida eri valtionhallinnon, asevoimain ja tiedustelyhteisöjen haarojen politiikkasuosituksia johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, joista presidentti voisi valita. [60] Tämä NSC:n koordinointifunktio kopioitiin NSC:n sisällä olleeseen salaiseen organisaatioon, joka on tunnettu monilla eri nimillä, mm. Majestic-12, joka on peräisin presidentti Trumanin vuonna 1947 allekirjoittamasta asiakirjasta. [61] Truman loi MJ-12:n avaruusolentojen läsnäoloon keskittyvän presidenttipolitiikan koordinaatiokomiteaksi, ja se liitettiin virallisesti NSC:hen vuonna 1954 NSC:n määräyksellä, jolla luotiin emo-organisaatio, johon se liitettäisiin. ‘Virallinen’ versio koskien tätä osaa NSC:n historiasta kuuluu seuraavasti:

Vuonna 1954 NSC 5412/1 perusti paneelin, jossa persidentin ja ulkoministerin ja puolustusministerin nimittäneet edustajat tapaisivat keskenään toisiaan ja kävisivät läpi salaisia operaatioita. Gordon Gray sai ”5412-komitean” puheenjohtajuuden, ja kaikki hänen jälkeensä tulleet kansallisen turvallisuuden neuvonantajat ovat olleet samanlaisissa komiteoissa, joilla on ollut erilaisia nimiä kuten ”303”, ”40”, ”Special Coordinating Committee”, joka myöhempien presidenttien hallinnoissa sai tehtäväkseen tutkia CIA:n salaisia operaatioita. [62]

5412-komitea pitää sisällään alakomitean nimeltään PI 40, jonka rooli on koordinoida informaatiota kaikista muista avaruusolentojen läsnäoloon keskittyneistä salaisista organisaatioista niin, että voidaan kehittää yhdenmukainen politiikkasuositusten joukko. [63]  Yksityisiin organisaatioihin kuten Council of Foreign Affairs sisäänrakennetut salaiset organisaatiot tarjoavat parasta mahdollista henkilöstöä ja resursseja PI-40:n rekrytointeihin ja politiikkakeskusteluihin. Kuvatessaan MJ-12:n varhaista koostumusta William Cooper huomautti Council on Foreign Relationsin sisäisen ryhmän saaneen nimityksen ‘viisaat miehet’:

”Viisaat Miehet” olivat Council on Foreign Relationsin keskeisiä jäseniä. Siihen kuului 12 jäsentä. Tämä ryhmä koostui vuosien mittaan Council on Foreign Relationsin ja myöhemmin Trilateraalisen Komission johtoryhmäläisistä. Gordon Dean, George Bush ja Zbigniew Brzezinski olivat heidän joukossaan. Kaikkein tärkeimpiä ja vaikutusvaltaisimpia MJ-12:ssa palvelleita ”Viisaita Miehiä” oli John McCloy, Robert Lovett, Averell Harriman, Charles Bohlen, George Kennan ja Dean Acheson. Heidän politiikkansa kesti pitkälle 1970-luvulle asti. On merkittävää, että presidentti Eisenhower sekä kuusi MJ-12:n jäsentä valtiolta olivat myös Council on Foreign Relationsin jäseniä. [64]

Teoria siis kuuluu, että PI-40 tulisi olla vallan keskiössä mitä tulee avaruusolentojen läsnäoloon ja koordinoituun vasteeseen sitä koskien. Todellisuudessa kuitenkin, johtuen byrokratian jäykkyydestä, eri agendoista ja ‘täysin kontrolloimattomista’ yksilöistä, eri salaiset organisaatiot ovat haluttomia jakamaan informaatiota joka voisi uhata niiden valta-asemaa, resursseja tai vaikutusvaltaa. [65] Esimerkki tästä on tohtori Nerudan sanomiset siitä miten salainen organisaatio, jonka jäsen hän oli, kieltäytyi jakamasta informaatiota emo-organisaatiolle jonka sisällä se on, NSA:lle. Kuten voisi kuvitella, nämä ongelmat pahenevat vielä enemmän globaalilla tasolla, kun ylin salainen organisaatio kansallisella tasolla kokoontuu keskustelemaan ja koordinoimaan politiikkaa koskien avaruusolentojen läsnäoloa.

‘Sisäpiiriläistodistuksen’ mukaan vuosittainen ‘Bilderberg-kokous’ on ottanut osakseen salaisen organisaation, jonka tavoite on koordinoida avaruusolentojen läsnäolon kansallista politiikkaa. [66] Tällainen väite saa suurempaa painoarvoa Nelson Rockefellerin roolista vuosittaisissa Bilderberg-kokouksissa. Vuonna 1954 presidentti Eisenhower nimitti Rockefellerin hänen ‘kylmän sodan suunnittelun erikoisasavustajaksi’, homma joka viralliseesti liittyi ‘CIA:n salaisten operaatioiden tarkkailuun ja hyväksyntään’. Tämä oli pelkkä peitetarina Rockefellerin todelliselle roolille Yhdysvaltain ulkopolitiikan johtajana ‘salaisen sopimuksen’ oltua juuri allekirjoitettu Zeta Reticulin avaruusolentojen ja Yhdysvaltojen välillä. Rockefellerin päähuolenaihe oli avaruusolentojen läsnäoloon vastaamiseen tarkoitettujen sotilaallisten ja tiedusteluohjelmien suunnittelu, toteutus ja seuranta. Rockefeller oli keskeisessä roolissa ‘koordinoimassa’ NSC:n sisäistä salaista organisaatiota — Majestic 12:a. Bilderbergin vuosittaisessa tapaamisessa Rockefeller oli samanlaisessa roolissa varmistamassa, että länsimaiden hallitusten blokki koordinoisi resurssinsa sekä Varsovan liiton että avaruusolentojen läsnäolon aiheuttamien haasteiden vastaamiseen.

Vaikka salaisten organisaatioiden tulisi teoriassa toimia samalla tavalla kuin emo-organisaationsa, jotka koordinoivat ja jakavat resursseja keskenään Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden säilyttämiseksi, totuus on, että nämä salaiset organisaatiot tekevät yhteistyötä minimaalisen vähän. Niiden ‘yhteistyö’ rajoittuu keskenään käytävään nollasummapeliin vaikutusvallasta, maineesta ja resursseista. Esimerkiksi asevoimain haarojen salaiset organisaatiot työskentelevät integroidakseen avaruusolentojen teknologian asejärjestelmiinsä, mutta ne kilpailevat keskenään siitä mitkä asejärjestelmät ansaitsevat saada rahoitusta sekä mitkä uhkakuvat oikeuttavat tällaiset investoinnit. Toisin kuin perinteisistä aseista käytävä intensiivinen debatti, joka saa näkyvyyttä julkisuudessa, avaruusolentojen teknologian hankinnat ja käyttöönotto ovat erittäin salaisia. Näiden organisaatioiden siiloutunut luonne, turvaluokitukset jotka asettavat ne kongressin/ministeriöiden valvonnan ulkopuolelle sekä interaktiot avaruusolentojen rotujen kanssa niiden teknologiaa koskien tekevät näistä salaisista organisaatioista pääasiallisia avaruusolentojen soluttautumisen kohteita.

Avaruusolentojen soluttautuminen salaisiin organisaatioihin

Soluttautuminen salaisiin organisaatioihin tapahtuu teknologianvaihdannalla/kehitysohjelmilla sekä tiedustelunkeruutekniikoilla, mitkä oletettavasti auttavat näitä salaisia organisaatioita tekemään tiettyjä toimia, mutta mitkä todellisuudessa tekevät niistä alttiita avaruusolentojen soluttautumiselle. Eräs yleinen näiden organisaatioiden käyttämä teknologia, joka on erittäin kyseenalainen mitä tulee sen väärinkäyttömahdollisuuksiin, on ‘aivojen ehostusteknologia’, joka tohtori Wolfin mukaan ”mahdollistaa aivojen käyttökapasiteetin huomattavan kasvattamisen, jotta ihmiset voisivat olla avaruusolentojen kanssa täydessä telepaattisessa vaihdannassa mentaalisesti.” Teknologian toimintaan kuuluu ”aivojen avaaminen ja neuronien stimulointi, joka mahdollistaa miljardien synapsien muodostamisen.” [67] Tohtori Wolfin mukaan hän kävi läpi mentaalisen ehostusprosessin, jossa hänen älykkyysosamääränsä nousi 141:sta 186:n. [68] Samoin tohtori Neruda kuvaa aivojen ehostusteknologiaa, jota käytettiin NSA:n sisäisessä salaisessa Labyrinth-organisaatiossa, sekä odotusta siitä, että kaikki tarpeeksi korkean turvallisuusluokituksen saaneet “saivat kutsun läpikäydä prosessin”. [69] Al Bielek, joka osallistui kuuluisaan amerikkalaislaivaston Montauk-ohjelmaan, raportoi myös NSA:n aivojen ehostusteknologiasta. [70] Sen sijaan, että tällainen teknologia pelkästään lisäisi älykkyysosamäärää ja aivokapasiteettia, se herättää vakavia huolenaiheita sen kyvystä ohjelmoida vastaanottajille kognitiivisia ja käyttäytymismalleja, jotka tukevat avaruusolentojen vaikutusvaltaa ja tunkeutumista korkeimpiin poliittisiin päätöksentekosfääreihin.

Näiden useiden salaisten organisaatioiden eri toimintojen ja avaruusolentojen teknologioiden kanssa olleiden interaktioiden seuraus on se, että ne aiheuttavat suurta epäluottamusta ja kilpailua salaisten amerikkalaisorganisaatioiden kesken, jotka pintapuolisesti tekevät yhteistyötä mutta jotka kyräilevät toisiaan niin paljon, että avaruusolennot ovat jo soluttautuneet niiden ‘kumppaniorganisaatioihin’. Tähän avaruusolentojen soluttaumiseen viittaa eversti Philip Corson analyysi amerikkalaisten sotavoimien, CIA:n ja muiden maiden tiedustelupalvelujen välinen yhteys:

CIA, KGB, Britannian salainen palvelu ja monet muut ulkomaiset tiedustelupalvelut olivat ensin kuuliaisia itselleen ja omalle ammattikunnalleen ja vasta sitten oman maansa valtiolle… CIA:n ja KGB:n kaltaiset vakoiluorganisaatiot tuppaavat olemaan olemassa ainoastaan säilyttääkseen oman olemassaolonsa ja siksi ei kumpikaan, ei USA:n eikä Venäjän armeija luota niihin… KGB:n soluttautuminen CIA:han ja niiden yhteinen armeijan vakoilu oli fakta 1950- ja 1960-luvuilla… [71]

Vaikka Corso viittasikin kylmän sodan kamppailuun, hänen kirjansa Päivä Roswellin jälkeen avaruusolentoihin keskittyminen rivien välistä vihjaa, että tämä soluttautumisongelma pätee myös avaruusolentojen kanssakäymiseen eri salaisissa organisaatioissa. Paljastava tekijä Corson kommenteissa on, että instituutiokulttuurilla on rooli siinä miten eri avaruusolentojen faktiot ja alaryhmät voivat soluttautua salaisiin organisaatioihin. Yhdysvaltain asevoimain eri haarat painottavat lojaaliutta, kurinalaisuutta, hierarkista päätöksentekoa ja asejärjestelmieen kehitystä, mikä tekee niistä alttiita avaruusolentojen soluttautumiselle mikäli avaruusolennoilla on samat arvot. Siksi on todennäköistä, että Reptiliaanien alaryhmät ‘hyvä paimen’-avaruusolentokategoriasta ovat todennäköisesti soluttautuneet eri Yhdysvaltain armeijan haaroihin, sillä ne ovat tunnettuja sotilaallisista kulttuureistaan. [72] Tällainen soluttautuminen ilmentyisi äärimmäisen aggressiivisena käyttäytymisenä Zetan Harmaiden rotua kohtaan. Soluttautumisväitteitä tukee tohtori Wolfin todistus tohtori Richard Boylanin haastattelussa koskien ryhmää, jota hän nimittää ‘kabaaliksi’:

Wolf on kutsunut tätä salaliittoilijoiden ryhmää nimellä ”kabaali”. Se koostuu ekstrmisteistä, fundamentalisteista, ksenofoobikoista, rasisteista ja paranoideista viranomaisista. Kabaali pelkää ja vihaa avaruusolentoja. Ja ilman minkään presidentin tai kongressin valtuutusta kabaali komentaa avaruustaistelusodankäynnin aseita, joilla he ampuvat alas UFOja, vievät selviytyvät avaruusolennot vangeiksi ja pyrkivät puristamaan heistä irti tietoa väkivalloin. [73]

Vahvistus sille, että Yhdysvaltain armeijan haarat käyvät salaista sotaa kehittynein asein Zetoja vastaan tulee eversti Steve Wilsonilta, ansioituneelta upseerilta, joka väittää johtaneensa salaista projektia (Project Pounce), jossa noudettiin alas ammuttuja avaruusolentojen aluksia. [74] Tiedustelupalvelujen kuten CIA tai NSA tapauksessa, jotka keskittyvät tiedustelutiedon keräämiseen, informaation jakamiseen, viestintäyhteys avaruusolentoihin tekee niistä alttiimpia Zeta Harmaiden soluttautumiselle, joille tämä instituutiokulttuuri on yhteistä. [75]

Se miten paljon nämä salaiset organisaatiot ovat vaarantuneet ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen toimista käy selväksi tietovuotajien kuten Phil Schneider todistuksista. Schneider näki omin silmin ihmisten ja avaruusolentojen yhteisen salaisen laitoksen, ja hän tajusi näiden avaruusolentojen keskeisen roolin Uuden Maailmanjärjestyksen aikaansaamisessa. [76] Schneider kuvasi kuinka salaiset organisaatiot, joiden leipiin hän työskenteli, olivat vaarantuneet ‘pitkien Greys’/’Reptiliaanien’ toiminnasta ja kuinka nämä valmistelivat ‘yhtä maailmanhallitusta’. Samalla tavoin tohtori Neruda kuvaa ‘Corteum’-nimisen avaruusolentojen ryhmän olemassaoloa, joka liittyy läheisesti salaiseen ‘Labyrinth’-organisaatioon, jossa toimii 1800 ihmistä ja 200 avaruusolentoa NSA:n sisällä. [77] Labyrinthin paranoia, hierarkkinen kontrolli ja salamyhkäinen toimintatapa viittaavat siihen, että ‘Corteum’ koostuu Maan ulkopuolisten Reptiliaanien ‘hyvä paimen’-alaryhmästä. [78] Salaisiin ohjelmiin osallistuu myös useita, jotka ovat mukana avaruusolentojen ja ihmisten yhteistoiminnassa testaamassa ja kehittämässä uusia teknologioita laivaston, maavoimien ja ilmavoimien sisäisissä salaisissa organisaatioissa. [79] Stewart Swerdlow’n ja muiden erittäin salaiseen ‘Montauk Projectiin’ osallistuneiden mukaan salaiset organisaatiot ovat mukana kidnappaamassa amerikkalaisia mielenhallintakokeisiin ja tekemässä yhteistyötä Harmaiden/Reptiliaanien kanssa heidän yrittäessään oppia enemmän ihmisten tunteista ja käyttäytymisestä. [80] Viimeisenä, Bill Cooper uskoo, että on olemassa ihmisten ja avaruusolentojen yhteinen valtarakenne, jonka agendana on ottaa ihmisten instituutiot ja populaatiot täydellisesti haltuun. [81]

‘Suojeleva vanhempi’-roduilla on erityinen selvä haitta heidän pyrkiessään toimimaan salaisten organisaatioiden kanssa, sillä he eivät ole halukkaita vaihtamaan sotilaskäyttöön sopivaa teknologiaa, ja kehittyneiden aseiden käyttörajoitteet johtavat siihen, että heillä on rajallinen vaikutusvalta salaisissa organisaatioissa. Kuten aiemmin mainittua, presidentti Eisenhowerin tapaaminen tämän humanoidiolentojen faktion kanssa johti epäonnistumiseen johtuen mielipide-eroista koskien Yhdysvaltain ydinaseohjelmaa. [82] Tämän seurauksena ‘suojeleva vanhempi’-rodut keskittävät voimansa minimoimaan globaalin sodan mahdollisuuden, minimoimaan kehittyneiden aseiden testauksesta aiheutuneet haitalliset ympäristövaikutukset, ehkäisemään ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen epävakauttavia agendoja ja torjumaan ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen soluttautumista salaisiin organisaatioihin. [83]

‘Viisaat mentorit’-rotujen vaikutusvalta salaisiin organisaatioihin on vieläkin rajoittaneempi, sillä heidän ‘henkinen neuvonta’ on salaisissa organisaatioissa vain vähäisessä huudossa byrokraattisten instituutioiden ollessa lukittuneena vallan, resurssien ja vaikutusvallan nollasummapeliin. Tohtori Neruda kuvaa haastatteluissaan sitä miten hänet pakotettiin loikkaamaan NSA:n sisällä olevasta salaisesta organisaatiosta, sillä ‘keskusrodun’ neuvontaa filosofian, taiteen ja musiikin muodossa pidettiin riittämättömänä tarjoamaan minkäänlaista aseteknologiaa, jota tarvittiin avaruusolentojen intervention varalta puolustautumisessa. Kun Nerudan epäiltiin olevan näiden ‘viisaiden mentorien’ rodun vaikutuksen alaisuudessa, Neruda joutui loikkaamaan ettei hän joutuisi invasiivisten muistiteknologioiden kohteeksi, joilla poistettaisiin kaikki hänen muistonsa interaktioista tämän rodun kanssa. Näiden ‘viisaat mentorit’-rotujen vaikutusvallalla tuntuu olevan suuri vaikutus niihin salaisten organisaatioiden henkilöihin, jotka ovat avoimia ensiksimainittujen vaikutteille. [84] Nämä henkilöt muuttuvat edistysmieliseksi UFO-paljastuksen puolesta puhuvaksi voimaksi asteittaisen ‘siedätysohjelman’ avulla, ja avaruusolentojen interventioihin liittyvän hyväntahtoisemman sotilaallisen reaktion puolesta, mutta he ovat edelleen vähemmistönä poliittisessa päätöksentekoprosessissa. [85]

Yhteenveto: Avaruusolentojen salaisiin organisaatioihin soluttautumiseen reagointi

Salaisten organisaatioiden siiloutunut luonne ja niiden erikoistuneet funktiot koskien teknologianvaihdantaa, tiedustelutiedon keräämistä ja edistyksellisten aseiden kehittämistää tekee niistä haavoittuvaisia sellaisten avaruusolentojen soluttautumiselle, jotka eivät palvele globaalin ihmiskunnan korkeinta hyvää kehittyvänä lajina. Sellaisen soluttautumisen vaarana on, että politiikan linjaamisesta kansallisella ja globaalilla tasolla koskien avaruusolentojen läsnäoloa tulee vääristynyttä ja se korostaa tietyn avaruusolentojen faktion intressejä, joita tässä on kutsuttu nimellä ‘hyvä paimen’, joiden tavoitteena on käyttää ihmiskuntaa ja Maapallon biosfääriä resurssina palvelemaan eri ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen alaryhmien agendoja. Ne avaruusolentojen ryhmittymät, jotka voivat olla paremmassa tukiroolissa koskien globaalin ihmiskunnan kehitystä (avaruusolentojen faktiot nimeltään ‘suojelevat vanhemmat’ ja ‘viisaat mentorit’) on marginalisoitu sivuun päätöksentekoprosessista johtuen siitä tavasta, jolla salaisia organisaatioita ajaa niiden halu saada lisää teknologiaa ja tiedustelutietoa. Tällainen vimmaisella tavalla teknologian ja tiedustelutiedon hankkimiseen keskittyminen pelaa suoraan ‘hyvä paimen’-avaruusolentojen pussiin, joiden motivaationa voi olla ’itseään palveleva’ halu ’korjata’ globaalin ihmiskunnan resurssit itselleen samalla, kun ne marginalisoivat avaruusolentojen ryhmiä, jotka voisivat tarjota parempaa apua globaalille ihmiskunnalle sen evoluutiossa. Siksi rohkaistaan seuraavia politiikkasuosituksia:

    • Täysi paljastus avaruusolentojen läsnäolosta, jotta kansa saa tiedon eri avaruusolentojen faktioista sekä siitä laajuudesta, joilla nämä ovat vaikuttaneet salaisiin organisaatioihin.
    • Salaisten organisaatioiden ja avaruusolentoihin liittyvien operaatioiden valvonta erityisellä kongressin/lainsäädännön määräämällä elimellä, jonka tarkoitus on tarjota informaatiota näiden teknologioiden ja aktiviteettien laajuudesta ja vaikutuksista.
    • Täydet ja ‘avoimet’ diplomaattisuhteet avaruusolentoedustajiin, mikä takaa rauhanomaiset suhteet ja interaktiot globaalin ihmiskunnan ja avaruusolentojen rotujen välillä.
    • ‘Hyvä paimen’-avaruusolentojen soluttamien salaisten aseohjelmien eliminointi, joiden aikeena on epävakauttaa kansallisvaltioita ja rohkaista sotilaallista reagointia avaruusolentojen läsnäoloon.
    • Läpinäkyvyys kaikessa globaalissa päätöksenteossa organisaatioissa kuten Bilderberg-ryhmä, joka yrittää koordinoida avaruusolentojen läsnäoloa koskevaa kansainvälistä politiikkaa.
    • ‘Aivojen ehostamisteknologian’ valvonta sen suhteen miten laajalti se uhkaa avaruusolentojen läsnäoloa koskevia tärkeitä päätöksiä tekevien henkilöiden riippumattomuutta.

Avaruusolentojen soluttautuminen salaisiin organisaatioihin tulee tunnustaa ilmiönä, joka vaatii välitöntä päätöksentekijöiden ja globaalin ihmiskunnan reagointia. Sellainen soluttautuminen tekee vaikeaksi jos ei mahdottomaksi tehokkaasti koordinoida kansallista ja/tai globaalia päätöksentekoa koskien avaruusolentojen läsnäoloa huolimatta koordinoivassa roolissa olevien pätevyydestä. Arkailu asianmukaisen vasteen kehittämiseksi tällaiseen soluttautumiseen uhkaa globaalin ihmiskunnan suvereniteettiä lyhyellä aikavälillä ja pidemmällä aikavälillä ihmiskuntaa planeetan asukkaina. Totuus, läpinäkyvyys ja kaikkien avaruusolentojen toimien läheinen valvonta on paras politiikkasuositus päätöksentekijöille ja globaalille ihmiskunnalle niihin haasteisiin, jotka tulevaisuudessa odottavat integroitaessa avaruusolentojen läsnäolosta aiheutuvaa tietoa, mahdollisuuksia ja teknologiaa.


Lähdeviitteet

[1] Paljon kiitoksia Elizabeth O’Rourkelle hänen avustaan tämän tutkielman oikolukemisessa ja editoinnissa.

[2] Ks. Michael Wolf, Catchers of Heaven: A Trilogy (Dorrance Publishing Co., 1996); Dan Sherman, Above Black: Project Preserve Destiny (Oneteam Press, 1997); Stewart Swerdlow, Montauk: The Alien Connection (Expansions Publishing Co. 2002); Preston Nichols & Peter Moon, Montauk Revisited: Adventures in Synchronicity (Sky Books, 1991); Wade Gordon, The Brookhaven Connection (Sky Books, 2001). Ks. myös Steven Greer, Military and Government Witnesses Reveal the Greatest Secrets in Modern History (Crossing Point Pub., 2001). Kansalliseen turvallisuusvirastoon kuuluvan korkean tason loikkarin, tohtori Nerudan, haastattelujen kokoelma on saatavilla Internetissä osoitteessa: http://www.wingmakers.com. Verkkosivut, joilla on linkkejä useiden hallituksen entisten osallistujien artikkeleihin, löytyvät osoitteesta http://www.drboylan.com;

[3] Ks. Stephen Greer, Executive Summary of the Disclosure Project (Crozet, VA.: Disclosure Project, huhtikuu 2001). Verkkosivusto: www.disclosureproject.com

[4] Keskustelua avaruusolentojen läsnäoloa koskevista erilaisista todistuslähteistä, ks. ”Tarve Eksopolitiikalle”, Tutkielma 1 (20.1.2003), http://www.exopolitics.org. Yksityiskohtaisin verkkolähde ilmiantajien lausunnoista on osoitteessa http://www.disclosureproject.com

[5]   Syvällistä keskustelua tästä ET-kokemusten ilmiöstä on esitetty C.D.B. Bryan, Close Encounters of the Fourth Kind: Alien Abduction, UFO’s, and the Conference at M.I.T. (Alfred Knopf, New York, 1995); John E. Mack, Human Encounters with Aliens (Ballantine Books, 1994); Linda Moulton Howe & Jacques Vallee, Alien Harvest: Further Evidence Linking Animal Mutilations and Human Abductions to Alien Life Forms (Linda Moulton Howe, 1993).

[6]   ET:n eri todistuslähteitä koskeva analyysi on esitetty: Salla, “Tarve Eksopolitiikalle,” Tutkielma #1, www.exopolitics.org

[7] Viittaus hallituksen salaiseen sopeuttamisohjelmaan, ks. Richard Boylan, ”Government’s Unacknowledged Acclimation Program”, http://www.drboylan.com/aclmatn2.html. Vuonna 1990 laadittu asiakirja, jossa väitetään kuvatun virallista sopeuttamisohjelmaa, ks. http://www.swa-home.de/acclima.htm

[8] Sitchinin käännökset on koottu kuuteen kirjaan nimeltään Earth Chronicles (Avon Books)

[9]   Sitchin, The 12th Planet: Book 1 of the Earth Chronicles (Avon Books, 1976) 336-61.

[10]   Ks. Carl Jung, The Archetypes and the Collective Unconscious: Collected Works of C.G.Jung, nide 9, osa 1 (Princeton University Press, 1981)

[11]   Sitchin, The 12th Planet, 381-86.

[12]   Eenokin kirjan verkkoversio: http://wesley.nnu.edu/noncanon/ot/pseudo/enoch.htm, suomeksi: https://www.apokryfikirjat.com/eenok1.htm

[13]  Kts. Nerudan haastattelut, http://www.wingmakers.com

[14]   Erilaisia luetteloita ET-roduista, ks. Richard Boylan, ”The Various Kinds of Star Visitors”, http://www.drboylan.com/etraces.html; Boylan, ”Official Within MJ-12 UFO-Secrecy Management Group Reveals Insider Secrets”, saatavilla osoitteessa http://www.drboylan.com/wolfdoc2.html ; ks. myös Robert Dean, haastattelu, http://www.extraterrestrial-aliens.com/32.htm ; ks. myös http://www.extraterrestrial-aliens.com/.

[15]   Thomas Hobbes, Leviathan (Oxford University Press, 1998).

[16]   Faust oli Thomas Marlow’n ja Goethen näytelmissä esiintyvä saksalainen professori, joka luovutti sielunsa paholaiselle saadakseen maallista mainetta.

[17]   Kts. Manetho, Manetho, tr., Waddell (Harvard University Press, 1940).

[18]   Jim Marrs, Rule by Secrecy: The Hidden History that Connects the Trilateral Commission, the Freemasons, and the Great Pyramids (Perennial 2001); David Icke, The Biggest Secret, 2nd ed. (Bridge of Love Publications, 1999).

[19]   Haastattelu, jossa eräs henkilö tapasi tämän ’hyvän paimenen’ ET:iden alaryhmän valtuuskunnan, on Linda Moulton Howe, ”Interview with Jim Sparx”, Nexus Magazine 7:2 (2000). Saatavilla verkossa osoitteessa http://www.nexusmagazine.com/jimsparx.html

[20]  Kts. Linda Moulton Howe, “Interview with Jim Sparx,” Nexus Magazine 7:2 (2000) http://www.nexusmagazine.com/jimsparx.html

[21]   Phil Schneider, MUFON-konferenssiesitys, 1995, saatavilla verkossa osoitteessa: http://www.ufocoverup-conspiracy.com/20.htm Kuvaus hänen havainnostaan 12 pitkästä harmaasta/reptiliaanista, ks. Mars Records, s. 301, verkossa osoitteessa http://www.metatech.org/TheMarsRecords.pdf

[22]   Kts. Richard Boylan, “Official Within MJ-12 UFO-Secrecy Management Group Reveals Insider Secrets,”  http://www.drboylan.com/wolfdoc2.html ; William Cooper, “MJ-12:n alkuperä, identiteetti ja tarkoitus” http://www.geocities.com/area51/shadowlands/6583/maji007.html ja Phil Schneider, MUFON-konferenssiesitys, 1995, saatavilla verkossa: http://www.ufocoverup-conspiracy.com/20.htm ; Kts. Neruda-haastattelu #1, http://www.wingmakers.com ; Boylan antaa laajemman tulkinnan tapahtumista koskien sopimuksen allekirjoittamista artikkelissa “Extraterrestrial Base On Earth, Sanctioned By Officials Since 1954,” http://drboylan.com/basespst2.html

[23] Cooper, Behold A Pale Horse (Light Technology Publications, 1991). Kts. myös Cooper, “MJ-12:n alkuperä, identiteetti ja tarkoitus”,  vuoden 1989 MUFON-konferenssissa julkaistu tutkielma, saatavilla verkossa http://www.geocities.com/Area51/Shadowlands/6583/maji007.html

[24]   Phillip Corso, The Day After Roswell (Pocket Books, 1997) s. 292.

[25]   Corso, The Day After Roswell, s. 292.

[26]   Kts. 1. Mooseksen kirja, 6.

[27]   Kts. Sitchin, The 12th Planet.

[28]   Draco-teknologiasta ks. Stewart Swerdlow, Montauk the Alien Connection, s. 137-43; ks. myös Courtney Brown, Cosmic Explorers: Scientific Remote Viewing, Extraterrestrials, and a Message for Mankind (Signet 2000) s. 170-202.

[29]   Operation Paperclipia koskevista tiedoista, kts. Richard Boylan, http://www.drboylan.com ja Nerudan haastattelut, http://www.wingermakers.com

[30]   Corso, The Day After Roswell, s. 290.

[31]   Yksityiskohtaisempaa keskustelua näistä skenaarioista on Eksopoliittisessa kommentaarissa nro 6. http://www.exopolitics.org

[32]  Keskustelua tekaistusta Kristuksesta ks. Stewart Swerdlow, Montauk: The Alien Connection, s. 145-52. Keskustelua ET:iden aikamatkustuksesta ja hologrammiteknologiasta sekä salaisista organisaatioista, ks. Preston Nichols & Peter Moon, Montauk Revisited; Wade Gordon, The Brookhaven Connection; ja Nerudan haastattelut #3: 1-3. http://www.wingmakers.com ; katso myös seuraava Bob Lazarin haastattelu, jossa käsitellään aikamatkailua http://www.swa-home.de/lazar3.htm ; lopuksi kts. tri. Boylan, “U.S. Government, Dimensional Portals and Dr. Wen Ho Lee,” http://drboylan.com/wenhlee2.html

[33]  Kts. Richard Boylan, “Further Disclosures by Wolf, http://www.drboylan.com/wlflkla.html; ja “Nerudan haastattelu” #1, 24-25; http://www.wingmakers.com

[34]     #1, 24-25; http://www.wingmakers.com

[35]   Kts. William Cooper, Behold a Pale Horse; ja Cooper,  “MJ-12:n alkuperä, identiteetti ja tarkoitus” http://www.geocities.com/Area51/Shadowlands/6583/maji007.html . Kts. myös Michael Wolf, The Catchers of Heaven; ja Richard Boylan, “Official Within MJ-12 UFO-Secrecy Management Group Reveals Insider Secrets” osoitteessa http://www.drboylan.com/wolfdoc2.html

[36]   Cooper, “MJ-12:n alkuperä, identiteetti ja tarkoitus”, http://www.geocities.com/Area51/Shadowlands/6583/maji007.html .

[37]  Stephen Greer, Disclosure Projectin johtaja, väittää saaneensa yhteyden tähän ET-ryhmään pyrkimyksillään luoda viestintäprotokollia kehittyneille ET-rotuille. Siirry osoitteeseen http://www.cseti.org

[38]  Keskustelua eri avaruusolentojen roduista, kts. Richard Boylan, “The Various Kinds of Star Visitors,” http://www.drboylan.com/etraces.html; Boylan, “Official Within MJ-12 UFO-Secrecy Management Group Reveals Insider Secrets” osoitteessa http://www.drboylan.com/wolfdoc2.html ; kts. myös Robert Dean,  http://www.extraterrestrial-aliens.com/32.htm ; kts. myös Al Bielek 1991 haastattelu, http://www.bielek.com ; sekä http://www.extraterrestrial-aliens.com/

[39]  Maanalaisia kaupunkeja koskevaa verkkotietoa on osoitteessa http://www.crystalinks.com/agartha.html .

[40]   Verkkotietoa amiraali Byrdistä on osoitteessa http://www.crystalinks.com/agartha.html. Kritiikkiä amiraali Byrdin päiväkirjan todenperäisyydestä on esitetty Dennis Crenshaw’n artikkelissa ”The Missing Secret Diary of Admiral Byrd: Fact or Fiction?”. The Hollow Earth Insider, 22. kesäkuuta 2001. Saatavilla verkossa osoitteessa http://www.thehollowearthinsider.com/news/wmview.php?ArtID=6

[41]   Amiraali Byrdin päiväkirja on saatavilla verkossa osoitteessa, http://www.v-j-enterprises.com/byrdiar.html

[42]   Kts. David Hatcher Childress, Technology of the Gods: The Incredible Sciences of the Ancients (Adventures Unlimited Press, 2000).

[43] Kuvauksia näistä vuorovaikutustilanteista muinaisten lemurialaisten kanssa on Don ja Carol Croftin verkkomateriaalissa, http://www.educate-yourself.com

[44]   Tohtori Neruda keskustelee laajasti salaisten järjestöjen perustamisesta haastattelussa nro 4, s. 4. 9-40. Hän jakaa ne kolmeen pääryhmään. Isolationistit/Illuminati (taloudellinen valta – esim. Bilderbergit); sotilaallinen valta, esim. ulkosuhteiden neuvosto; Tavistock-instituutti; ja Icunabala (mestaristrategit – salaiset).

[45]   Richard Boylan, “Latest Revelations by NSC Consultant Dr Michael Wolf,” http://www.drboylan.com/wlflk2a.html

[46]   Keskustelua siitä miten plejadilaiset puuttuivat toiseen maailmansotaan, kts. Al Bielek, 1991 haastattelu, http://www.freezone.org/mc/e_conv02.htm

[47]   Richard Boylan, “Latest Revelations by NSC Consultant Dr Michael Wolf,” http://www.drboylan.com/wlflk2a.html

[48] Kts. Stewart Swerdlow, The Montauk: The Alien Connection.

[49]   See Carolyn Myss, Anatomy of the Spirit : the Seven Stages of Power and Healing (Random House, 1997)

[50]   Kts. Nerudan haastattelut 1-4. http://www.wingmakers.com

[51]  Tri. Nerudan mukaan kaikki kehittyneet avaruusolentojen rodut kommunikoivat telepaattisesti. Kts. Nerudan haastattelu #1, http://www.wingmakers.com

[52]   Kts. Nerudan haastattelu #1, 10-12 http://www.wingmakers.com

[53]   Kts. Phyllis Schlemmer, The Only Planet of Choice: Essential Briefings from Deep Space, 2nd ed. (Gateway Books, 1995).

[54]   Kts. “Quotations from Chairman Wolf,” http://www.drboylan.com/wolfqut2.html ; ja tri. Nerudan haastattelu #1. http://www.wingmakers.com

[55]   Näiden organisaatioiden luokittelu ja analyysi, kts. Richard Boylan, “The Shadow Government: Its Identification and Analysis,” http://www.drboylan.com/shadgovt2.html

[56]   Kts. Phillip Corso, Beyond Roswell, jossa keskustelua hänen mukanaolostaan armeijan salaisissa avaruusolentojen teknologiaa takaisinmallintavissa projekteissa.

[57]   William Cooper toimi Tyynenmeren laivaston komentajan tiedotusryhmässä ja kertoi, että hänen oli tutkittava ja raportoitava useista erittäin salaisista avaruusolentojen läsnäoloa koskevista raporteista. Katso Cooper, Behold a Pale Horse. Verkkosivuston osoite: http://www.williamcooper.com . Vaikka Cooper ei aiemmin kuulunutkaan salaiseen organisaatioon, ET-materiaalin korkean turvaluokituksen vuoksi vain hyvin harvat laivaston työntekijät saivat koskaan tietää sen olemassaolosta.

[58]   Dan Sherman, Above Black:Project Preserve Destiny, Insider Account of Alien Contact and Government Cover-up (One Team Publishing, 1997) luku 3. Verkkosivu http://www.aboveblack.com

[59]   Sherman, Above Black, luku 2. Verkkosivu http://www.aboveblack.com

[60]   Kansallisen turvallisuusneuvoston historiaa koskevia tietoja on osoitteessa www.nsc.gov

[61] Verkkokopio Trumanin kirjeestä, jossa hän antoi luvan Majestic 12:n perustamiseen, on saatavilla Internet-osoitteessa: http://209.132.68.98/pdf/truman_forrestal.pdf .

[62] Kts. http://www.whitehouse.gov/nsc/history.html

[63] Muita ilmiantajalähteitä MJ-12:n todellisesta toiminnasta ovat eversti Steve Wilsonin haastattelut (saatavilla verkossa osoitteessa http://www.drboylan.com/mj12org2.html) ja tri. Michael Wolf (saatavilla osoitteessa http://www.drboylan.com/wolfqut2.html)

[64]   Behold A Pale Horse. Kts. myös Cooper, “MJ-12:n alkuperä, identiteetti ja tarkoitus”

[65]   Kts. Nerudan haastattelut 1-4.

[66]   Kts. Richard Boyland, “The Shadow Government,” http://www.drboylan.com/shadgovt2.html ; ja Richard Wilson & Silvia Burns, “The US Government and Extraterrestrial Entities,” http://www.extraterrestrial-aliens.com/31.htm

[67]   Richard Boylan, “Quotations from Chairman Wolf,” http://www.drboylan.com/wolfqut2.html

[68]   Katso Wolf, Catchers of Heaven.

[69]   Nerudan haastattelu #3, 38-39; http://www.wingmakers.com

[70]   Katso Al Bielekin haastattelu 1991, http://www.freezone.org/mc/e_conv06.htm

[71]   The Day After Roswell, 93.

[72]   Reptiliaanien institutionaalisen kulttuurin analyysi, kts. Courtney Brown, Cosmic Explorers, s. 178-224.

[73]   “Quotations from Chairman Wolf, http://www.drboylan.com/wolfqut2.html

[74]   Kts. Richard Boylan, “Colonel Steve Wilson, USAF (ret.) Reveals UFO-oriented Project Pounce,” http://drboylan.com/swilson2.html

[75]   Reptiliaanien institutionaalisen kulttuurin analyysi, kts. Courtney Brown, Cosmic Explorers, s. 243-51.

[76]   Phil Schneider, MUFON-konferenssiesitys, 1995: http://www.ufocoverup-conspiracy.com/20.htm

[77]   Nerudan haastattelu #1, 17.

[78]   Keskustelua vainoharhaisuudesta Labyrintissa ks. Nerudan haastattelu nro 1, 18; keskustelua siitä, että Labyrintin johtajat ovat ”kontrollifriikkejä” ks. Nerudan haastattelu nro 2, 46. http://www.wingmakers.com

[79]   Kts. Stewart Swerdlow, Montauk: The Alien Connection; Preston Nichols & Peter Moon, Montauk Revisited; & Wade Gordon, The Brookhaven Connection.

[80]  Kts. Stewart Swerdlow, Montauk: The Alien Connection; Preston Nichols & Peter Moon, Montauk Revisited: Adventures in Synchronicity; ja Wade Gordon, The Brookhaven Connection.

[81]   Cooper, Behold a Pale Horse. Kts. myös Cooper, “MJ-12:n alkuperä, identiteetti ja tarkoitus”

[82] Kts. William Cooper, Behold a Pale Horse; and Cooper,  “Origin, Identity and Purpose of MJ-12,” http://www.geocities.com/Area51/Shadowlands/6583/maji007.html . Katso myös Michael Wolf, The Catchers of Heaven; & Richard Boylan, “Official Within MJ-12 UFO-Secrecy Management Group Reveals Insider Secrets”, http://www.drboylan.com/wolfdoc2.html

[83]   Katso Michael Wolf, Catchers of Heaven

[84]   PI40-ryhmän edistyksellisempiä ryhmittymiä käsitellään Richard Boylanin tekstissä. http://www.drboylan.com/mj12org2.html

[85]   Katso Richard Boylan, Birds of a Feather No Longer: Policy Split Divides ”Aviary” UFO-Secrecy Group, http://www.drboylan.com/aviary2.html

 

  Artikkelin julkaissut exopolitics.net

Saksalaiset salaseurat kolonisoivat Marsin 1940-luvulla

Kirjoittanut Michael Salla

Viimeisimmässä haastattelussaan Gaia TV:n Cosmic Disclosure -ohjelmassa ilmiantaja Corey Goode kuvailee yksityiskohtaisesti Saksan salaisen avaruusohjelman yrityksiä perustaa tukikohtia Marsiin toisen maailmansodan aikana. Hän väittää, että myöhempien kolonisaatiopyrkimysten aikana saksalaiset kävivät kiivaita aluetaisteluita Marsissa asuvien lajien kanssa, jotka asuttivat suuria laavaputkia, jotka kulkivat pitkin Marsin maanalaisia alueita.

Goode kertoo, että 1940-luvun alussa, kun toinen maailmansota oli vielä käynnissä, saksalaiset salaseurat — Thule, Vril ja Musta Aurinko — olivat menestyksekkäästi perustaneet tukikohdan kuuhun ja käyttäneet sitä Marsiin suuntautuvien operaatioiden lähtöalustana. Kuun ja Marsin välinen matka-aika oli saksalaisille useita tunteja. Goode vertasi tätä nykyiseen salaiseen avaruusohjelmaan, joka on lyhentänyt matka-ajan muutamaan minuuttiin!

Goode kuvailee tietoja Saksan varhaisista kolonisaatiotapahtumista, jotka hän sai ”älylasityynyistä”, joihin hänellä oli pääsy avaruuspalveluksensa aikana ”intuitiivisena empaattina” vuosina 1987-2007. Hän sanoo, että saksalaiset asiakirjat ja valokuvat, joissa kerrotaan yksityiskohtaisesti näistä Kuu- ja Mars-lennoista, oli arkistoitu älylasityynyille.

Nazi Base on Mars

Goode kuvaili aiemmin saksalaisten salaseurojen valtaa Hitlerin Saksassa. Thule-, Vril- ja Black Sun -seurat olivat luoneet avaruusohjelman, joka oli täysin riippumaton natsien SS:n ponnisteluista aseistaa lentäviä lautasia sotatoimia varten.

Nämä saksalaiset salaseurat olivat perustaneet Etelämantereelle ja Etelä-Amerikkaan tukikohtia, jotka välttyivät suurimmalta osalta toisen maailmansodan taisteluista. Hyvin piilossa ja suojassa näissä syrjäisissä paikoissa saksalaiset olivat kehittäneet kehittynyttä avaruusmatkailuteknologiaa, jossa käytettiin painovoimanestoa ja aika-avaruusportaaleja.

Goode on aiemmin kuvannut Saksan salaisen yhteisön pyrkimyksiä perustaa rinnakkainen avaruusohjelma 20. toukokuuta 2015 tehdyssä sähköpostihaastattelussa, Cosmic Disclosure -ohjelman aiemmissa jaksoissa ja sitä on käsitelty yksityiskohtaisesti kirjassa Insiders Reveal Secret Space Programs (2015).

Cosmic Disclosure -ohjelman 10. marraskuuta 2015 ilmestyneessä jaksossa Goode antaa aiempaa enemmän tietoa haasteista, joita varhaiset saksalaiset siirtolaiset kohtasivat perustaessaan tukikohtia Marsiin ja Kuuhun.

Saavutettuaan aseman Marsin päiväntasaajan alueilla hän kuvailee, kuinka saksalaiset kohtasivat rajuja hiekkamyrskyjä, jotka olivat erittäin sähköisesti latautuneita. Ukkosmyrskyt tekivät tuhoa heidän teknologiansa elektroniikalle. Gooden todistusta tukee NASA:n tutkimus, joka on vahvistanut, että Marsin pölymyrskyjen aikana esiintyy valtavia salamapurkauksia.

Tämän vuoksi saksalaiset alkoivat etsiä muualta Marsista sopivampia alueita tukikohdilleen. He huomasivat, että pohjoiset ja eteläiset alueet 20. leveyspiirin yläpuolella tarjosivat tukikohtien rakentamiselle suotuisamman ympäristön, kaukana valtavista sähköisistä Marsin pölymyrskyistä. Saksalaiset löysivät muinaisen laavaputkijärjestelmän, joka oli noin 10 kertaa Maan laavaputkia suurempi, ja siirsivät tukikohtansa tänne.

Marsin laavaputket ja muut maanalaiset alueet eivät kuitenkaan olleet asumattomia. Saksalaiset kohtasivat kaksi älykästä asukaslajia, joita vastaan he joutuivat käymään kiivaita aluetaisteluja tukikohtia perustaessaan. Goode kuvaili näitä kahta lajia matelijoiksi ja hyönteisiksi. Nämä raa’at taistelut johtivat monien saksalaisten henkilöstön ja resurssien menetykseen aina 1950-luvun loppupuolelle asti, jolloin Yhdysvaltain sotateollisuuskompleksi alkoi auttaa saksalaisia salaseuroja Marsissa.

Vuoden 1952 puolivälissä saksalaiset olivat suorittaneet Washington D.C.:n yllä useita lentäviä lautaslentoja voimannäytöksenä. Tämä johti virallisten suhteiden alkamiseen saksalaisten salaseurojen kanssa. Eisenhowerin hallinnon aikana Yhdysvallat taipui saksalaisten keskeisiin vaatimuksiin, mikä johti sotateollisen kompleksin soluttautumiseen.

Kun Yhdysvaltojen teollinen voima oli nyt heidän takanaan, saksalaiset salaseurat pystyivät vihdoin vakiinnuttamaan Mars-tukikohtansa ja suojelemaan niitä Marsissa asuvilta marsilaisilta.

Onko Gooden uskomattomien väitteiden tueksi mitään todisteita? Voimme ensinnäkin tarkastella muita ilmiantajia, jotka myös väittävät viettäneensä aikaa Marsissa palvellessaan salaisissa avaruusohjelmissa.

Gooden todistuksessa on useita tärkeitä yhtäläisyyksiä aikaisemman Marsista kertoneen Randy Cramerin todistukseen, joka kertoo viettäneensä 17 vuotta Marsissa (1987-2004) eliittijoukkojen sotilasyksikössä, joka puolusti siviilisiirtokuntia Marsissa asuvilta marsilaisilta.

Huhtikuussa 2014 tehdyssä haastattelusarjassa (kuusi kuukautta ennen Gooden julkista esiintymistä syyskuussa) Cramer kertoi, että hänen yksikkönsä kävi säännöllisesti reviiritaisteluita kahden älykkään Marsilajin, matelijoiden ja hyönteislajien, kanssa – samojen kahden, jotka Goode on tunnistanut.

Cramer kuvaili Marsissa asuvia marsilaisia raivokkaiksi alueellisiksi asukkaiksi, jotka ryhtyisivät taisteluun, jos heidän aluettaan uhattaisiin. Toisinaan ne jättivät ihmissiirtolaiset rauhaan. Tämäkin vastaa Gooden väitteitä saksalaisten ja marsilaisten välisistä taisteluista.

Cramer ei maininnut mitään yhteyksiä Saksaan, mutta hän teki selväksi, että sotilasyksikkö, jossa hän palveli, oli alisteinen Marsin operaatioista vastaavalle yritykselle. Tämä sopii yhteen Gooden väitteiden kanssa Marsia johtavasta ”interplanetaarisesta konsernikonglomeraatista”, johon saksalaiset salaseurat ja niiden natsi-SS-tukijat olivat aiemmin soluttautuneet ja ottaneet sen haltuunsa.

SS oli ottanut käyttöön orjatyövoimakäytäntöjä, jotka olivat yleisiä natsi-Saksassa ja saksalaisten salaseurojen tukikohdissa Etelämantereella ja Etelä-Amerikassa. Natsi-Saksan asevarusteluministeri Albert Speerin mukaan natsi-SS:llä oli suunnitelmia jatkaa näitä orjatyökäytäntöjä vielä pitkään sodan jälkeen.

Cramerin ja Gooden todistukset avaruusohjelman salaisista taisteluista Marsin alkuperäiskansojen kanssa sopivat yhteen kolmannen ilmiantajan, Michael Relfen, kanssa, joka väittää viettäneensä Marsissa 20 vuotta (vuosina 1976-1996). Relfe kuvailee taistelleensa erilaisia alkuperäisväestön ja maan ulkopuolisten ihmisten aiheuttamia uhkia vastaan Marsin operaatioita pyörittävän salaisen avaruusohjelman toiminnassa. Gooden, Cramerin ja Relfen todistuksia verrataan ja vastakkain kirjan Insiders Reveal Secret Space Programs luvussa 13.

Cramerin ja Relfen todistajanlausuntojen lisäksi, jotka ovat yhdenmukaisia Gooden väitteiden kanssa, on myös tärkeää aihetodistusaineistoa. British Interplanetary Society järjesti 11.-12. kesäkuuta symposiumin, jonka aiheena oli ”Kuinka kaataa Marsin diktatuuri”.

Brittiläisen Interplanetary Societyn kuvaama skenaario oli yritysten johtama avaruusohjelma Marsissa, jota hallitsivat johtajat, jotka käyttäytyivät kuin diktaattorit, jotka riistivät työntekijöitä orjatyövoimana. Skenaariossa on paljon yhtäläisyyksiä Gooden ja Cramerin kuvaamien skenaarioiden kanssa, joissa Marsin toimintaa johtavat yritykset, jotka käyttävät sotilaallisia eliittijoukkoja avaruuden palkkasotureina taisteluissaan.

Symposiumista kertoi Britannian yleisradioyhtiön toimittaja Richard Hollingham, joka viittasi MI-6:n yhteyksiin. Symposium järjestettiin samaan aikaan kuin Goode raportoi 22. kesäkuuta tarkastuskäynnistään nykyisessä Mars-tukikohdassa, jota näytti johdettavan kuin diktatuuria. On enemmän kuin todennäköistä, että nykyisten Marsin tukikohtien yrityskäytännöt liittyvät niiden edeltäjiin, varhaisiin saksalaisiin tukikohtiin, jotka jatkoivat natsien käytäntöä käyttää orjatyövoimaa.

Näiden Cosmic Disclosure -jaksojen, joissa Goode puhaltaa pilliin suurelta yleisöltä salatuista keskeisistä historiallisista tapahtumista, jos ne ovat totta, on muutettava maailmankuvamme, jotta voimme suhtautua vastuullisesti tulevaisuuteen.

Kaksi muuta väitettyä salaista avaruusohjelman ilmiantajaa tukevat Gooden väitteitä, samoin kuin uskottavat aihetodisteet, joihin kuuluu NASAn tietoja, jotka tukevat hänen väitettään Marsin ohuesta hengittävästä ilmakehästä. Toistaiseksi on hyvä syy päätellä, että Goode paljastaa todellisen sisäpiirin näkökulman saksalaisten salaseurojen roolista tukikohtien perustamisessa ja Marsin asuttamisessa 1940-luvulla.

 

Artikkelin julkaissut exopolitics.org

Vladimir Terziski: Salaseurat ja natsien teknologia

Tutkija Vladimir Terziski uskoo, huolimatta kaikista siepattujen antamista kertomuksista ’avaruusolennoista’, että ’Illuminati’ on myös rakentanut avaruusaluksia, jotka hyödyntävät heidän ’avaruusolentokysymyst’ yrittämällä saada näyttämään omat mustat projektit ’avaruusolentojen teknologiana’. Vaikka Terzinski onkin epävarma niinkutsuttujen ’harmaiden’ olemassaolosta, hän myöntää uskomuksensa muinaisiin ihmisen kaltaisiin yhteiskuntiin, joilla oli hallussaan antigravitaatioaluksia.

Terziski sanoo, että huolimatta siitä ovatko ’harmaat’ olemassa, Uusi Maailmanjärjestys saattaa käyttää ’ulkoista’ avaruusolentojen uhkaa keinona saada maailmaan aikaan ykseys Venäjän romahtamisen jälkeen, kun taas ”…samaan aikaan sadat validit, mutta epähaluttavat avaruusolentokontaktit… kehittyneempien rotujen kanssa sivuutetaan tai debunkataan valtion toimilla.”

Jos eräät tutkijat ovat oikeassa, Baijerin tiedustelupalvelu (Illuminatin Skull & Bones -järjestö, Thule-järjestön ”natsi-imperiumi, sekä CIA-NSA -verkosto jonka Baijerin Illuminati ja Baijerin Thule-seura ’siemensivät saksalaisista’) itse asiassa työskentelevät ’harmaiden’ kanssa salassa. Vaikka Uusi Maailmanjärjestys julistaisikin ’sodan’ näille olennoille, toisin kuin ruohonjuuritason ’ihmisten vastarintaliike’, voidaan olla varmoja että tämä sota on farssi, niinkuin ovat olleet kaikki muutkin aiemmat sodat. Sitä voitaisiin verrata Korean sodan konfliktiin, jossa SOSIALISTIT ’Yhdistyneissä Kansakunnissa’ suorittivat ’poliisitoimia’ kaakkoisaasialaisia KOMMUNISTEJA vastaan. Kenraali George Douglas MaCarthur on eräs syytetyistä YK:n sosialisteista, jota syytetään tarkoituksella omien joukkojensa SABOTOINNISTA Koreassa vuotamalla amerikkalaisten sijaintipaikkoja kommunistiliittolaisille. Viime vuosina ’patrioottiset’ organisaatiot ovat varoitelleet mahdollisesta  YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN sotilaiden suorittamasta ’PUNAISTEN’ sosialistien vallankaappauksesta USA:ssa, joilla on nyt yhä suurempi armeija YK-joukkoja ’koulutuksessa’ USA:n rajojen sisäpuolella. (Jos sellainen vallankaappaus tapahtuisi, me voisimme sanoa että YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN kompleksi New York Cityssa joutuisi nostamaan turvallisuustoimiaan tuhatkertaiseksi puolustaakseen itseään vastaiskulta, joka siitä seuraisi. Sanotaan nyt vaikka, että kokonainen ruohonjuuritason patrioottien ’armeija’ odottaa pääsevänsä puolustamaan Amerikkaa sellaiselta uhalta mikäli sellaista invaasiota yritettäisiin.) Baijerin ’kansallis’sosialistit, joiden kontrollissa YK on, kuten trilateraalinen komissio, ovat kuuleman mukaan sotkeutuneet reptiliaanien ja harmaiden imperiumiin, joten minkäänlaista vastarintaa tuskin Yhdistyneiden Natsien (eli siis Yhdistyneiden Kansakuntien) troijalaisen hevosen hyökkäykselle esiintyy. Sellainen ’sota’ voisi olla suuri finaali machiavelliläisten konfliktien sarjassa, joita Baijerin imperiumi on ’järjestänyt’ kansakuntien välillä vuosisatojen mittaan yksinkertaisena tarkoituksenaan pitää ihmiskunta jatkuvan kaaoksen, hämmennyksen ja pelon tilassa, joka on niin tarpeen heille, jotta he voisivat varmistaa lopullisen tavoitteensa — absoluuttisen elektronisen diktatuurin, jossa jokainen ihmisolento tullaan ’leimaamaan’ ja polttomerkitsemään kuin karja elektronisella mikrosiruimplantilla, joka tekee heistä henkisiä, mentaalisia ja fyysisiä ’Uuden Maailmanjärjestyksen’ orjia. Monia tullaan petkuttamaan ottamaan tämä Pedon (vaiko Käärmeen?)  ’merkki’  ja näin tekemällä he ovat antaneet pois suurimman heillä olevan asian, heidän VAPAAN TOIMIJUUTENSA (ja sen myötä heidän sielunsa).

Terziski väittää, että Illuminati on ollut mukana huippusalaisessa ’avaruustutkimuksessa’ aina 1900-luvun alusta lähtien, ja että natsit, American Eastern Establishment ja KGB ovat olleet hommassa myös mukana. Toisin sanoen, kaikkien näiden kansakuntien alemmat luokat ovat olleet suurimmaksi osaksi onnellisen tietämättömiä sellaisesta salaisesta tutkimuksesta, vaikka ’Illuministit’ globalistien korkeimmilla tasoilla olivat ja ovat mukana.

Vaikka tämä voi kuulostaa uskomattomalta, Terziski väittää, että hänellä on tätä tukevaa informaatiota kuten ”…natsi-UFOjen ensimmäinen videotodiste. Saksalaisten/japanilaisten lautasalusten laskeutuminen Kuuhun ja Marsiin 1944-46, Marconin ryhmän laskeutuminen Marsiin 1956… videokuvaa natsien planeettainvälisistä rahtilaivoista ja salaisesta neuvostoliitto/amerikkalaisesta lautasalusten laskeutumisesta Marsiin.” Vaikka monet ’harmaista’ onkin kuvattu neosauroidien näköisiksi, toisilla ’harmailla’ on erilainen alkuperä, ja ne vaikuttavat olevan enemmän biosynteettisiä tai’ valmistettuja’. Vladimir Terziski esittää, että nämä harmaat voivat olla ”Yhdysvaltain hallinnon biogeneettisen kyborgitutkimusohjelman tuote.”

(Huom: Akselivaltioilla on saattanut olla ”salaseura”kytköksiä. Italian JESUIITAT, tutkija Edmond Parisin mukaan, olivat läheisessä yhteydessä Adolf Hitlerin SS:n kanssa, ja itse asiassa ovat saattaneet työskennellä yhdessä Saksan THULE-SEURAN kanssa tehdäkseen SS:stä Saksan tiedustelupalvelun. Trevor Ravenscroftin mukaan natsien okkulttiset loosit olivat läheisessä yhteydessä Japanin VIHREÄN LOHIKÄÄRMEEN seuran kanssa. Italia, Saksa ja Japani olivat akselivaltioiden yhteisliittymässä, jotka taistelivat liittoutuneita vastaan: Yhdysvaltoja, Iso-Britanniaa ja jossain määrin myös Venäjää vastaan. — Branton)

Terziski on ”…bulgarialainen insinööri ja fyysikko, Tokai-yliopiston cum laude -maisteriohjelmasta valmistunut vuonna 1980. Hän on työskennellyt aurinkoenergiatutkijana Bulgarian tiedeakatemiassa ennen USA:n muuttoa vuonna 1984. Hän on kansainvälinen UFO-tutkija ja osaa englantia, japania, venäjää, saksaa ja bulgariaa. Hän toimii luennoitsijana luomallaan ufologian peruskurssilla.”

Kesäkuun 5. päivä 1993 haastattelussa talkshowisäntä Sam Russellin kanssa K-TALK -radiossa Utahin Salt Lake Cityssa, Vladimir Terziski esitti rohkean väitteen, että tavalla tai toisella kaikki riippumattomat tieteentekijät, jotka keksivät salaisen ’vapaan energian’ sähkömagneettisen voimanlähteen, Baijerin Illuminati hyvin pian joko ostaa pois, kieltää toimimasta tai tappaa. Järjestö on vuosisatojen ajan ollut äärimmäisen määrätietoinen pitääkseen sellaisen teknologian monopolin itsellään ja poissa kansan käsistä. Baijerin imperiumin sotilashaara, Kolmas Valtakunta, sai luvan ’koekäyttää’ tätä teknologiaa toisessa maailmansodassa, kun baijerilaiset aikoivat perustaa ’Uuden Maailmanjärjestyksen’, pakolla jos on tarpeen.

Terziski sanoi myös, että Saksan ja Japanin yhteiset ’harakirijoukot’ käyttivät ’takavarikoitua’ Illuminatin ’vapaan energian teknologiaa’ — Hanz-Kohler -rahtilaivaa joka konvertoi painovoimaa sähkövoimaksi, jättiläisalusta joka  on läpimitaltaan 70 metriä — laskeutui Marsiin tammikuun puolivälissä 1946, 8 kuukautta kestäneen raskaan lennon jälkeen. Hän ei sanonut mitä tästä tutkimusretkestä jäi käteen, mutta hän sanoi että Saksan Illuminati oli perustanut tukikohdan Kuuhun ja laittanut sinne natsilipun salkoon vuosia ennen Apollo-ohjelmaa. Terziski sanoi myös, että ’salainen’ amerikkalais-venäläinen avaruusohjelma — virallisen ohjelman kulissien takana — oli myös vienyt ihmisiä Kuuhun ENNEN Apollo-lentoja, ja he olivat löytäneet sieltä ”ex-natsitukikohdan” joka oli ollut siellä aiemmin.

Vielä eräs hämmentävä väite, jonka Terziski esitti haastattelussa oli, että Saksan kokeet mielenhallinnalla, geeniteknologialla ja ihmisten ja eläinten välisellä hybridisaatiolla — jonka löytämistä auttoi mikroskooppiteknologian keksiminen Saksassa, mm. Teslan skalaariaaltomikroskooppi joka auttoi Saksaa selvittämään ihmisgenomin salat — toistettiin kymmenenkertaisina niiden vahvuudessa salaisessa natsien Etelänapamantereen tukikohdassa tai maanalaisessa ’kaupungissa’. Tämä tukikohtakaupunki, huhujen mukaan, tunnetaan nimellä ’UUSI BERLIINI’ ja siellä on noin 2 miljoonaa natsifilosofialle lojaalia asukasta. Näihin kuuluu niinkutsutut puhdasveriset ’arjalaiset SS-joukot’, jotka käyttivät huhun mukaan orjatyövoimaa laajentamaan maanalaista imperiumiaan. Geenikokeet tässä maanalisessa metropoliksessa (kuten Dulcen-Dreamlandin-Lunan kolmikantaisissa laitoksissa) jatkuvat ilmeisesti keskeytyksettä.

Terziski väittää, että saksalaiset okkultistit saivat pääsyn maanalaisiin tiloihin Tiibetissä Ahrimanin ja Lusiferin salaseurojen avustuksella, jossa he pääsivät käsiksi muinaisiin tallenteisiin aiemmasta Maassa olleesta sivilisaatiosta, joka kehitti sen omaa mielenhallintateknologiaa. Vladimirin mukaan natsit olivat saaneet yhteyden ’puoleen tusinaa’ avaruusolentojen rotuja, joihin kuului pahantahtoisia reptiliaaneja, mikä voi selittää sen miksi he olivat niin menestyksekkäitä teknologian kehittämisessä. Onko natsien/harmaiden imperiumiliittoa pelännyt Yhdysvaltain hallitus valinnut neuvotella tämän voimakkaan tahon kanssa, eikä niinkään taistella sitä vastaan? (”Jos et voi voittaa heitä, liity heihin”) Jos näin on, se on silloin saattanut olla traagista, säälittävää ja pelkurimaista päättää niin, ei ainoastaan heidän taholtaan vaan myös jälkeentulleiden takia. Ilmeisesti natsit/saksalaiset/Illuminati olivat solmineet ’sopimuksen’ käärmerotujen kanssa vuosia ennen Amerikan ’salaista’ hybridihallitusta.

Etelänapamantereen tukikohta Vladimir Terziskin mukaan on myös aktiivisesti mukana avaruusmatkailussa, ja mikäli W. A.
Harbinsonin ja muiden teoriat pitävät paikkaansa, ne saattavat itse asiassa olla ’Arjalaisia’ blondeja, jotka ovat työskennelleet yhdessä harmaiden ja reptiliaanien kanssa UFO-skenaarioissa, joissa yritetään siepata, implantoida ja ohjelmoida ihmisten mieliä pitkäaikaisessa agendassa valloittaa kokonaisten kansakuntien MIELET, ja näin saada kansakunnat haltuun. Koska niin ei onnistuttu tekemään päivänvalossa toisessa maailmansodassa, yrittääkö Baijerin ja Dracojen liitto nyt salaista vallankaappausta planeetallamme Etelänapamantereen tukikohdasta? Harbinsonin mukaan he yrittävät…

 

Artikkelin julkaissut whale.to