Avainsana-arkisto: Nick Pope

Matkalla Roswelliin: Nick Popen haastattelu

kirjoittanut Tom Horn

Kirjoittajan huomautus: Tämä on viides osa Raiders News Networkin erikoissarjassa, joka keskittyy vuonna 1947 Roswellissa, New Mexicossa tapahtuneen UFO-tapauksen 60-vuotispäivään. Tom Hornin vieraana on Nick Pope, entinen Britannian puolustusministeriön UFO-osaston projektipäällikkö. Alun perin skeptinen Nick vakuuttui UFO-ilmiötä koskevien tutkimustensa ja selvitystensä sekä aiemmin salaisiksi luokiteltujen hallituksen asiakirjojen avulla pian siitä, että ilmiö herätti tärkeitä puolustus- ja kansallisia turvallisuuskysymyksiä, etenkin kun todistajat olivat sotilaslentäjiä tai kun UFO:t oli havaittu tutkalla.

HORN: Nick. Kiitos, että liityit seuraani tänään. Aiemmin tänä vuonna lähetin sinulle sähköpostia, kun Britannia ilmoitti avaavansa puolustusministeriön UFO-tiedostot yleisölle. Koska olet johtanut tätä osastoa Britannian hallituksessa, halusin tietää, voimmeko odottaa näistä materiaaleista jotain epätavallista. Vastasit sähköpostitse, että en saisi odottaa ratkaisevia todisteita, mutta että yksityiskohdissa oli joitakin ongelmia. Mikä on ollut puolustusministeriön tiedostojen julkistamisen tulos?

POPE: Vaikka suuri osa materiaalista on jo saatavilla kansallisarkistossa ja puolustusministeriön verkkosivuilla, loput UFO-tiedostot eivät ole vielä julkisia. Tällä hetkellä on meneillään kaksi erillistä asiaa. Ensinnäkin 24 puolustusministeriön tiedustelupalvelun UFO-tiedostoa harkitaan julkistettavaksi. Nämä olivat osa paljon suurempaa (eri aiheita käsittelevää) tiedostokokonaisuutta, joka oli saastunut asbestilla. Alun perin pelättiin, että ne jouduttaisiin tuhoamaan, mikä herätti historioitsijoiden suuttumuksen ja johti erilaisiin salaliittoteorioihin. Valtavin kustannuksin tiedostot on nyt puhdistettu, ja niiden julkistamista voidaan harkita tavanomaisella tavalla. Lukuisat ufologit ovat tehneet näitä tiedostoja koskevia tietojen saantia koskevia pyyntöjä. Toinen tapahtuma on se, että puolustusministeriö on päättänyt julkaista koko UFO-tiedostojen arkistonsa, etenkin koska tietojen saantia koskeviin pyyntöihin vastaaminen on yhä raskaampaa (puolustusministeriö saa enemmän UFO-aiheisia tietojen saantia koskevia pyyntöjä kuin mistään muusta aiheesta, mukaan lukien Irakin sota). Tämä on valtava urakka, joka voi viedä kuukausia, ellei jopa vuosia, koska todistajien henkilötiedot on poistettava, samoin kuin kaikki tiedot, jotka voisivat todella vaarantaa kansallisen turvallisuuden – esimerkiksi tiedot sotilastutkajärjestelmien suorituskyvystä.

HORN: Milloin ja miksi puolustusministeriön UFO-projekti perustettiin?

POPE: Puolustusministeriön UFO-projekti juontaa juurensa vuonna 1950 silloisen pääneuvonantajan Sir Henry Tizardin aloitteesta. Hän sanoi, että UFO-havaintoja ei pitäisi hylätä suoralta kädeltä ilman asianmukaista tieteellistä tutkimusta. Puolustusministeriö perusti sitten Flying Saucer Working Party -nimisen työryhmän tutkimaan ilmiötä. Se raportoi skeptiset johtopäätöksensä (että UFO-havainnot johtuivat virheellisistä tunnistuksista, huijauksista tai harhoista) vuonna 1951 ja suositteli, ettei asiassa ryhdytä mihinkään lisätoimiin. Vuonna 1952 tapahtui kuitenkin sarja paljon huomiota herättäneitä UFO-havaintoja, kun UFO:t havaittiin tutkalla ja sotilaslentäjät näkivät ne. Tämä pakotti RAF:n ja puolustusministeriön miettimään asiaa uudelleen, ja ministeriö on tutkinut UFO-havaintoja melko jatkuvasti siitä lähtien. Tähän mennessä puolustusministeriölle on raportoitu yli 10 000 havaintoa.

HORN: Mikä on puolustusministeriön kanta UFOihin?

POPE: Linjauksen tavoitteena on tutkia UFO-havainnot sen selvittämiseksi, onko niissä puolustuksellisesti merkittävää tietoa, eli todisteita Yhdistyneen kuningaskunnan puolustukselle kohdistuvasta uhasta, tai tietoa, josta voi olla hyötyä meille tieteellisesti tai sotilaallisesti. UFO-projektin toteuttaminen ei millään tavoin tarkoita, että organisaatio uskoisi avaruusolentojen vierailuihin. Se heijastaa yksinkertaisesti sitä, että pidämme silmällä ilmatilaamme ja haluamme tietää kaikesta, mikä liikkuu Yhdistyneen kuningaskunnan ilmapuolustusalueella. Vaikka brittien ponnistelut olivat paljon pienemmässä mittakaavassa, toimeksianto ja metodologia olivat käytännössä identtiset Yhdysvaltain ilmavoimien tutkimuksen, Project Blue Bookin, kanssa.

HORN: Puolustusministeriö myönsi myös, että hallituksella oli UFO-yksikkö, joka tunnettiin nimellä S4F (Air) ja DI55. Kerro meille tästä yksiköstä ja sen toiminnasta (tai nykyisestä toiminnasta).

POPE: S4F (Air) ei enää ole olemassa. Se oli osasto, joka vastasi UFO-tutkimuksista muutama vuosi sitten. Kuten kaikki byrokratiat, myös puolustusministeriö käy läpi usein uudelleenorganisointia, jossa osastoja avataan, suljetaan, yhdistetään, jaetaan tai uudelleenjärjestellään. Se on painajainen! Vuosien varrella eri osastot ovat vastanneet UFO-asioista, mikä on johtanut joidenkin tutkijoiden virheelliseen johtopäätökseen, että puolustusministeriössä on useita eri osastoja, jotka kaikki työskentelevät tämän aiheen parissa. Itse asiassa milloin tahansa on olemassa osasto, joka johtaa politiikkaa ja tutkimuksia (eli se, jossa minä työskentelin), sekä useita muita alueita, joiden erityisosaamista ja asiantuntemusta johtava osasto voi hyödyntää. DI55 on osa puolustusministeriön tiedustelupalvelua. Se oli yksi erikoisosastoista, joita voin käyttää avustamaan minua tietyissä UFO-tutkimuksissani. Vielä muutama vuosi sitten en voinut puhua tästä työstäni lainkaan, enkä edes myöntää DI55:n olemassaoloa. Viime aikoina on kuitenkin tullut julki tietoja julkisuuslain nojalla, mukaan lukien joitakin asiakirjoja, jotka liittyvät omaan yhteistyööni heidän kanssaan. Mutta kuten varmasti ymmärrätte, tämä on edelleen osa työtäni, josta en voi keskustella kovin yksityiskohtaisesti.

HORN: Miten sinut rekrytoitiin UFO-projektiin?

POPE: Liityin puolustusministeriöön vuonna 1985. Tuolloin käytäntönä oli siirtää ihmisiä 2–3 vuoden välein – joko samalle tasolle tai ylennyksen myötä – jotta kaikki saisivat kokemusta monenlaisista tehtävistä: politiikasta, operaatioista, henkilöstöhallinnosta, rahoituksesta jne. Olin tehnyt 2–3 erilaista työtä, ja ennen kuin aloitin UFO-projektissa, työskentelin osastolla nimeltä Secretariat (Air Staff), josta minut siirrettiin ilmavoimien operaatiokeskukseen yhteisen operaatiokeskuksen alaisuuteen. Työskentelin siellä ensimmäisen Persianlahden sodan alla, sodan aikana ja sen jälkeen. Siellä työskennellessäni minua lähestyttiin ja kysyttiin, haluaisinko yhteisen operaatiokeskuksen tehtävistä vapautumiseni jälkeen johtaa UFO-projektia, joka oli osa sihteeristön (ilmavoimien esikunta) toista osastoa. Hyväksyin kutsun. Joten tavallaan minut headhuntattiin.

HORN: Muuttuiko näkemyksesi siitä, kun aloitit työskentelyn puolustusministeriössä, siihen, kun lähdit ministeriöstä?

POPE: Ennen liittymistäni en tiennyt aiheesta juuri mitään, enkä todellakaan uskonut avaruusolentoihin. Vaikka olin avoin kaikissa tutkimuksissani, lähtökohtani oli yleisesti ottaen skeptinen. Kun aloin lukea aiempien tapauksien arkistoja ja ryhdyin omaan viralliseen tutkimukseeni, näkemykseni alkoivat muuttua ja tulin avoimemmaksi sille mahdollisuudelle, että joillakin UFOilla oli eksoottisempia selityksiä. Eniten minuun tekivät vaikutuksen tapaukset, joissa UFOja olivat nähneet koulutetut tarkkailijat, kuten poliisit, joissa niitä oli seurattu tutkalla, joissa lentäjät olivat nähneet niitä ja joissa oli todisteita siitä, että UFOt ylsivät nopeuksiin ja liikkeisiin, jotka olivat jopa edistyneimpien lentokoneidemme kykyjä edellä. Nykyinen kantani on, että vaikka en voi sanoa, mitä nämä UFOt ovat, ilmiö herättää tärkeitä puolustus-, kansallisen turvallisuuden ja lentoturvallisuuden kysymyksiä. En ole nähnyt todisteita siitä, että nämä asiat olisivat avaruusolentojen tekemiä, mutta en sulje pois tätä mahdollisuutta.

HORN: Mitkä olivat menettelytavat / protokollat UFO-havaintojen tutkimiseksi?

POPE: Saimme aiemmin 200–300 ilmoitusta vuodessa, ja tutkimuksen menetelmät ovat melko vakiintuneet. Ensin haastatellaan todistajaa saadakseen mahdollisimman paljon tietoa havainnosta: havainnon päivämäärä, kellonaika ja paikka, kohteen kuvaus, sen nopeus, korkeus jne. Sitten yritetään yhdistää havainto tunnettuihin ilmatilan tapahtumiin, kuten siviililentoihin, sotilasharjoituksiin tai sääpallojen laukaisuihin. Voimme tarkistaa Royal Greenwich Observatorysta, voiko havainto selittyä tähtitieteellisellä ilmiöllä, kuten meteoreilla tai tulipalloilla. Voimme tarkistaa, onko visuaalisesti havaittuja ufoja seurattu tutkalla. Jos meillä on valokuva tai video, voimme pyytää puolustusministeriön asiantuntijoita parantamaan ja analysoimaan kuvaa. Voisimme myös olla yhteydessä RAF Fylingdalesin ballististen ohjusten varhaisvaroitusjärjestelmän henkilökuntaan, jolla on avaruuden seurantatutka. Lopuksi, erilaisissa tieteellisissä ja teknisissä kysymyksissä voisimme olla yhteydessä puolustusministeriön tiedustelupalveluun, vaikka kuten aiemmin sanoin, tämä on osa työtäni, josta en voi keskustella yksityiskohtaisesti.

HORN: Mihin johtopäätökseen tulit suurimman osan tutkimuksistasi perusteella?

POPE: Päädyin siihen tulokseen, että havainnot voidaan luokitella seuraavasti. Noin 80 % havainnoista voitiin selittää tavallisten ilmiöiden, kuten lentokoneiden valojen, sääpallojen, satelliittien, meteoriittien jne. virheellisellä tunnistamisella. Noin 15 %:ssa tapauksista ei ollut riittävästi tietoa luotettavan arvion tekemiseksi. Jäljelle jäi noin 5 % havainnoista, joille ei näyttänyt olevan mitään tavanomaista selitystä. Vaikka voimme melko varmasti sanoa, mitä nämä 5 % eivät olleet, emme voi sanoa, mitä ne olivat. Ne olivat määritelmän mukaan tuntemattomia, selittämättömiä tai mitä tahansa sanaa haluatte käyttää.

HORN: Flying Saucer Working Party perustettiin lokakuussa 1950 puolustusministeriön pääneuvonantajan Sir Henry Tizardin toimesta. Oliko tämä reaktio vuoden 1947 Roswellin tapaukseen vai johonkin muuhun?

POPE: Se ei ollut reaktio Roswellin tapaukseen, vaan lisääntyneisiin UFO-havaintoihin Isossa-Britanniassa ja muualla sekä niihin liittyvään tiedotusvälineiden uutisointiin. Tutkijana Tizard tiesi, että kaikki UFO-havaintojen arvioinnit, jotka eivät perustuneet tutkimuksiin, olivat olettamuksia ja arvailuja ja siten merkityksettömiä. Hänellä ei ollut vakiintunutta kantaa ilmiöön, mutta hän tiesi, että UFO-havaintoja raportoitiin huomattavia määriä, ja hän halusi tietää, mitä ne olivat.

HORN: Britannian sensaatiomaisin UFO-tapaus sattui joulukuussa 1980 Rendleshamin metsässä, RAF Bentwatersin ja RAF Woodbridgen välissä. Kerro siitä meille.

POPE: Tämä on Yhdistyneen kuningaskunnan tunnetuin UFO-tapaus, jota kutsutaan joskus myös ”Britannian Roswelliksi”. Joulukuussa 1980 useiden öiden aikana Yhdysvaltain ilmavoimien henkilökunta näki UFOja Bentwatersissa ja Woodbridgessä, kahdessa amerikkalaisten ylläpitämässä RAF-tukikohdassa. Ensimmäisenä yönä UFO laskeutui Rendleshamin metsään (joka sijaitsee kahden tukikohdan välissä) ja yksi todistajista pääsi niin lähelle, että pystyi koskettamaan sitä. Yhdysvaltain ilmavoimien todistajien lausuntojen pohjalta tehdyt piirrokset osoittavat selvästi, että aluksen rungossa oli outoja merkkejä, joita on verrattu egyptiläisiin hieroglyfeihin. UFO palasi toisena yönä, ja sen näki useampi todistaja, mukaan lukien tukikohdan apulaiskomentaja, everstiluutnantti Charles Halt. Yhdessä vaiheessa UFO valaisi paikan, jossa Halt ja hänen tiiminsä seisoivat, ja toisessa vaiheessa UFO oli suoraan Woodbridgen yläpuolella ja ampui valonsäteitä alas tukikohtaan. Myöhemmin mitattiin säteilytasot paikassa, jossa UFO oli nähty ensimmäisenä yönä. Ne olivat korkeimmillaan kolmessa syvennyksessä, jotka löytyivät paikasta, johon alus oli ilmeisesti laskeutunut. Puolustusministeriön tiedustelupalvelu arvioi, että säteilytasot olivat huomattavasti korkeammat kuin taustatasot. Myöhemmin kävi ilmi, että RAF Wattonin tutkaoperaattori oli seurannut lyhyesti esinettä tukikohdan yläpuolella. Avasin tämän tapauksen tutkinnan uudelleen, mutta en kyennyt selvittämään, mitä oli tapahtunut. Tapaus on edelleen selittämätön.

HORN: 1. marraskuuta 2006 olit mukana Channel Five -kanavan dokumentissa The British UFO Mystery. Ohjelma keskittyi 30. ja 31. maaliskuuta 1993 tapahtuneeseen UFO-havaintojen aaltoon – Cosfordin tapaukseen – jossa monet todistajat olivat poliiseja ja sotilashenkilöitä. Mitä päätelmiä teit tästä tapauksesta?

POPE: Britanniassa oli noin kuuden tunnin ajan aalto UFO-havaintoja. Monien todistajien joukossa oli poliiseja ja sotilashenkilöitä. Yhdessä vaiheessa UFO lensi RAF Cosfordin ja RAF Shawburyn yli. Todistajat kuvailivat valtavaa kolmionmuotoista alusta, joka pystyi liikkumaan sekunneissa lähes paikallaan leijailusta yli tuhannen mailin tuntinopeuteen. Johdin tuolloin tutkimusta, ja jopa osastopäällikkömme, joka oli erittäin skeptinen UFOja kohtaan, oli kiinnostunut tästä tapauksesta. Kerroimme asiasta jopa ilmavoimien apulaispäällikölle, joka on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimmista RAF-upseereista. Channel Five -kanavan äskettäinen tutkiva dokumentti toi tapauksen yli miljoonan katsojan tietoon parhaaseen katseluaikaan maanpäällisessä televisiossa, minkä seurauksena yli 30 uutta todistajaa ilmoittautui. Tuotantoyhtiö oli hankkinut puolustusministeriön tapauskansion (joka käsitti yli 100 sivua dokumentaatiota) tiedonvapauslain nojalla ja pyysi minua johtamaan ohjelmaa, jossa kerroin katsojille tapauksesta ja puolustusministeriön tutkimuksesta. Ohjelman herättämän kiinnostuksen seurauksena puolustusministeriö julkaisi kansion verkkosivuillaan. Asiakirja sisältää skeptisen osastopäällikön raportin ilmavoimien apulaispäällikölle, jossa todetaan: ”Yhteenvetona voidaan todeta, että tällä kertaa näyttää olevan joitakin todisteita siitä, että tuntematon esine (tai esineet) oli liikkeellä Yhdistyneen kuningaskunnan ilmatilassa”. Tämä on lähinnä mitä puolustusministeriö on koskaan sanonut siitä, että UFOt ovat muutakin kuin virheellisiä tunnistuksia tai huijauksia.

HORN: Mitä muita mielenkiintoisia UFO-tapauksia olet tutkinut?

POPE: On vaikea valita kiinnostavia tapauksia, elleivät ne ole Rendlesham Forestin tai Cosfordin tapauksen kaltaisia. Minun on myös vaikea puhua tapauksista, joita puolustusministeriö ei ole vielä julkaissut. En voi ennakoida, mitä ministeriö julkaisee ja mitä se saattaa jättää julkaisematta, joten teidän on odotettava tiedostojen julkaisua. Yleisesti ottaen voin kuitenkin sanoa, että muita mielenkiintoisia tapauksia olivat esimerkiksi tutka- ja näköhavainnot, tapaukset, joissa UFOja nähtiin lähellä sotilastukikohtia, sekä siviili- ja sotilaslentäjien tekemät mielenkiintoiset havainnot – mukaan lukien muutamat läheltä piti -tilanteet, joissa törmäys vältettiin vain niukasti. Sekä puolustusministeriöllä että siviili-ilmailuviranomaisellamme on tietoa useista tällaisista tapauksista, ja riippumatta siitä, mitä kukin ajattelee UFOista, lentoturvallisuusnäkökohdat pitäisi olla kaikkien huolenaihe. Kun puolustusministeriö julkaisi viime vuonna Project Condign -tutkimuksen (erittäin salainen tutkimus, joka sai alkunsa keskusteluista, joita kävin puolustusministeriön tiedustelupalvelun kanssa vuonna 1993), jotkut mielenkiintoisimmista suosituksista liittyivät tähän asiaan. Yksi suosituksista oli: ”UAP:ta ei tule yrittää ohittaa sen ollessa lähestymässä”. Toisessa suosituksessa todettiin: ”Korkeammilla lentokorkeuksilla, vaikka UAP näyttää olevan vaaraton siviili-ilmailulle, lentäjiä tulisi neuvoa olemaan tekemättä muita liikkeitä kuin siirtämään kohde mahdollisimman taakse”. UAP oli lyhenne sanoista Unidentified Aerial Phenomena (tunnistamaton ilmiö ilmassa), termi, jonka päätimme käyttää UFO:n sijaan, koska se kuulosti tieteellisemmältä.

HORN: Miksi lähdit puolustusministeriön UFO-osastolta?

POPE: Kolmen vuoden jälkeen sain ylennyksen ja siirron toiseen, korkeamman tason tehtävään. Ei ole totta, että minut siirrettiin, koska olin pääsemässä liian lähelle totuutta, kuten jotkut salaliittoteoreetikot väittävät. Lähdettyäni otin vastaan rahoituspolitiikan tehtävän, ennen kuin siirryin turvallisuuteen liittyvään työhön.

HORN: Mutta työskentelet edelleen eri tehtävässä puolustusministeriössä, eikö niin?

POPE: Ei. Erosin viime vuonna ja lähdin puolustusministeriöstä lokakuun lopussa. Nautin suuresti 21-vuotisesta urastani, mutta päätin, että oli aika etsiä uusia haasteita. Minulla on useita liiketoiminnallisia intressejä, ja nyt minulla on enemmän aikaa niiden parissa.

HORN: Kysyin kerran Stanton Friedmanilta samanlaisen kysymyksen, jonka haluaisin esittää sinulle. Miten vastaat väitteisiin, joiden mukaan olet osallisena salailussa tai että olet disinformaatioagentti?

POPE: Miten voin vastata? Negatiivista väitettä ei voi todistaa. Huhu ei ole totta, mutta jos ihmiset uskovat tällaisia asioita, he eivät usko minun kiistämääni tai puolustusministeriön vahvistamaa lähtöäni. En voi voittaa. Minua hämmästyttää kuitenkin, kuinka moni ihminen näyttää todella uskovan tähän. Minulta kysytään siitä paljon, ja näen teoriasta keskusteltavan usein eri verkkosivustoilla ja keskustelupalstoilla. Tärkeintä on, että työskentelin hallitukselle 21 vuotta, juuri niille ihmisille, joiden monet salaliittoteoreetikot uskovat peittelevän totuutta UFOista. Heille hallitus on pahis, joten minäkin olen pahis, joka on osa salaliittoa.

HORN: Tutkimuksesi johtivat lopulta muihin selittämättömiin ilmiöihin. Mitä mieltä olet niin sanotuista avaruusolentojen sieppauksista?

POPE: Vaikka mikään näistä muista aiheista ei kuulunut UFO-projektin toimeksiantoon, ne päätyivät väistämättä työpöydälleni, koska niitä ei ollut muuta paikkaa, minne lähettää. Olen tutkinut luultavasti noin 100 tapausta, joissa ihmisiä on siepattu avaruusolentojen toimesta. Osa näistä tapauksista ilmoitettiin minulle puolustusministeriössä, mutta useimmat ihmiset ottivat minuun yhteyttä sen jälkeen, kun olin kirjoittanut aiheesta kirjan nimeltä The Uninvited. Jotkut skeptikot sanovat, että nämä ihmiset ovat huomionhakijoita, jotka haluavat 15 minuuttia kuuluisuutta, mutta tämä ei selvästikään pidä paikkaansa. Noin sadasta siepatusta, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, ehkä puoli tusinaa on kiinnostunut olemaan yhteydessä mediaan tai UFO-yhteisöön. Useimmat eivät ole kiinnostuneita. Toiset väittävät, että nämä ihmiset ovat harhaisia, mutta tämä teoria ei kestä tarkempaa tarkastelua. Ne harvat tutkijat, jotka ovat tutkineet tätä ilmiötä, eivät ole löytäneet siepatuista merkkejä psykopatologiasta, vaan todisteita (sydämen sykkeen nousun ja hikoilun muodossa) siitä, että he todella uskovat kokeneensa nämä kokemukset. Regressiohypnoosin käyttö joissakin näistä tapauksista hämärtää asiaa. Tieteellinen yhteisö ei yleensä hyväksy tämän tekniikan pätevyyttä tukahdutettujen muistojen palauttamisessa, ja monet uskovatkin, että se voi vääristää muistoja tai jopa luoda vääriä muistoja. Regressiohypnoosia ei kuitenkaan käytetä kaikissa sieppaus tapauksissa, joten emme voi sanoa, että väärien muistojen oireyhtymä olisi vastaus. Näiden ihmisten kanssa on jotain tekeillä, mutta totuudenmukainen vastaus on, että emme tiedä, mitä on tekeillä.

HORN: Viljakuviot?

POPE: Jotkut pienet, yksittäiset ympyrät (ja juuri niistä ilmiö alkoi) voivat johtua jonkinlaisesta meteorologisesta ilmiöstä, kuten pyörremyrskystä tai tuulen pyörteestä. Mitä tulee monimutkaisempiin, niin kutsuttuihin piktogrammeihin, minulla ei ole epäilystäkään siitä, että suurin osa niistä on ihmisten tekemiä. Olen nähnyt sen tapahtuvan. Jotkut tähän osallistuvat ihmiset ovat erittäin taitavia ja motivoituneita, suunnittelevat muodostelmia huolellisesti ja hyvissä ajoin etukäteen ja jakavat työn useiden ihmisten kesken. Jotkut kutsuvat heitä huijareiksi, mutta monet osallistujat pitävät itseään käsitteellisinä taiteilijoina. Suljenko täysin pois eksoottisemman selityksen? En. Omassa työssäni olen yrittänyt olla sulkematta mitään kokonaan pois ja olen aina yrittänyt pitää mieleni avoimena.

HORN: Kummitukset?

POPE: Ihmiset yhdistävät aaveet vanhoihin taloihin, kirkkoihin tai pubeihin, mutta kokemukseni mukaan aaveista on yhtä paljon raportteja sotilastukikohdissa kuin muuallakin. Olen saanut lukuisia tällaisia ilmoituksia, usein puolustusministeriön poliiseilta tai vartijoilta, joiden on partioitava näillä alueilla yöllä. Kuten voitte kuvitella, nämä ovat melko kovia kavereita, mutta jotkut heistä ovat todella pelästyneet näkemäänsä. Monissa näistä tapauksista esiintyy kaikki klassiset merkit: selittämättömät kylmät kohdat, vartiointikoirien murina ja karvojen nousu tietyissä paikoissa. Ja todellisia aaveita on nähty paikoissa, joissa ihmisiä on tapettu. Aaveita on nähty jopa puolustusministeriön päärakennuksessa, jossa moderni päämaja on rakennettu paljon vanhemman Whitehallin palatsin paikalle. Henrik VIII:n viinikellarin jäännökset ovat säilyneet täydellisesti kellarissa, ja rakennuksessa on joitakin alueita, joilla vartijat eivät halua partioida yksin yöllä. Ehkä omituisin raportti, jonka sain, oli eläinhenki-tarina. Toisen maailmansodan aikana lentueen komentaja Guy Gibson (joka johti kuuluisaa Damn Busters -hyökkäystä) omisti koiran, joka kuoli auton alle ajettuaan vähän ennen hyökkäystä. Tämän koiran aave on nähty useita kertoja RAF Scamptonissa.

HORN: Olet kirjoittanut laajasti työstäsi puolustusministeriössä. Eikö tämä ole ongelma, koska olet allekirjoittanut virallisen salassapitosopimuksen?

POPE: Allekirjoitin virallisen salassapitosopimuksen ensimmäisenä päivänäni puolustusministeriössä, ja vaikka olen jo lähtenyt sieltä, se sitoo minua eliniäksi. Se ei kuitenkaan estä minua kirjoittamasta tai puhumasta työstäni. Poliitikot pitävät poikkeuksetta päiväkirjaa ja kirjoittavat muistelmia, ja upseerit kirjoittavat usein kertomuksia urastaan. Tällaista toimintaa ei ole kielletty, kunhan noudatetaan erilaisia sääntöjä ja menettelyjä, joista ilmeisin on ehdoton kielto paljastaa salaisia tietoja.

HORN: Kirjoihisi kuuluvat muun muassa ”Open Skies, Closed Minds”, ”The Uninvited”, ”Operation Thunder Child” ja ”Operation Lightning Strike”. Onko sinulla muita projekteja työn alla?

POPE: Kirjan tutkiminen ja kirjoittaminen vie minulta yleensä 6 kuukautta – vuoden. Vaikka aion kirjoittaa lisää kirjoja (sekä tietokirjoja että kaunokirjallisuutta) jossain vaiheessa, muiden velvoitteiden paineet tarkoittavat, että minulla ei ole tällä hetkellä aikaa tähän. Minulla on lukuisia mediavelvoitteita (pääasiassa televisiotyötä) ja erilaisia yksityisiä liiketoimia, joista huolehtia. Nämä ovat tällä hetkellä prioriteettini.

HORN: Tänä vuonna on kulunut 60 vuotta Roswellin UFO-tapauksesta. Mikä on mielipiteesi siitä, mitä siellä tapahtui vuonna 1947?

POPE: Selvästikin jotain syöksyi maahan. Mutta kokemukseni mukaan, jos UFO-havaintoja ei ratkaista nopeasti, niitä ei todennäköisesti ratkaista lainkaan. Kun otetaan huomioon, että 60 vuotta on kulunut ja suurin osa suorista osallisista on kuollut, on todennäköistä, että emme koskaan saa varmuutta siitä, mitä Roswellissa tapahtui. Ellei esiin tule kiistatonta todistusaineistoa, epäilen, että tapahtumat jäävät mysteeriksi.

HORN: Miten ufologia voisi mielestäsi parhaiten hyödyntää Roswellin 60-vuotisjuhlaa aiheensa tunnetuksi tekemiseksi?

POPE: Pitää aihe julkisuudessa ja saada siitä mahdollisimman paljon vakavaa, valtavirran mediaa. Tämän sivutuotteena pitäisi olla se, että yhä useammat ihmiset rohkaistuvat ilmoittamaan UFO-havainnoistaan ja että aihe kiinnostaa uusia ihmisiä. Mutta vaikka Roswell onkin kiehtova, ufologian pitäisi katsoa sekä taakse että eteenpäin. Ufologian edistämisessä ei pitäisi keskittyä vain vanhoihin tapauksiin, vaan myös viimeaikaisiin, kuten UFO-havaintoon O’Haren lentokentän yläpuolella tai lentäjän havaintoon, joka näki UFO:n Kanaalisaarien läheisyydessä. Sen pitäisi myös keskittyä Britannian ja Ranskan hallituksen julkaisemiin UFO-tiedostoihin. Lopuksi ufologia voisi myös pohtia, miten se voisi parhaiten olla yhteydessä tiedeyhteisöön ja erityisesti käydä rakentavaa vuoropuhelua SETI-tutkimukseen osallistuvien kanssa.

HORN: Oletko Roswellissa heinäkuussa?

POPE: En ole tällä hetkellä suunnitellut tulemaan Roswelliin heinäkuussa, mutta todennäköisesti annan joitakin haastatteluja täällä Isossa-Britanniassa, jotta voin olla mukana vuosipäivän juhlallisuuksissa.

HORN: Kiitos ajastasi tähän haastatteluun.

 

Artikkelin julkaissut officialdisclosure.com

Ufologia: Hörhöilystä valtavirtaan ja takaisin

kirjoittanut Nick Pope

Hieman yli kahdeksan vuotta sitten The New York Times julkaisi artikkelin, jolla oli syvällinen vaikutus siihen, miten UFO-aiheeseen suhtauduttiin. [1] Se käynnisti myös, ainakin Yhdysvalloissa, prosessin, jonka myötä aiheesta tuli yhä enemmän valtavirtaa. Tässä artikkelissa haluan käsitellä kolmea kysymystä: (1) Miten ufologia on päätynyt tähän tilanteeseen? (2) Missä ufologia on nyt? (3) Mitä tulevaisuus tuo tullessaan ufologialle?

Miten ufologia päätyi sinne?

16. joulukuuta 2017 The New York Times julkaisi kaksi toisiinsa liittyvää uutista. Ensimmäinen koski Yhdysvaltain puolustusministeriön vahvistamia, Yhdysvaltain laivaston hävittäjistä otettuja, tulevaisuuteen suuntautuvia infrapunavideoita, jotka esittävät UAP-ilmiöitä (Yhdysvaltain hallitus käyttää termiä UAP – Unidentified Anomalous Phenomenon, tunnistamaton poikkeava ilmiö – UFO:n sijaan). [2]

Tarinan toinen osa koski salaperäistä tiedusteluohjelmaa nimeltä Advanced Aerospace Threat Identification Program (AATIP), jonka oletettiin tutkivan ja selvittävän UAP-ilmiöitä. Tämä oli sinänsä uutisarvoista, koska vuosien ajan Yhdysvaltain hallituksen virallinen kanta oli ollut, että UAP:t eivät enää kiinnostaneet ja että ilmiötä ei ollut tutkittu missään ohjelmassa 1960-luvun lopun jälkeen, jolloin Yhdysvaltain ilmavoimien pitkäaikainen Project Blue Book -ohjelma lopetettiin. Monet UFO-yhteisön jäsenet uskoivat tämän olevan valhe ja että salaisia ohjelmia oli olemassa, joten tämä vaikutti selvältä esimerkiltä salaliittoteoriasta, joka osoittautui totta.

Todellisuus oli kuitenkin paljon monimutkaisempi, eikä asiasta ole vieläkään yleisesti hyväksyttyä selitystä. Jotkut skeptikot sanovat, että AATIP oli pikemminkin tiedusteluyhteisön uskovien ryhmän epävirallinen hanke. Todellisesta luonteestaan riippumatta AATIP oli selvästi aiemman puolustusministeriön tiedustelupalvelun (DIA) ohjelman, Advanced Aerospace Weapon System Applications Program (AAWSAP), sivutuote. AAWSAP oli todistettavasti aito ohjelma, ja joissakin virallisissa asiakirjoissa termejä AAWSAP ja AATIP käytetään synonyymeinä. [3] Tammikuussa 2020 Pentagonin tiedottaja Susan Gough julkaisi lausunnon, jolla yritettiin selvittää sekaannusta. Lausunnossa todettiin:

Advanced Aerospace Threat Identification Program (AATIP) oli koko ohjelman nimi. Advanced Aerospace Weapons Systems Application Program (AAWSAP) oli DIA:n myöntämän sopimuksen nimi, joka koski kaikkien AATIP-ohjelman teknisten raporttien laatimista.

Pyysin lisäselvitystä, ja 13. tammikuuta 2020 Susan Gough jatkoi asiaa seuraavalla lausunnolla:

DIA hallinnoi edistynyttä ilmailu- ja avaruusteollisuuden uhkien tunnistamisohjelmaa (AATIP). Kaikki AATIP-ohjelman puitteissa suoritettu työ tehtiin yhden sopimuksen, AAWSAP:n, puitteissa. AATIP-ohjelman kokonaispanos koostui 38 teknisestä raportista, jotka tuotettiin sopimuksen puitteissa. DIA oli AAWSAP:n kautta AATIP-ohjelman ainoa johtava taho. Kongressille annettiin selvitys AATIP-ohjelman puitteissa suoritetusta kokonaispanoksesta, eli edellä mainituista 38 teknisestä raportista.

Näiden 38 raportin kirjoittajiin kuuluvat Hal Puthoff, Eric Davis ja Kit Green – nimet, jotka ovat hyvin tuttuja niille, jotka seuraavat hallituksen harrastusta marginaalitieteiden ja paranormaaleiden ilmiöiden parissa.

Henkilökohtainen arvioni on, että kaikki eufemistiset viittaukset ”kehittyneeseen ilmailu- ja avaruusteknologiaan” olivat keino peitellä UFO- tai paranormaaleja ilmiöitä tutkivaa ohjelmaa ohjelmana, joka tutki seuraavan sukupolven ulkomaisten ilmailu- ja avaruusteknologian aseiden uhkia, jotta se voitaisiin suojella skeptisiltä Pentagonin rahoittajilta ja kongressin valvojilta, jotka olisivat kauhistuneet kuullessaan, että veronmaksajien rahoja käytettiin tällaisiin asioihin. Tämä yritys epäonnistui lopulta, koska vaikka varainhoitovuonna 2008 osoitettiin 10 miljoonaa dollaria ja varainhoitovuonna 2010 vielä 12 miljoonaa dollaria, rahoitus päättyi varainhoitovuonna 2012, kun aiemmassa virallisessa tarkastelussa oli todettu, että ”raportit olivat DIA:lle vain rajoitetusti hyödyllisiä”.

AAWSAP:n juuret juontavat juurensa tiedusteluyhteisön henkilöstön jäsenistä Jay Strattonista ja James Lacatskista sekä Utahin osavaltiossa sijaitsevasta Skinwalker Ranchista, jota kuvataan usein UFO-havaintojen ja paranormaaleiden ilmiöiden pesäkkeeksi. DIA:n vuonna 2008 julkaiseman sopimushakemuksen (joka oli muotoiltu huolellisesti keskittymään tulevaisuuden ilmailu- ja avaruusasejärjestelmien perustana mahdollisesti toimiviin läpimurtoteknologioihin välttäen samalla mainitsemasta ufoja tai paranormaaleja ilmiöitä) jälkeen sopimus myönnettiin Bigelow Aerospace Advanced Space Studies (BAASS) -yritykselle. [4] Miljardööri ja avaruusyrittäjä Robert Bigelow oli tuolloin Skinwalker Ranchin omistaja.

Robert Bigelow oli jo pitkään ollut kiinnostunut UFOista ja paranormaaleista ilmiöistä, ja hän oli aiemmin rahoittanut National Institute for Discovery Science (NIDS) -instituuttia. [5] Hallituksen puheenjohtajana toimi edellä mainittu Hal Puthoff, parapsykologi, joka oli aiemmin johtanut (yhdessä Russell Targin kanssa) Stanford Research Institute -instituutissa (ei liity Stanfordin yliopistoon) ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli tutkia paranormaaleja ilmiöitä. Tämä työ johti todennäköisesti siihen, että Yhdysvaltain hallitus alkoi tutkia esimerkiksi kaukokatselua DIA:n ja CIA:n kylmän sodan aikana toteuttaman Project Stargate -ohjelman puitteissa.

NIDS tarkasteli useita marginaalisia tieteenaloja, ja jotkut ovat väittäneet, että AAWSAP oli pohjimmiltaan keino varmistaa valtion rahoitus NIDS:n tyyppisen työn jatkamiselle. Senaattori Harry Reid (joka tunsi Robert Bigelowin) oli keskeisessä roolissa AAWSAP:n virallisen aseman ja rahoituksen varmistamisessa.

New York Timesin uutinen levisi nopeasti muihin valtavirran tiedotusvälineisiin ympäri maailmaa, ja se herätti lukuisien kongressiedustajien ja avustajien huomion. Keskeinen syy tähän kiinnostukseen oli se, että Harry Reidin ja kahden senaattorikollegansa lisäksi kongressissa ei ilmeisesti ollut tietoa AAWSAP- tai AATIP-ohjelmista, eikä niitä todellakaan valvottu.

UFOjen osalta kongressin jäsenet eivät todennäköisesti eroa paljoakaan yhteiskunnasta kokonaisuutena, sillä mielipiteet vaihtelevat laajasti skeptikoista uskovaisiin. Lisäksi, riippumatta uskomuksista, ei ole yllättävää, että tuntematon mutta selvästi merkittävä määrä kongressin jäseniä näki New York Timesin artikkelin ja ajatteli jotain sellaista kuin: ”Hetkinen, hallituksella on UFO-ohjelma, mutta se ei ole kertonut siitä meille? Sitä johti tiedustelupalvelujen henkilöstö, eikä kongressi valvonut sitä? Mitä he tekevät ja mitä he ovat saaneet selville?”

Tämän seurauksena kongressi osoitti monipuolista kiinnostusta ja sitoutui UAP-aiheeseen siinä määrin, että syntyi kriittinen massa. Uskon, että avaintekijä tässä oli se, että sitoutuminen oli puolueiden välistä, kattoi sekä senaatin että edustajainhuoneen ja siihen osallistui useita komiteoita, pääasiassa asevoimien komiteat, tiedustelukomiteat ja valvontakomiteat. Kongressin sitoutuminen johti salaisiin tiedotustilaisuuksiin ja julkisiin kuulemistilaisuuksiin. Julkisten kuulemistilaisuuksien todistajina olivat muun muassa ilmiantajat Luis Elizondo (eläkkeellä oleva vastatiedusteluoperaattori, joka oli näkyvästi esillä The New York Timesin artikkelissa ja jota siinä kuvattiin AATIP-ohjelman johtajana) ja David Grusch, entinen tiedusteluyhteisön jäsen, joka oli ollut mukana Jay Strattonin johtamassa UAP-työryhmässä.

Ehkä tärkein osa kongressin UAP-työskentelyä oli useiden UAP-säännösten lisääminen useisiin viimeaikaisiin vuotuisiin kansallisiin puolustusvaltuutuslakeihin (NDAA). Osittain näiden lainsäädännöllisten toimivaltuuksien täyttämiseksi puolustusministeriö perusti toimiston (edellä mainitun UAP-työryhmän) käsittelemään vastausta ja johtamaan aihetta hallituksen sisällä. Tämä työryhmä julkaisi useita virallisia raportteja ja korvattiin lopulta All-domain Anomaly Resolution Office (AARO) -virastolla. AARO:n verkkosivustolla on runsaasti raportteja, tiedotteita ja muuta UAP:hen liittyvää materiaalia, joka on peräisin sekä puolustusministeriöltä että kongressilta ja joka kuvaa täydellisesti sekä kongressin sitoutumisen laajuutta ja syvyyttä että hallituksen vastausta kongressin kiinnostukseen. [6]

Mielenkiintoisena sivuhuomautuksena mainittakoon, että yksi UAP-työryhmän johtajista oli edellä mainittu Jay Stratton, joka oli aiemmin ollut mukana AAWSAP-ohjelmassa ja jolla oli ollut poikkeuksellinen kokemus Skinwalker Ranchilla. Strattonin tulevat muistelmat, jotka ilmeisesti julkaistaan vuonna 2026 HarperCollinsin toimesta, saattavat valottaa ratkaisemattomia kysymyksiä, jotka koskevat evoluutioprosessia NIDS:stä BAASS:iin, AAWSAP:iin ja AATIP:iin, sekä muita vielä ratkaisemattomia kysymyksiä.

Jokainen tiedusteluanalyytikko planeetalla tietää, kuinka tärkeää on erottaa toisistaan se, mitä he tietävät, ja se, mitä he ajattelevat, mutta juuri nämä ihmiset näyttävät usein hämärtävän tätä rajaa.

On varmasti mielenkiintoista huomata eri osapuolten väliset yhteydet ja nähdä, kuinka samat nimet toistuvat yhä uudelleen. Tämä antaa jonkinlaisen käsityksen siitä, ketkä ovat avainhenkilöitä ja mikä on yleinen agenda. Esimerkiksi New York Timesin juttu oli pitkään valmisteltavana. Artikkelia tarjoteltiin muutaman kuukauden ajan ennen julkaisua paitsi New York Timesille myös Washington Timesille ja Politicolle, jotka molemmat pystyivät julkaisemaan melko yksityiskohtaisia artikkeleita pian sen jälkeen, kun New York Times oli saanut uutisen.

Lisätietoja saa tarkastelemalla kolmea nimeä, jotka esiintyivät The New York Timesin artikkelin tekijätiedoissa: Helene Cooper, Ralph Blumenthal ja Leslie Kean.

Helene Cooper oli The New York Timesin Pentagon-kirjeenvaihtaja, jolla ei ollut aiempaa kiinnostusta UAP:hen. The New York Timesin kokenut toimittaja Ralph Blumenthalin kiinnostus alkoi jo ennen joulukuun 2017 artikkelia, kun hän alkoi tutkia Harvardin psykiatrian professoria John Mackia, joka oli tutkinut avaruusolentojen sieppauksia. Tämä johti Blumenthalin vuonna 2021 julkaisemaan Mackia käsittelevään kirjaan The Believer. Leslie Kean on kotoisin varakkaasta poliitikkoperheestä ja oli jo aiemmin kiinnostunut UAP:sta ja avaruusolentojen sieppauksista, mikä käy ilmi hänen aiemmista kirjoituksistaan ja siitä, että hän asui muutaman vuoden sieppausilmiöitä tutkineen Budd Hopkinsin kanssa, joka esitteli John Mackille ensimmäisenä tämän aiheen.

Leslie Kean oli avainhenkilö, joka toi tarinan The New York Timesin tietoon. Luis Elizondo oli eronnut valtion virasta syksyllä 2017, mutta juuri ennen lähtöään hän oli luovuttanut kolme tunnetuinta Yhdysvaltain laivaston UAP-videota Christopher Mellonille, entiselle puolustusministeriön apulaisvaraministerille. Elizondo uskoi saaneensa virallisen luvan niiden julkaisemiseen, mutta ilmeisesti oli syntynyt väärinkäsitys, eikä lupa ollut tarkoitettu julkistamiseen. Tämän havainnollistamiseksi puolustusministeriön 27. huhtikuuta 2020 antamassa lausunnossa viitattiin videoiden ”luvatonta julkaisemista” vuosina 2007 ja 2017. [7] Vuonna 2007 yksi videoista vuoti verkkoon Above Top Secret -keskustelufoorumille, kun taas vuonna 2017 viitattiin prosessiin, joka johti New York Timesin julkaisemaan tarinan.

Mellon ja Elizondo liittyivät sitten organisaatioon nimeltä To The Stars Academy of Arts and Science (TTSA), jota johti näennäisesti Blink-182-muusikko Tom DeLonge. TTSA oli eräänlainen yhteistyökeskus useille henkilöille, joista monilla oli tausta hallituksen UAP- ja marginaalitieteiden tutkimuksessa, mukaan lukien Hal Puthoff ja eläkkeellä oleva CIA-upseeri Jim Semivan.

Christopher Mellon järjesti Keanin, Elizondon ja muiden välisen tapaamisen, jonka jälkeen Keanilla oli tarpeeksi tietoa viedäksensä tarinan Ralph Blumenthalin välityksellä The New York Timesiin, mikä käynnisti tapahtumasarjan, joka muutti ufologian alan ikuisesti. [8]

Missä ufologia menee nyt?

Näin ufologia siirtyi Yhdysvalloissa marginaalista valtavirtaan, vaikka tämä onkin yksinkertaistettu versio, eikä kaikkien tarinan käänteiden suhteen ole yleistä yksimielisyyttä. Jos minun pitäisi tiivistää, mitä mielestäni tapahtui ja miksi, paras arvioni olisi seuraava: UAP:hin ja paranormaaleihin ilmiöitä uskovien löyhä koalitio, jonka jäsenillä oli usein tausta hallituksessa, armeijassa ja tiedusteluyhteisössä, haki ja sai virallista rahoitusta työlleen. Kun rahoitus lopetettiin, he jatkoivat työtään puolivirallisessa asemassa. Lopulta, kun he tunsivat, että olivat edenneet niin pitkälle kuin mahdollista ilman virallista rahoitusta, he päättivät julkistaa asian ja ottivat onnistuneesti riskin, että siitä syntyvä myrsky tuottaisi muita tapoja viedä asioita eteenpäin. Tavoitteisiin saattoi kuulua rahoitus (TTSA keräsi varmasti rahaa osakeannilla) ja kongressin osallistuminen. Jälkimmäinen on selvästi ollut suuri menestys.

Kuitenkin kahdeksan vuotta tämän prosessin alkamisen jälkeen ei ole vieläkään löydetty ratkaisevia todisteita, ja olemme ilmeisesti törmänneet joihinkin esteisiin, kun useat uudet ja samanaikaiset tapahtumat ovat asettaneet asiat melko eri valoon.

Lisää entisiä hallituksen ilmiantajia on tullut esiin. Tämä kuulostaa hyvältä asialta, ja tietyssä mielessä se onkin, mutta tahattomana seurauksena se on lisännyt tietotulvaa ja luonut niin monimutkaisen tilanteen, että jopa kokeneet kommentaattorit, kuten minä, jotka seuraavat tilannetta hyvin tarkasti, ovat vaikeuksissa pysyä mukana. Lisäksi kaikki ilmiantajat eivät ole samanarvoisia. Vaikka voidaan olla melko varmoja siitä, että kongressille todistaneet henkilöt ovat sitä, mitä väittävät olevansa (henkilöstö tarkistaa tällaiset henkilöt melko perusteellisesti, muun muassa kyselemällä heidän entisiltä työnantajiltaan), toisten taustoja ei ole tutkittu yhtä perusteellisesti.

On myös muistettava, että vaikka jonkun hallituksen taustatiedot ovatkin kunnossa, hänen tarkkaa rooliaan on usein vaikea määrittää ja hänen tietojaan voi olla lähes mahdotonta tarkistaa. Tämä johtuu osittain siitä, että monilla näistä ihmisistä on tausta armeijassa ja tiedusteluyhteisössä, joissa turvaluokittelukysymykset ovat usein esillä ja joissa petos oli kirjaimellisesti osa joidenkin näiden ihmisten työnkuvaa. Se johtuu myös siitä, että suuri osa tiedoista on toisen käden tietoa, mutta asianomaiset eivät tee selväksi, että kyseessä on jotain, jonka joku muu on heille kertonut. Jokainen tiedusteluanalyytikko planeetalla tietää, kuinka tärkeää on erottaa toisistaan se, mitä he tietävät, ja se, mitä he ajattelevat, mutta juuri nämä ihmiset näyttävät usein hämärtävän tätä rajaa. Ei ole ihme, että toisinaan kuulee joidenkin siviili-UFO-tutkijoiden valittavan, että koko asia on PSYOP.

Tämä jo ennestään sekava tilanne on entisestään monimutkaistunut sisäisten valtataistelujen vuoksi. Alalla on selvästi käynnissä taistelu narratiivin hallinnasta. Jopa eri ilmiantajien ja muiden avaintoimijoiden keskuudessa, jotka ovat näennäisesti kohteliaita toisilleen, on selvästi jännitteitä. Henkilökohtaisena anekdoottina voin kertoa, että useampi kuin yksi TV-tuottaja on kertonut minulle, kuinka henkilö A kertoi heille esiintyvänsä ohjelmassa, jos henkilö B ei ole mukana (pyynnöt kostautuivat, koska tuottajat eivät yleensä pelaa sellaista peliä). Olen myös tietoinen siitä, että jotkut avainhenkilöt, jotka ovat näennäisesti kohteliaita minulle, puhuvat minusta pahaa, ehkä koska he näkevät valtamediassa olevan alustani potentiaalisena uhkana, varsinkin kun olen riippumaton kaikessa tässä ja en ole kenenkään puolella. Koska se kuvaa tilannetta niin täydellisesti, en voi vastustaa kiusausta lainata O’Jaysin kappaleen Back Stabbers sanoituksia: ”He hymyilevät sinulle. Koko ajan he haluavat ottaa paikkasi.”

UFO-yhteisön sisäiset riidat eivät ole mitään uutta. Uutta on kuitenkin se, että sotilastiedustelun taustalla olevat ihmiset tuntevat muutamia likaisia temppuja, joita siviilivastineet eivät tunne. Lisäksi sosiaalinen media on toiminut voiman moninkertaistajana, ja erityisesti 𝕏 on muuttunut todelliseksi taistelukentäksi joidenkin keskeisten toimijoiden välillä, jotka käyttävät usein välityspalvelimia ja feikkitilejä. Klikit, häirintä ja doxxaus näyttävät olevan päivän sana. Emme myöskään saa peitellä epämiellyttävää totuutta, että joillakin ihmisillä, jotka ovat äskettäin hypänneet ufologian kelkkaan, on selvästi psykologisia ongelmia, kun taas toiset haistavat rahan ansaitsemisen mahdollisuuden.

Yksi esimerkki tästä sisäisestä riidasta on Jay Andersonin esiintyminen Joe Roganin podcastissa joulukuussa 2025, joka näyttää aiheuttaneen erityisen ikävän kiistan. [9] Jay kritisoi (muun muassa) Luis Elizondoa syyttäen tätä aggressiivisen kampanjan järjestämisestä narratiivin hallitsemiseksi ja viittasi siihen, mitä hän on joskus kutsunut ”UFO-viharyhmäksi”.  [10] Vastauksena Elizondon kannattajien ryhmä, jota joskus kutsutaan nimellä ”Lue Crew”, hyökkäsi Jay Andersonia vastaan. [11]

Tähän liittyen on syytä mainita, että uusi sukupolvi vaikutusvaltaisia podcast-juontajia ja YouTube-kanavien omistajia on huomannut aiheen yleistyvän ja lähtenyt mukaan keskusteluun. Vaikka monet heistä ovat rehellisiä toimijoita, heidän podcastinsa ja kanavansa ovat usein areena, jolla käydään taistelua narratiivin hallinnasta. Vaikka olenkin kokenut kommentaattori, joka seuraa tilannetta tarkasti, minulla on vaikeuksia selvittää, kuka tukee mitäkin ryhmittymää, kuinka monta ryhmittymää on olemassa ja mikä on niiden todellinen tarkoitus.

kuva: Oliver Ottitsch / SKEPTIC
kuva: Oliver Ottitsch / SKEPTIC

Mikä on kaiken tämän tietotulvan, sekasorron ja sisäisten riitojen lopputulos? Henkilökohtaisesti olen väsynyt. Lisäksi näen sosiaalisesta mediasta, että muutkin ovat väsyneitä. Olen sananvapauden ehdoton kannattaja, joten en todellakaan kannata minkäänlaista valvontaa tässä asiassa. Hylkään täysin ajatuksen (joka on esitetty useita kertoja vuosien varrella), että ufologia pitäisi perustaa jonkinlainen hallintoelin tai jotenkin valvoa itseään. Kuka lopulta päättää, kuka hallintoelimeen kuuluu, ja quis custodiet ipsos custodes?

On myös muita kehityskulkuja, jotka herättävät minussa huolta. Yksi niistä liittyy muutamaan narratiiviseen muutokseen, jotka olen huomannut hiipineen aiheeseen.

Ufologia on aina ollut laaja käsite. Ilmiantaja David Grusch käytti kongressille antamassaan todistuksessa ja joissakin mediassa antamissaan haastatteluissa termejä ”ei-ihmismäinen” ja ”ei-ihmismäinen älykkyys”. [12] Schumer-Rounds-tarkistuksessa (lainsäädäntöehdotus, joka oli tarkoitus lisätä vuoden 2024 NDAA-lakiin, mutta joka ei päässyt lopulliseen lakiesitykseen) termiä ”ei-inhimillinen älykkyys” käytettiin useita kertoja. [13] Grusch on sanonut, että tämä jättää oven auki muille mahdollisuuksille kuin avaruusolentohypoteesille. Tämä on avannut oven erittäin spekulatiivisille keskusteluille kryptoterrestriaaleista, ultraterrestriaaleista, extratempestraaleista ja interdimensionaaleista. Se on myös johtanut hieman synkempään suuntaan, jossa on teologinen vivahde.

Ajatus siitä, että avaruusolennot ovat langenneita enkeleitä tai demoneja, ei ole uusi. Mutta tämä aiemmin marginaalinen teoria on viime aikoina saanut hieman enemmän kannatusta. Luis Elizondo on aiemmin kertonut tarinan siitä, kuinka hän lobbaa Pentagonin korkeaa virkamiestä ryhtymään enemmän toimiin UAP:den suhteen, jolloin virkamies kehotti häntä lukemaan Raamattua. Tämä näytti heijastavan uskomusta, että jotkut UAP:den piirteet ovat demonisia ja että sen tutkiminen antaisi sille energiaa ja ruokkisi sitä.

Tällaiset mielipiteet ovat saaneet enemmän huomiota, kun edustaja Marjorie Taylor Greene on ilmaissut näkemyksen, että avaruusolennot voisivat olla langenneita enkeleitä, [14] ja tunnetun televisiojuontajan Tucker Carlsonin on myös puhunut UAP:sta hengellisten voimien ja enkelien ja demonien kaltaisten olentojen kannalta. [15] Kaikki tämä tukee ufologian uususkonnollista tulkintaa. Chris Bledsoe, UFO of God -kirjan kirjoittaja, kertoo, kuinka olento, jota hän kutsuu nimellä ”The Lady”, kertoi hänelle, kuinka hohtavat pallot puuttuisivat asiaan ja pysäyttäisivät ohjukset, jos Israel ja Iran joutuisivat sotaan. Monissa näistä näkemyksistä on mukana ”lopun ajan” teema. [16]

Toistan vielä kerran, että sananvapautta ehdottomasti kannattavana henkilönä en ikinä uneksisi kertovan ihmisille, mitä he voivat tai eivät voi sanoa UAP:sta, saati sitten mitä heidän pitäisi uskoa. Toistan vielä kerran, että kommentoin vain nykytilannetta ja ilmaisen henkilökohtaisen mielipiteeni, jonka mukaan osa nykyisestä keskustelusta ei ole välttämättä terveellistä tai hyödyllistä. Ja epäilen vahvasti, että sillä on minkäänlaista painoarvoa.

Toinen narratiivinen muutos on termin ”psioniikka” käyttö – ajatus siitä, että ihminen voi käyttää mielensä voimaa kutsumaan UAP:n. Se on tieteelliseltä kuulostava termi, mutta onko se todella niin erilainen kuin Steven Greerin CE5 -protokollat, joiden mukaan ihminen voi oletettavasti käyttää meditaatiota ja muita tekniikoita ottaakseen yhteyttä avaruusolentoihin? Vaara on tietysti se, että tietyt henkilöt voivat sitten asettua välittäjiksi; ilmiöön pääsee käsiksi, mutta vain heidän kauttaan, koska heillä on erityisiä kykyjä. Jälleen kerran tässä kaikessa on eräänlainen uskonnollinen, kulttimainen tunnelma, jossa jumalalliseen pääsee käsiksi vain papin välityksellä.

Mitä odottaa ufologialta tulevaisuudessa?

Koska olen arvioinut, että ufologia on jossain määrin siirtynyt marginaalista valtavirtaan, mutta on kohdannut joitakin esteitä, mihin me tästä jatkamme? En ole ennustaja, mutta prosessiin osallistuneiden henkilöiden lausuntojen perusteella näyttää siltä, että lisää kongressin kuulemisia ja lisää ilmiantajia olisi melko hyvä veto. Ongelmana on tietysti se, että ilman ”savuavia aseita” (todellisia todisteita, ei vain lisää tarinoita) tämä voi vahvistaa käsitystä, että kyse on vain puheista eikä teoista. Missä ovat todelliset tulokset?

Liittovaltion salaisuuksien julkistamista käsittelevä työryhmä tutkii UAP:ta. Työryhmän ja UAP:sta erityisen äänekkäästi puhuneen edustajainhuoneen valvontavaliokunnan henkilöstön välillä on huomattavaa päällekkäisyyttä. Tämä aiheuttaa potentiaalisen ongelman, koska vaikka työryhmä on puolueeton, se on painottunut republikaanien suuntaan. Siksi ei tarvitsisi paljon, jotta kongressin puolueeton toiminta vaarantuisi, mikä olisi takaisku.

Jos Donald Trumpin presidenttikausi päättyy ilman paljastuksia, olen 99,9-prosenttisen varma, että paljastettavaa ei ole mitään.

UFO-yhteisö toivoo edelleen paljastusta – virallista tunnustusta avaruusolentojen olemassaolosta. Dan Farahin tuottama ja vuoden 2025 lopulla julkaistu dokumenttielokuva The Age of Disclosure  käsittelee tätä aihetta. [17] Samoin Steven Spielbergin tuleva elokuva Disclosure Day (Paljastuksen päivä). [18] Mutta asia menee vielä pidemmälle, ja vuosi 2027 on usein mainittu mahdollinen päivämäärä.

Vuoden 2027 paljastaminen tarkoittaisi, että Donald Trump olisi paljastuksen presidentti. Tässä on erikoinen logiikka, koska jos avaruusolentojen läsnäoloa on todella salattu virallisesti vuosikymmenten ajan, salaisuus on pidetty huolellisesti salassa molempien puolueiden peräkkäisissä hallinnoissa. Siksi voidaan päätellä, että salailun syyt ovat poikkeuksellisen pakottavat. Ehkä vain populistinen, omapäinen, toisella kaudella oleva presidentti paljastaisi asian tällaisissa olosuhteissa – varsinkin kun Trump on pian 80-vuotias ja epäilemättä tietoinen perinnöstään. Olen samaa mieltä siitä, että jos Yhdysvaltain hallitus on tietoinen avaruusolentojen olemassaolosta, Trump on todennäköisemmin kuin kukaan aiempi presidentti valmis paljastamaan salaisuuden. Presidentti Trump on toisinaan vihjannut, että hänellä on mielenkiintoista tietoa UFOista, mutta hän ei ole vielä tarkentanut aihetta. [19]

Jotkut väittävät, että salaisuus avaruusolentojen olemassaolosta pidetään salassa jopa presidenteiltä (ehkäpä uskottavan kiistettävyyden mahdollistamiseksi) ja että se on epädemokraattisten portinvartijoiden käsissä, ehkä hallituksessa, mutta mahdollisesti myös yksityisellä sektorilla. En pidä tätä vakuuttavana. Useimmat länsimaiset hallitukset toimivat sen perusteella, mitä Yhdistyneen kuningaskunnan virkamiehet kutsuvat ”ei yllätyksiä” -kulttuuriksi, jonka mukaan poliittisille johtajille on tiedotettava kaikista suurista, vaikutuksellisista asioista, jotka saattavat vaatia nopeita päätöksiä ja toimia.

Jos Donald Trumpin presidenttikausi päättyy ilman paljastuksia, olen 99,9-prosenttisen varma, että paljastettavaa ei ole mitään. Minun olisi hyväksyttävä, että jos avaruusolennot vierailevat Maassa, kukaan hallituksessa ei ole siitä tietoinen. Tällaisen tilanteen hyväksyminen voisi itse asiassa olla melko hyväksi ufologialle. Loppujen lopuksi, vaikka jotkut salaliitot ovat todellisia, useimmat salaliittoteoriat ovat vääriä ja rohkaisevat negatiiviseen, syyttävään lähestymistapaan. Tämän ajattelutavan poistaminen – tai ainakin vähentäminen – ufologiasta voisi johtaa terveellisempään, vähemmän aggressiiviseen lähestymistapaan. Se poistaisi myös paljon turhaa työtä, joka voitaisiin käyttää paremmin muualle, kuten rohkaisemaan enemmän tutkijoita ja akateemikkoja kiinnostumaan aiheesta.

Mielestäni ufologia on mielenkiintoisessa käännekohdassa. Vaikka joistakin yksityiskohdista kiistellään edelleen, aihe on viime vuosina epäilemättä siirtynyt marginaalista valtavirtaan. Tietotulva, sisäiset riidat ja lähes uskonnolliset kertomukset voivat kuitenkin yhdessä kumota tämän edistyksen. Tähän liittyen valtavirran median kiinnostus useimpiin aiheisiin vaihtelee. UFO-yhteisö ei voi odottaa, että nykyinen kiinnostus aiheeseen kestää ikuisesti. Tämä pätee erityisesti, jos kongressin kiinnostus hiipuu, mikä on hyvin mahdollista, jos aiheesta muodostuu yhä puolueellisempi ja marginaalisempi, ja jos siitä aiheutuu mainehaittaa niille edustajille, jotka jatkavat kiinnostuksensa ilmaisemista.

Ufologia on noussut marginaalista valtavirtaan, mutta uskon, että on olemassa selvä mahdollisuus, että se siirtyy valtavirrasta takaisin marginaaliin.

 

Artikkelin julkaissut skeptic.com

 

Surullinen viesti Nick Popelta

kirjoittanut Kevin Randle

Juuri eilen illalla sain surullisia uutisia Nick Popesta. Hän julkaisi lyhyen viestin, jossa sanottiin:

Jokin aika sitten minulla diagnosoitiin ruokatorven syöpä ruoansulatushäiriöiden jälkeen. Valitettavasti se on vaiheessa 4 ja on metastasoitunut maksaani. Vaikka tiedän, että ystävällisyys ja toivo saa ihmiset ehdottamaan parantajia ja oletettuja ihmelääkkeitä ja sanomaan kuten ”taistele sitä vastaan” ja ”voit voittaa sen”, pelkään, että diagnoosini ja tilanteeni eivät jätä mitään epäilystäkään: en voi voittaa sitä.

Nick Pope UFO-onnettomuuskonferenssissa vuosia sitten Las Vegasissa.
Nick Pope UFO-onnettomuuskonferenssissa vuosia sitten Las Vegasissa.

Mikä hämmästyttävä seikkailu minulla on ollut! 21 vuoden ura Ison-Britannian puolustusministeriössä, jossa puutuin aiheisiin finanssipolitiikasta terrorismin torjuntaan; sotilaspoliisista UAP:hin. Ja pelastin kuusi lehmää; se on pitkä tarina! Asiat, joita olen tehnyt; paikat, joissa olen ollut; ihmiset, jotka olen tavannut; ja salaisuudet, jotka olen ollut tiedossa. En olisi vaihtanut sitä mihinkään. Ja sitten toinen ura, jossa edellinen hallituksen UAP-rooli toi minut maailman tiedotusvälineiden tietoon, jolloin minusta tuli säännöllinen kommentoija TV-uutisohjelmissa ja dokumenteissa sekä konsultoimaan ja toimimaan tiedottajana erilaisissa UFO- ja alien-aiheisissa elokuvissa, TV-sarjoissa ja videopeleissä. Media kutsui minua oikeaksi Fox Mulderiksi!

Todellinen kohokohta on tietysti elämä ihanan, kauniin ja uskomattoman älykkään vaimoni Elizabethin kanssa. Hän on tosielämän agentti Scully: tiedemies, skeptikko ja punapää. Tapasimme satunnaisesti Fairmont-hotellin aulabaarissa San Josén keskustassa (hän ​​oli antropologian professori San Josén osavaltion yliopistossa) lokakuussa 2010 ja menimme naimisiin 3 kuukautta myöhemmin. Haimme onnistuneesti green cardia, ja hän toi minut Yhdysvaltoihin, missä alkoi uusi seikkailu, kun Elizabeth ja minä nautimme villieläinten katselusta upeassa kodissamme Tucsonissa, aavikkovaelluksista, film noirista, kantrimusiikista, sunnuntailounaista appivanhempieni kanssa ja paljon muuta. Äskettäin meillä oli hämmästyttävä vuoden seikkailu New Yorkissa, kun asuimme 5 minuutin päässä Times Squarelta ja meillä oli upeat näkymät Empire State Buildingiin huoneistomme ikkunasta.

Oikoluemme toistemme kirjoja ja artikkeleita (rakastan pilkkuja, yhdysmerkkejä ja huutomerkkejä paljon enemmän kuin Elizabeth, ja onnistuin voittamaan ainakin muutaman näistä taisteluista), ja tuen häntä hänen jatkuvassa taistelussaan sananvapauden, akateemisen vapauden ja poliittisen korrektiuden, taikauskon ja identiteettipolitiikan pitämisessä poissa tieteestä ja akateemisesta ympäristöstä. Valkoisen talon lehdistösihteeri twiittasi yhden viimeaikaisista sanomalehtiartikkeleistaan, mikä osoittaa hänen valtavan vaikutuksensa.

Nick Pope Las Vegasin törmäyskonferenssissa.
Nick Pope Las Vegasin törmäyskonferenssissa.

Jatkoin työskentelyä niin kauan kuin pystyin (jopa viime viikkoon asti) erilaisten elokuva-/TV-haastattelujeni, konferenssiesiintymisteni ja live-tapahtumieni kanssa, mukaan lukien asemani Ancient Aliens Liven moderaattorina – jossa mielestäni tein 94 ohjelmaa. Valitettavasti on tullut aika, jolloin minun on täytynyt vetäytyä tästä työstä.

Monet ihmiset ovat seuranneet työtäni UAP:n parissa. En halua käyttää sanaa ”fanit”, koska en ole julkkis. Mutta olen julkisuuden henkilö, ja monet ihmiset ovat seuranneet minua matkallani, kun olen pyrkinyt pitämään UAP-aiheen julkisuudessa ja muotoilemaan sen puolustuksen, kansallisen turvallisuuden ja lentoturvallisuuden kysymyksenä – sekä kiehtovana tiedeongelmana. Osa tästä työstä on ollut julkista tietämystä, mutta osa tällaista työtä on tehty välttämättömästi kulissien takana. Toivottavasti olen auttanut siirtämään neulaa eteenpäin. Mutta useimmat ihmiset tietysti tuntevat minut mediahaastattelujeni ja live-tapahtumieni kautta. Kiitos kaikille, jotka ovat seuranneet minua matkallani – ja onnea omille matkoillenne. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja menestystä.

Kaikki on ollut hämmästyttävää, ja olen kiitollinen asioista, joita olen tehnyt, en surullinen asioista, joita en nyt saa tehdä.

Per Aspera Ad Astra!

Nick Pope, Tucson, Arizona, 12. helmikuuta 2026

Toivon Nickille kaikkea hyvää tänä vaikeana aikana.

 

Artikkelin julkaissut kevinrandle.blogspot.com

Tappavatko UFOt lehmiä?

Avaruusolennot, jotka matkustavat maailmankaikkeuden halki tehdäkseen kohtalokkaita kokeita amerikkalaisilla lehmillä, saattaa kuulostaa tieteiselokuvan juonelta, mutta monien mielestä se on häiritsevää todellisuutta. Viimeisten viiden vuosikymmenen aikana on vuosittain ilmestynyt uusia tarinoita niin sanotuista karjan silpomisista, joista jokaisessa toistuu tuttu tarina: lehmät löydetään kuolleina, ja niiden ruumiista löytyy tarkkoja kirurgisia leikkausviiltoja, ruumiinosia puuttuu ja joskus niiden ruumiissa ei ole enää lainkaan verta.

Karjan silpominen on ilmiö, johon liittyy muutakin kuin vain karjaa. Erilaisia eläimiä on löydetty väkivaltaisesti surmattuina, ja niissä on outoja ja tarkkoja viiltoja, jotka ovat kuin laserilla tai kirurgisella instrumentilla tehtyjä. Tyypillisesti ruhojen ympärillä ei ole jälkiä, ja ruumiit on usein verestetty, ja tietyt osat, kuten silmät, sukupuolielimet ja peräaukko, on poistettu tai niistä on poistettu nahka. Tähän aavemaiseen skenaarioon liittyy usein raportteja UFO-havainnoista, mikä osaltaan tukee vallitsevaa teoriaa, jonka mukaan avaruusolennot ovat syyllisiä.

Karjan silpomiseen liittyvä amerikkalainen ihastus alkoi toden teolla vuonna 1967 Coloradon Alamosassa. Karjatilallinen löysi kadonneen hevosensa Lady (tiedotusvälineet ilmoittivat sen virheellisesti nimellä ”Snippy”) kuolleena ja ruumiinosista oli poistettu liha. Tilanomistajan äiti väitti nähneensä UFOn sinä päivänä, kun hevonen katosi, mikä herätti villejä huhuja, jotka levisivät nopeasti valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Huolimatta Condonin komitean tieteellisestä tutkimuksesta, jossa todettiin, että Lady kuoli todennäköisesti vakavaan infektioon ja haaskaeläintoimintaan, sensaatiohakuinen tarina avaruusolentojen osallisuudesta säilyi.

1970-luvulla eri puolilla USAa, erityisesti Coloradossa, raportoitiin karjan silpomisesta. Paikalliset toimittajat, kuten Dorothy Aldridge, lietsoivat julkista hysteriaa otsikoilla, joiden mukaan saatanalliset kultit olivat vastuussa karmeista kuolemantapauksista. Tämä kertomus levisi nopeasti ja lietsoi pelkoa ja paniikkia paikallisyhteisöissä. Lainvalvontaviranomaiset, paikallishallinto ja jopa kuvernööri puuttuivat asiaan, tarjosivat palkkioita ja lupasivat perusteellisia tutkimuksia, jotka vain vahvistivat yleisön pelkoja.

Kasvavan hysterian keskellä UFO-harrastajat alkoivat hyväksyä karjan silpomiset mahdollisina todisteina Maan ulkopuolisesta toiminnasta. Tom Adamsin kaltaisilla henkilöillä, jotka keräsivät ja jakoivat huolellisesti tietoja silpomistapauksista, oli ratkaiseva rooli ilmiön yhdistämisessä UFOihin. Hänen uutiskirjeensä ja lainvalvontaviranomaisille lähettämänsä paketit auttoivat luomaan mallin avaruusolentojen osallisuudesta Amerikassa.

Teoria sai merkittävää jalansijaa Linda Moulton Howen tv-dokumentin ”A Strange Harvest” ja sitä seuranneen kirjan ”Alien Harvest” myötä. Howen teoksessa väitettiin, että avaruusolennot keräsivät geneettistä materiaalia näistä eläimistä, ja tämä kertomus sai vastakaikua UFO-yhteisössä. Hänen tutkimuksensa ja väitteensä siitä, että hallituksen ja avaruusolentojen välinen sopimus saattaisi sallia tällaisen toiminnan, lisäsivät salaliittoa ja vakiinnuttivat avaruusolentoteorian populaarikulttuuriin.

Huolimatta laajalle levinneestä uskosta avaruusolentojen osallisuuteen, perusteelliset tutkimukset ovat toistuvasti kumonneet nämä väitteet. Toimittaja Dan Kagan ja tieteiskirjailija Ian Summers tutkivat kaksi vuotta karjan silpomista kirjaansa ”Mute Evidence” varten. He havaitsivat, että monet sensaatiohakuiset tarinat olivat joko liioittelua tai suoranaista keksintöä. Monissa tapauksissa paikalliset asiantuntijat, jotka eivät useinkaan olleet päteviä tekemään post mortem -analyysejä, tekivät perusteettomia johtopäätöksiä kuolinsyistä.

Coloradon tutkintavirasto ja eläkkeellä olevan FBI-agentti Kenneth Rommelin johtama riippumaton tutkimus New Mexicossa eivät kumpikaan löytäneet todisteita paranormaalista tai Maan ulkopuolisesta syystä. Sen sijaan ne selittivät silpomiset luonnollisella saalistuksella, haaskaeläinten toiminnalla ja hajoamisella. Joissain tapauksissa tunnistettiin mediakohujen innoittamana inhimillisiä tekijöitä.

Vaikka tieteellistä näyttöä ei ole, karjansilpomismyytti on edelleen olemassa, mikä johtuu suurelta osin tiedotusvälineiden esittämistä kuvauksista. Artikkeleissa keskitytään usein sensaatiohakuisiin seikkoihin, kuten UFOihin ja saatanallisiin kultteihin, mutta unohdetaan mainita, että asianmukaisia rikosteknisiä analyysejä ei ole tehty. Tämä jatkuva mediavetoinen hysteria takaa sen, että kuva lehmän sieppaavasta lentävästä lautasesta on edelleen voimakas ja kestävä osa amerikkalaista kansanperinnettä.

Yhteenvetona, vaikka ajatus lehmiä tappavista UFOista on kiehtova tarina, perusteelliset tutkimukset ovat johdonmukaisesti kumonneet nämä väitteet. Karjansilpomisilmiö on kiehtova tapaustutkimus siitä, miten tiedotusvälineiden sensaatiohakuisuus, yleinen hysteria ja halu uskoa poikkeukselliseen voivat luoda ja ylläpitää myyttejä, vaikka tieteellinen todistusaineisto on ristiriitaista.

 

Artikkelin julkaissut Latest UFO Sightings

Ufologiaa tolkun ihmisille: Typerysten avaruusalus

UFO-tutkimuksen ja ufologian piireissä on välillä taipumusta kulttimaiseen ajatteluun ja yksipuoliseen asioiden käsittelyyn. Ilmiöillä on myös nurja puolensa, josta tässä artikkelissa puhutaan. Toisaalta ufologia on myös jakautunut pieniin leireihin, jotka kiistelevät keskenään. Tämä artikkeli on julkaistu, jotta ihmiset saisivat tasapainoisemman kuvan siitä mitä kulisseissa tapahtuu UFO-paljastuksen edetessä.

Kriitikot ovat esittäneet väitteitä, että David Grusch ei ole mitään muuta kuin saman TTSA/AATIP-porukan jatke, joka kertoo samoja tarinoita UFOista, niitä samoja joita CIA ja muut tiedustelupalvelut haluavat meidän kuulevan, joita käsikirjoitetaan Hollywoodissa yhteistyössä amerikkalaisen sotateollisen kompleksin kanssa. Tämä kaikki on kriitikoiden mukaan isoa bisnestä, joka ei tule johtamaan totuuteen vaan leffalipputuloihin.

Kuka tekee rahaa ufologialla?


Amerikkalaismediat ja kongressin johtajat uskovat uusia vahvistamattomia tarinoita vierailevista avaruusolennoista.

On esitetty väitteitä SEC:lle jätetyistä väärennetyistä tiedoista koskien salaliittoja levittäviä DOD-virkamiehiä, rokkari Tom DeLongea ja heidän pyörittämää firmaansa, jolla he levittivät vääriä UFO-väitteitä.

UFO-sekopäiden UFO-kulttien ja kulttimaisen käyttäytymisen, väkivallan ja netin häiriökäyttäytymisen lisääntyminen herättää uusia huolia.

 

kirjoittanut Art Levine

Jokaisen salaliittoteorian takana on yrityksille ja huijareille kultainen tilaisuus ansaita rahaa. UFOt eivät ole poikkeus. Tämä on käymässä jälleen kerran selväksi, kun entinen tiedustelupalvelun virkamies ja itseään ”ilmiantajaksi” kutsuva David Grusch tuli viime kuussa julkisuuteen uusilla hätkähdyttävillä ja yhä oudommilla väitteillä.

Suurelta osin kritiikittömän mediakohun tukemana hän on väittänyt, että hallitus on piilotellut salaista avaruusolentojen törmäysonnettomuuksien nouto-ohjelmaa; paavi antoi Yhdysvalloille vihjeen Mussolinin noutamasta UFOsta (joka on jo kauan sitten osoitettu huijaukseksi); Yhdysvaltain virkamiehet ovat löytäneet avaruusolentojen ruumiita; ja avaruusolennot ovat tappaneet ihmisiä. Gruschin kertomukset alusten talteenotosta ovat herättäneet vaatimuksia UFOja koskevien kongressikuulustelujen lisäämisestä, ja seuraava kuuleminen on tarkoitus järjestää edustajainhuoneen valvontakomission edessä 26. heinäkuuta. Odotettavissa on dokumenttielokuvia, kirjasopimus ja tuottoisia luentotarjouksia.

Edustaja Tim Burchett (R-TN), uusien UFO-kuulemisten toinen puheenjohtaja, on julistanut: ”Raamatussa on UFOja”.

Olemme olleet täällä ennenkin. Kaksi entistä puolustusministeriön virkamiestä, Luis ”Lue” Elizondo ja Christopher Mellon, tulivat muutama vuosi sitten julkisuuteen paljastaakseen sen, mitä he pitivät hallituksen salailuna UFOjen suhteen.

Nyt Securities and Exchange Commission on ilmeisesti valmis aloittamaan petostutkinnan yrityksestä, jonka perustamisessa he auttoivat vuonna 2017, To the Stars Academy of Arts and Sciences (TTSA), sen jälkeen, kun se oli pyytänyt miljoonia dollareita sijoituksia. Mahdollisen tutkinnan taustalla ovat myös skeptikon laajassa ilmiantovalituksessa esiin nostamat huolenaiheet sekä aiemmin SEC:n yritystä vastaan nostaman oikeusjutun sisältö, joka keskeytettiin vuonna 2019. (The Washington Spectator on saanut haltuunsa tähän oikeusjuttuun liittyviä asiakirjoja).

TTSA esitti lukuisia pseudotieteellisiä väitteitä sen jälkeen, kun se oli lokakuussa 2017 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa julkistanut toimintansa, ja haki samalla 50 miljoonan dollarin sijoituksia. Niiden joukossa: johtajat lupasivat rakentaa Star Trek -tyylisen avaruusaluksen, jolla voi matkustaa ”hetkessä” kosmoksen halki. Sijoittajille osoitetuissa tarjouspyynnöissä he väittivät, että hanke perustui osittain (olemattomaan) poimuajoteknologiaan, joka oli ”takaisinmallinnettu” pudonneista UFOista löydetyistä todennäköisistä avaruusolentojen materiaaleista. Yrityksen toimitusjohtaja, Blink-182:n kitaristi Tom DeLonge, jopa julisti: ”Minulla on avaruusolentojen esineitä.”

Tällaisten kaukaa haettujen väitteiden esittäjien joukossa olivat näkyvästi nämä entiset vaikutusvaltaiset puolustusministeriön virkamiehet Elizondo ja Mellon, jotka molemmat olivat liittyneet DeLongen yhtiöön. Nämä samat henkilöt loivat pohjan vuoden 2017 lopulla alkaneelle UFO-mediamyrskylle, joulukuussa 2021 hyväksytylle uudelle puolustuslainsäädännölle ja viime huhtikuussa pidetyille senaatin kuulemisille. Nämä tapahtumat puolestaan ruokki tehokkaasti sitä julkisuuden ja kongressin kiinnostuksen kultakaivosta, joka on tervehtinyt David Gruschin väitettyjä paljastuksia.

Kaikki tämä kohu sai alun perin alkunsa New York Timesissa vuonna 2017 julkaistusta virheitä sisältävästä artikkelista, joka käsitteli Pentagonin 22 miljoonan dollarin salaista UFO-ohjelmaa. Kyseisen artikkelin olivat kirjoittaneet kaksi Timesin freelanceria, Leslie Kean ja Ralph Blumenthal, sekä Timesin henkilökuntaan kuuluva Helene Cooper. Kuten useat kriitikot ovat dokumentoineet, heidän tarinansa vääristeli ohjelman todellista laajuutta, ohjelman johtoa, itse ohjelman todellista nimeä ja vuosia, jolloin sitä rahoitettiin. Artikkelissa väitettiin myös, että ohjelma oli remontoinut Las Vegasissa sijaitsevia rakennuksia varastoidakseen ”materiaalia”, jonka väitettiin olevan peräisin ”tunnistamattomista ilmailmiöistä”.

Hiljattain, tämän vuoden kesäkuussa, nämä kaksi freelanceria, Kean ja Blumenthal, julkaisivat uuden, David Gruschin väitteisiin perustuvan tarinansa suhteellisen hämärällä UFO-myönteisellä The Debrief -verkkosivustolla sen jälkeen, kun New York Times, Washington Post ja Politico eivät julkaisseet heidän uutta, vahvistamatonta artikkeliaan. Kuten aiemmat Timesin artikkelit, myös tämä uusi Debrief-artikkeli ja Gruschin jatkohaastattelut muille tiedotusvälineille saivat osakseen skeptikkojen voimakasta kritiikkiä hänen tarinansa ilmeisistä ”punalipuista”.

Tästä vakuuttavasta kumoamisesta huolimatta UFO-pakkomielteinen kongressi ajaa hänen väitteitään kuin ”käärmettä pyssyyn”, mikä perustuu suurelta osin The Debrief -artikkeliin, joka kiillotti Gruschin uskottavuutta, On sattunut, että artikkelissa ei ollut mitään Gruschin tarinoita murhanhimoisista avaruusolennoista tai kuolleista avaruusolennoista. Leslie Kean itse myönsi myöhemmin: ”Halusimme pysyä kaukana [avaruusolentojen] ruumiista. Emme puhuneet siitä hänen kanssaan, emmekä ikinä laittaisi sellaista juttuun.”

Blumenthal ja Kean antoivat Twitterissä ja Facebookissa lähes identtisiä lausuntoja selittääkseen, miksi Post ei julkaissut artikkelia, joka voisi olla — jos se on totta — yksi historian suurimmista jutuista. Kuten Blumenthal kirjoitti Twitterissä: ”Washington Post ei välittänyt UAP-juttuamme (UFOt tunnetaan nykyään myös nimellä ”tunnistamattomat poikkeavat ilmiöt” eli UAP:t). Leslie ja minä veimme sen The Debriefiin, koska meillä oli kasvava paine julkaista se hyvin nopeasti. Post tarvitsi lisää aikaa, emmekä voineet odottaa.”

Vanity Fair kuitenkin kertoi, että Post piti artikkelia hallussaan viikkoja, koska toimittajien mielestä se ei ollut vielä valmis ja tarvitsi lisäselvityksiä. Blumenthal tarjosi lehdelle jalomman otteen. Kun Gruschin henkilöllisyys vuodettiin nettiin, kirjoittajat siirtyivät julkaisemaan nopeasti The Debriefiin. ”Jos vuotoja ei olisi ollut, asia olisi voinut olla toisin”, Blumenthal sanoi. Mutta ”ihmiset levittivät tarinoita internetissä, Dave sai häiritseviä puheluita, ja meistä tuntui, että ainoa tapa suojella häntä oli saada juttu julki.”

Ironista kyllä, kun Grusch halusi tuoda julkisuuteen UFO-väitteitään (joita hän myös esitti NewsNationissa), hän sanoi, että hänen kiinnostuksensa UFOihin heräsi ensimmäisestä New York Timesin artikkelista, jonka Kean oli kirjoittanut yhdessä Blumenthalin kanssa — tämä loi näköjään itseään vahvistavan väärän tiedon ja dokumentoimattomien väitteiden kehän.

Alkuperäisen Timesin artikkelin jälkeen on erityisen merkillepantavaa, että molempien puolueiden poliitikot ja tiedotusvälineiden vastapuolet ovat yksimielisiä asiasta. Fox News ja muutamaa artikkelia lukuun ottamatta New York Times väittävät kumpikin, että meillä on todennäköisesti vieraillut avaruusolentojen aluksia, jotka saattavat muodostaa mahdollisen uhan kansalliselle turvallisuudelle.

On toki järkevää uskoa, että jonkinlaista älyllistä elämää voi olla olemassa muualla maailmankaikkeudessa. Monille usko siihen, että kehittyneet avaruusolennot ovat vierailleet luonamme, tarjoaa lähes uskonnollisen ja samalla ”tieteellisen” mielekkyyden, kun usko perinteisiin uskontoihin katoaa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole vielä esitetty lopullisia todisteita niiden monien erilaisten dramaattisten ja usein hyvää tarkoittavien väitteiden tueksi, joissa kaikenlaiset salaperäiset ja selittämättömät ilmiöt yhdistetään maan ulkopuoliseen alkuperään.

Tai kuten Michael Shermer, Skeptic-lehden perustaja, sanoo kaikista UFO-todisteista, joita on tarjottu 75 vuoden aikana: ”Ei mitään.”

Asiaa pahensi vielä se, että Timesin vuoden 2017 artikkelissa salattiin julkisuudelta, että suuri osa Pentagonin tutkimuksesta oli itse asiassa omistettu ihmissusityyppisten olentojen ja aaveiden jahtaamiseen artikkelissa mainitun urakoitsijan omistamalla maatilalla. Kyseessä oli kiinteistömoguli Robert Bigelow, joka oli ohjelman kongressin suojelijan, silloisen senaatin enemmistöjohtajan Harry Reidin, sinnikäs UFOjen puolustaja- ja lahjoittajakaveri. Nyt Bigelow, joka ehkä aavisti uuden tilaisuuden saada lisää rahoitusta paranormaalille tutkimukselle, on Ron DeSantisin suurin lahjoittaja — 30 miljoonaa dollaria — sekä hänen vuoden 2022 kuvernöörikilpailuunsa että äskettäin käynnistettyyn presidentinvaalikampanjaansa.

Vaikutusvaltainen Timesin artikkeli, jota ei koskaan peruttu, johti uuteen liittovaltion UFOihin liittyvään lainsäädäntöön, jota vauhditti suurelta osin sen raportointi sensaatiomaisista, joskin kyseenalaisista laivaston ”UFO-videoista”, jotka näyttivät esittävän lentäviä esineitä, jotka liikkuivat selittämättömällä tavalla. Elizondo oli hankkinut nämä videot ollessaan vielä Pentagonissa; Mellon väitti myöhemmin vuotaneensa ne Timesille, oletettavasti freelancer Leslie Keanin välityksellä.

Luis Elizondo

Hämmästyttävää kyllä, Mellonin ja Elizondon yhteistoiminnallinen julkisuus- ja lobbaustyö huipentui siihen, että presidentti Biden allekirjoitti viime joulukuussa maanpuolustuslain (National Defense Authorization Act, NDAA), joka sisälsi määräyksen, jonka mukaan on tutkittava hallituksen mahdollista salailua maahansyöksyneiden avaruusolentojen ajoneuvojen ja -ruumiiden osalta.

Tämä kahden puolueen yksimielisyys syntyi osittain TTSA:n johtajien sinnikkyyden ansiosta. Vaikka DeLonge uskoo UFOjen puolestapuhujista kaikkein hulluimpiin — pahansuovat avaruusolennot kävelevät keskuudessamme — hänen energiansa ja rahansa ovat saaneet kokoon mahtavan lobbausjoukon. Hän on jälleen julkisuudessa, koska hänen rockyhtyeensä Blink-182 kokoontui uudelleen viimeisimmillä Coachella-festivaaleilla ennen maailmankiertueelle lähtöä, ja hänen musiikkia soittava videoklippinsä, joissa hänellä on yllään UFO-ystävällistä yritystään mainostava t-paita, keräsivät YouTubessa yli neljä miljoonaa katselukertaa.

Vuonna 2017 DeLongen yritys väitti, että se oli mukana Elizondon ja TTSA:n perustajan, fyysikko Hal Puthoffin johtamassa tiukassa tutkimuksessa, jossa kerättiin avaruusolentojen ”metamateriaalia”, jonka he väittivät olevan aitoa. Näiden löydösten kerrottiin olevan peräisin New Mexicon Roswellin ”avaruusolentojen” putoamispaikalta, jota on pitkään pidetty nykyaikaisen UFO-mytologian perustana, mutta jonne Yhdysvaltain ilmavoimien mukaan oli itse asiassa vuonna 1947 pudonnut vakoilupallo. Joka tapauksessa osa metamateriaalista paljastui teollisuuskuonaksi 1990-luvulla. Osa metalliromusta välitettiin sitten armeijalle osana TTSA:n kanssa vuonna 2019 tehtyä lähes miljoonan dollarin sopimusta.

Puthoffia ei ehkä tunneta suuren yleisön keskuudessa yhtä hyvin kuin muita nykyisiä UFO-vaikuttajia, mutta hän on todistamattomien yliluonnollisten ja UFO-spekulaatioiden Zelig. Entinen scientologi joka on osallistunut yli 40 vuotta kestäneeseen tuloksettomaan tutkimukseen, johti CIA:n epäonnistunutta 20 miljoonan dollarin ja 23 vuoden mittaista psyykkistä ”kaukokatselua” koskevaa hanketta. Yksi hänen testaamistaan kaukokatselijoista oli skientologi Ingo Swann, joka väitti pystyvänsä antamaan yksityiskohtaisen näkymän Marsiin ja Jupiteriin mielensä avulla. Puthoff tuki myös lusikkaa taivuttelevan ”meedion” Uri Gellerin voimia; Gellerin mielen ja materian väliset voimat kyseenalaistettiin Johnny Carson Show’ssa vuonna 1973 esitetyssä karmivassa jaksossa.

Viime vuonna DeLonge tarjosi uutta, joukkorahoitteista 30 miljoonan dollarin osakeantia To the Stars, Inc:lle, joka oli hänen vuonna 2011 perustamansa yhtiö, mutta joka oli nyt sulautunut TTSA:han. Washington Spectator on saanut haltuunsa DeLongen potentiaalisille sijoittajille lähettämiä varainkeruusähköposteja, joissa hän pyysi tukea uudelleen keksimälleen yritykselle, joka perustettaessa vuonna 2011 oli edistänyt vain hänen rockmusiikkiaan ja kirjahankkeitaan — ilman mitään ”tiedeosastoja”. Nyt se on palaamassa juurilleen ja keskittymässä pelkästään viihdeprojekteihin: ”Liity meihin, kun keksimme viihdeteollisuuden uudelleen”, hän lupasi ja jätti pois kaikki viittaukset ”tieteellisiin” hankkeisiin, jotka alun perin houkuttelivat sijoittajia vuonna 2017.

Suurin osa sijoittajista ei kuitenkaan ole nähnyt mitään näkyvää tuottoa, mikä käy osittain ilmi TTSA:n ja To the Stars, Inc:n konsolidoidusta SEC-ilmoituksesta, jonka mukaan nämä kaksi yritystä ovat tappiollisia. Ne raportoivat nimittäin yhteensä 4,7 miljoonan dollarin tappioista vuosina 2020 ja 2021.

“Sijoittajat eivät voineet mitenkään saada rahojaan takaisin”, Kal Korff sanoo TTSA:sta. ”Se edellyttäisi kirjaimellisesti, että avaruusolennot tekisivät yhteistyötä, syöksyisivät maahan ja antaisivat ruumiinsa käyttöön.”

Yksi TTSA:n varhaisista sijoittajista, Ryan Mangini, 42-vuotias länsirannikolla asuva tietokoneteknikko, kommentoi toimittajalle viimeisintä varainkeruuvetoomusta: ”Minä vain nauroin. Heillä on varmaan todella vaikeaa.”

SEC on vastaanottanut tutkivan skeptikon ja tiedusteluanalyytikon Kal Korffin tekemän valituksen, jossa väitetään TTSA:n syyllistyneen harhaanjohtaviin käytäntöihin ja mahdollisesti rikolliseen petokseen. UFOja koskevat kiistat ovat jatkuneet 1940-luvulta lähtien, mutta Korffin useat kantelut — joihin liittyy tuhansia sivuja todistusaineistoa ja lukemattomia asiakirjoja — ovat ensimmäinen merkittävä yritys saattaa väitetyn UFOihin liittyvän petoksen ja tuhlauksen toteuttajat vastuuseen.

Korff on esimerkiksi jättänyt liittovaltion tarkastajien neuvostolle yleiskatsauksen, joka sisälsi väitteitä väärinkäytöksistä, jotka koskivat lähinnä puolustusministeriön, oikeusministeriön ja muutamien muiden liittovaltion virastojen alihankkijoita ja henkilökunnan jäseniä. Näissä syytöksissä väitetään, että useat urakoitsijatutkijat ovat syyllistyneet petoksiin ja veronmaksajien rahojen tuhlaamiseen paranormaalien ilmiöiden tutkimuksessa. (Korff päivitti SEC-kanteensa viime marraskuussa).

Vaikka The Washington Spectator ei ole vahvistanut kaikkia Korffin SEC:lle TTSA:ta vastaan tekemän lähes 2 000-sivuisen valituksen väitteitä, se on vahvistanut Korffin SEC:lle ja muille virastoille tekemien laajempien, tuhlausta ja petoksia koskevien valitusten pääkohdat. Hyvin dokumentoidut syytökset perustuvat sekä hänen saamiinsa sisäpiirin asiakirjoihin että avoimiin tietoihin. TTSA:n valituksen osalta DeLongen, yhtiön ja Elizondon asianajajat kiistävät kaikki väärinkäytökset, samoin kuin Mellon, kun taas muut TTSA:n johtohahmot eivät ole kommentoineet syytöksiä.

”Korruptoituneet urakoitsijat, jotka ovat huijanneet veronmaksajia vuosikymmeniä, jatkavat tätä, ja nyt meillä on pyöröovi yksityisen yrityksen ja Hollywoodin sekä politiikan ja valtion virastojen välillä”, Korff toteaa, joka ensimmäisen kerran valitti ilmiantajana SEC:lle TTSA:sta vuonna 2018. Korff on tutkiva journalisti, joka kirjoittaa nykyään Intian englanninkieliseen Daily World -lehteen, Roswellia käsittelevän uraauurtavan kirjan kirjoittaja ja pienen tutkimusorganisaation, CriticalThinkers.orgin, puheenjohtaja. Hän on työskennellyt konsultoivana analyytikkona tiedustelupalveluiden kanssa täällä ja ulkomailla terrorismin vastaisissa hankkeissa sekä Lawrence Livermoren kansallisessa laboratoriossa.

***

Sen jälkeen, kun Yhdysvalloissa oli aiemmin tänä vuonna spekuloitu kovasti outojen lentävien esineiden alasampumisista, presidentti Biden tarjosi kansakunnalle epämääräisiä vakuutteluja. Hän sanoi helmikuussa, että kolme viimeisintä alasammuttua miehittämätöntä alusta olivat ”todennäköisesti kytköksissä yksityisiin yrityksiin, virkistyskäyttöön tai tutkimukseen” — eivätkä ne liittyneet 4. helmikuuta alasammuttuun valtavaan kiinalaiseen vakoilupalloon. Muutama päivä ennen Bidenin puhetta Valkoisen talon lehdistösihteeri Karine Jean-Pierre katsoi tarpeelliseksi julistaa tiedotustilaisuudessa: ”Näissä viimeaikaisissa alasampumisissa ei ole mitään viitteitä avaruusolennoista tai Maan ulkopuolisesta toiminnasta.” (Hän oli pakotettu osittain siksi, että Yhdysvaltain ilmatilaa valvova ilmavoimien kenraali oli aiemmin kieltäytynyt sulkemasta pois avaruusolentoja.)

Jean-Pierren puolustava julistus Valkoisen talon toimittajille — jota ei aikaisempina vuosikymmeninä voitu kuvitella — kuvastaa UFO-hulluutta, joka on viime vuosina vallannut valtamediaa ja Washingtonia. Vaikutusvaltainen sanoma on toiminut: Niukka enemmistö amerikkalaisista uskoo nyt, että sotilaslentäjien havaitsemat UFOt ovat todennäköisesti todiste älykkäästä Maan ulkopuolisesta elämästä. Useimmat asiantuntijat raportoivat kuitenkin, että lentäjät ovat epäluotettavia havaitsijoita (skrollaa tämän artikkelin loppuun otsakkeeseen lentäjien luotettavuudesta).

Yleisön lisääntynyt vaatimus UFOjen paljastamisen lisäämisestä johti toukokuussa 2022 kongressin kuulemistilaisuuksiin ja Pentagonin uuden toimiston — All-domain Anomaly Resolution Office (AARO) — perustamiseen, jonka tehtäväksi annettiin UFOjen tutkiminen. Uusi toimisto julkaisi viime tammikuussa raportin, jossa todettiin yli 360 aivan uutta väitettyä havaintoa sotilashenkilöstön tekemistä UAP-havainnoista.

Nämä havainnot seurasivat aiempaa Pentagonin raporttia, jonka kongressin valtuuttama tunnistamattomien ilmailmiöiden toimikunta (UAPTF) julkaisi vuonna 2021. Tuolloin tämä paneeli oli tutkinut 144 lentävää esinettä ja todennut, että 143 niistä oli ”selittämättömiä”. Huomattavaa on, että kyseisessä vuoden 2021 raportissa ei ollut suljettu pois avaruusolentojen selitystä.

Mutta vaikka Pentagonin uusi raportti vuodelta 2023 selitti noin puolet uusista havainnoista ilmapalloiksi, sekamelskaksi tai lennokeiksi, se oli tarpeeksi epämääräinen saadakseen UFO-uskovaiset aloittamaan laajoja hyökkäyksiä meneillään olevaa ”valtavaa peittelyä” vastaan, kuten edustaja Tim Burchett (R-TN) kuvaili sitä. Burchett johtaa edustajainhuoneen valvontakomitean uutta tutkimusta Gruschin ilmiantoväitteistä, ja hän on kongressissa asiantuntijalähde selittämättömiä ilmiöitä koskevissa asiantuntijalausunnoissa. Burchett on erityisen huolissaan muukalaisista mahdollisesti aiheutuvasta turvallisuusuhasta: ”He voivat tehdä meistä hiilibriketin”, hän sanoi heinäkuun alussa. Ja todisteeksi avaruusolentojen avaruusaluksista kongressiedustaja on julistanut: ”Raamatussa on UFOja.”

Tällaiset salaliittolaiset näkemykset kirjattiin lakiin, kun presidentti Biden viime vuonna allekirjoitti National Defense Authorization Actin. Sen mukaan puolustusministeriön UFO-jahdin toimiston on tehtävä ”historiallinen tutkimus” tiedustelu- ja sotilasyhteisön osallisuudesta väitetyissä UFOissa ja niiden havainnoissa vuosikymmenten aikana.

Tutkimus alkaa vuonna 1945 tapahtuneesta oletetusta UFO-onnettomuudesta Trinityn ydinvoimalaitoksella, joka sijaitsee 210 kilometriä Los Alamosista etelään New Mexicossa. Aina klikkiotsikoita etsivä New York Times tarttui tilaisuuteen ja kysyi: ”Laskeutuivatko avaruusolennot Maahan vuonna 1945?”.

Timesin hyväuskoinen toimittaja ei puhunut yhdellekään skeptikolle tästä pienistä avaruusolennoista kertovasta tarinasta, joka perustuu ufologi Jacques Valléen keräämiin, nyt jo iäkkäiden koululaisten ”muistikuviin”. Timesin artikkelin ilmestymisen jälkeen julkisuutta kannattava tutkija D. Dean Johnson on paljastanut perusteellisesti Trinity-tapahtuman tärkeimpien ”todistajien” kehittyneen huijauksen. Johnson paljasti, että he valehtelivat lähes kaikista uraansa ja väitettyä avaruusonnettomuutta koskevista seikoista, ja osoitti, että he myös muuttivat tarinoitaan lähes 20 vuoden ajan yrittäessään tehdä rahaa pitkillä tarinoillaan.

Lainsäädäntö ja viimeaikaiset kuulemiset kongressissa ovat kuitenkin ruokkineet näkemystä, jonka mukaan avaruusolentojen ohjaamat UFOt ovat todennäköisesti vierailleet luonamme ja voivat muodostaa uhan kansalliselle turvallisuudelle. Ainakin näin ovat kertoneet yleisölle useimmat suuret tiedotusvälineet, Pentagon, kaapelitelevisio-ohjelmat, hyväuskoisia sijoittajia hyväksikäyttävät yritykset ja johtavat poliitikot Washingtonissa. (Yksi vaatimaton poikkeus: UFO-myönteinen NASA:n paneeli ilmoitti hiljattain, ettei se ole vielä nähnyt ”vakuuttavia todisteita” avaruusolentojen osallisuudesta.)

”Kongressin jäsenet työskentelevät todistetusti valehtelijoiden kanssa luodakseen vainoharhaista lainsäädäntöä, joka heijastaa ufologisia salaliittoteorioita ja fantasioita enemmän kuin todellista elämää”, huomautti skeptikko Jason Colavito vaikutusvaltaisessa blogissaan viime vuonna ja tuomitsi uuden puolustuslain varhaisen version.

Näiden ja niihin liittyvien fantastisten ajatusten räjähdysmäinen leviäminen, jota tukee valtavirran uutisointi kautta koko ideologisen kirjon, auttaa innoittamaan tiettyjä UFO-vaikuttajien seuraajia vaaralliseen ja uhkaavaan kulttimaiseen käyttäytymiseen. Näitä epätodennäköisiä uskomuksia vahvisti Tucker Carlson ennen kuin hänet pakotettiin ulos Foxilta, ja niitä edistivät muut Foxin juontajat sekä liberaalit tiedotusvälineet. Huonosti tarkistettu journalismi on auttanut legitimoimaan salaliittoteorioita, jotka puolestaan ovat innoittaneet fanatismin kulttuuria. Joissakin äärimmäisissä esimerkeissä on ollut jopa tapauksia, joissa muutamat häiriintyneet kiihkoilijat ovat ajautuneet tappamaan perheenjäseniään.

Siitä huolimatta tunnetut UFOjen puolestapuhujat, kuten entiset puolustusministeriön virkamiehet Mellon ja Elizondo, korostivat uuden UAP:n raportin merkitystä ja laajaa puolustuslakia, jonka säätämisessä he olivat mukana. ”Olen puhunut useiden uskottavien ihmisten kanssa, jotka väittävät, että Yhdysvalloilla on hallussaan todisteita avaruusolentojen teknologiasta”, Mellon julisti raportin julkistamisen jälkeen. Hän ja muut kannattajat väittivät, että nämä paljastukset olisivat tulossa pian, kiitos puolustuslain uusien ilmiantajansuojien. Sitten David Grusch astui parrasvaloihin viime kuussa ja auttoi herättämään uudelleen henkiin julkisuudessa vallitsevan vimmaisen vimmaisuuden sellaisten koskaan todistamattomien UFO-tarinoiden ympärillä, joita aiemmat epäilyttävät ”ilmiantajat”, kuten Elizondo, olivat levittäneet vuosien, jopa vuosikymmenien ajan.

***

SEC esitti vuonna 2019 muun muassa vääriä väitteitä petoksista valmistellessaan mahdollista oikeudenkäyntiä TTSA:ta ja sen virkamiehiä vastaan, josta lopulta luovuttiin. Kaikki yhtiön silloiset tärkeimmät toimijat mainittiin SEC:n luonnoksen ensimmäisellä sivulla osallisuudesta väitettyyn sijoittajapetokseen. Virasto syytti heitä ja TTSA:ta alustavissa syytöksissään ”olennaisesti vilpillisistä väitteistä, joiden tarkoituksena oli tarkoituksellisesti huijata sijoittajia, jotta nämä olisivat pakotettuja sijoittamaan TTSA:han, vaikka sen julkiset väitteet olivat valheita”, kuten otteista yhä luottamuksellisesta asiakirjasta käy ilmi.

SEC:n virkamiehet ovat kieltäytyneet kommentoimasta pyyntöjä, jotka koskivat sekä Korffin viimeisimmän yhtiötä vastaan nostaman kanteen että vuoden 2019 kieliluonnoksen tarkastelua vielä vireille panemattomassa oikeusjutussa. DeLongen ja To the Starsin (entinen TTSA) asianajaja Paul Bowles on sanonut, että SEC:n lakiluonnoksen sisältämät väitteet olivat ”perustuivat valheisiin ja olivat täysin perusteettomia”. Hänen mukaansa yhtiö on aina ”noudattanut kaikkia SEC:n, liittovaltion ja osavaltioiden lakeja ja määräyksiä”.

Alkuperäinen SEC:n tutkimus pysähtyi muutamaksi vuodeksi sen jälkeen, kun kanteen luonnos oli laadittu. Yksi syy tähän oli se, että koronavirus oli kaatanut alkuperäisen tutkinnan parissa työskennelleet keskeiset asianajajat, ja yksi heistä kuoli. Tämän lisäksi SEC:n oikeusasiamiehen, joka erosi huhtikuussa 2022, väitettiin sabotoineen satoja eri asioita koskevia tietovuotajakanteluita SEC:n tarkastusviraston ja Bloomberg Law -lehden syyskuussa julkaiseman yksityiskohtaisemman selvityksen mukaan. Nyt, kun uusi oikeusasiamies on valittu, virasto on osoittanut uutta kiinnostusta tarkastella uudelleen Korffin päivitettyjä syytöksiä TTSA:ta vastaan.

Uusi oikeusasiamies Stacey Puente otti Korffiin yhteyttä nopeasti viime vuoden lopulla. Hänen toimistonsa kannusti Korffin mukaan — ja kuten tämä toimittaja on riippumattomasti vahvistanut — häntä tekemään päivitetyn kantelun TTSA:n petossyytöksistä. Oikeusasiamiehen henkilökunta kehotti Korffia jättämään kantelunsa täytäntöönpano-osaston ilmiantajan toimistoon, jotta se voisi päättää, aloittaako se tutkimuksen. (SEC on kieltäytynyt kommentoimasta mitään toimiaan tai TTSA:han liittyviä asioita.)

Vuonna 2019 laaditussa ja sittemmin hylätyssä SEC:n kanteenluonnoksessa esitettiin myös kysymyksiä yhtiön mahdollisista osakejärjestelmistä. SEC:n julkaisematon alkuperäinen kanne sisälsi spekulaatioita siitä, että DeLonge ja hänen siskonsa olisivat saattaneet harjoittaa laitonta ”pump and dump” -osaketoimintaa.

Robert Warren, entinen IRS:n erikoisagentti, joka tarkasteli yhtiön SEC-asiakirjoja The Washington Spectatorin pyynnöstä, ehdotti, että yhtiön enimmäkseen tilintarkastamattomista talousraporteista löytyy useita mahdollisia ”punaisia lippuja”. Warren on vuosikymmeniä tutkinut petoksia ja toimii kirjanpidon professorina Radfordin yliopistossa; hän puhuu tässä omasta eikä yliopiston puolesta.

SEC:lle jätetyt TTSA-raportit paljastavat 56 miljoonan dollarin  alijäämään, joka on kertynyt vuoteen 2021 mennessä, mikä perustuu Warrenin mukaan DeLongelle ja muutamalle johtajalle maksettuihin, villisti yliarvostettuihin osakkeisiin. ”Mitä he ovat tehneet, että heidän osakkeensa on arvostettu 56 miljoonaan dollariin?” hän kysyi ja viittasi ”käteisnälkäiseen” yhtiöön, joka myös siirsi osakkeitaan sidosyritysten välillä. ”Tämä näyttää siltä, että he yrittävät rokottaa itseään veroja vastaan”, hän teoretisoi. ”Petokset rakastavat monimutkaisuutta.”

SEC:n henkilökunta kehotti Korffia tekemään asiasta erillisen valituksen verovirastolle.

TTSA:n asianajaja Bowles ei vastannut tämän toimittajan kysymyksiin yhtiön verokäytännöistä.

***

TTSA:n sijoittajat ovat suuttuneet yhä enemmän siitä, että yhtiö ei ole vastannut heidän vuosia kestäneisiin pyyntöihinsä saada tietoja vanhoista TTSA:n osakkeistaan. Tuo aiemmin mainittu, nyt tyytymätön sijoittaja Ryan Mangini oli ottanut yhteyttä vapaaehtoiseen TTSA:han ja tarjonnut 1 000 dollarin sijoitusta vuonna 2017. ”Olin hyvin innoissani siitä, että voisimme oppia muukalaisteknologiasta, jotta voisimme auttaa hyödyttämään maailmaamme ja ihmiskuntaa”, hän sanoi.

Silti hän ei vieläkään tiedä hallussaan olevien alkuperäisten TTSA:n osakkeiden todellista arvoa, vaikka hän sai viime heinäkuussa uuden ostopyynnön. Hän sanoo: ”Se ei koske vain minua — niin monet ihmiset ovat käärmeissään, ja niin monet sijoittivat paljon enemmän rahaa kuin minä.”

Yksi huolestunut sijoittaja valitti SEC:lle, ja muut sijoittajat ovat ilmaisseet epäilyksensä sosiaalisessa mediassa, kuten yksityisessä Facebook-ryhmässä. Eräs Reddit-käyttäjä kirjoitti: ”Ainoa syy ostaa osakkeita on, jos olet DeLonge-fani ja haluat antaa hänelle rahaa hänen albumeihinsa ja hänen unelmaansa NASDAQ-listatusta viihdeyhtiöstä.”

DeLongen pseudotieteellisen yrityksen, TTSA:n, epäonnistuminen edustaa niin monia lupauksia ja hypeä, jotka ovat leimanneet UFO-alaa vuosikymmenien ajan ja jotka lopulta kariutuvat. UFOista lopullisena todisteena tarjotut sumuiset videot kumotaan pian perusteellisesti; Elizondon kaltaiset ”UFO-messiaat” ennustavat avaruusolentoihin perustuvan teknologian julkaisemista tai hallituksen ”paljastuksia” UFOista — mutta jotenkin näiden lupausten täyttyminen jää aivan nurkan taakse; ja pian paljastuva salainen kätkö, jossa on pudonneita UFOja ja kuolleita avaruusolentoja, ei koskaan ilmesty.

”Sijoittajat eivät voineet mitenkään saada rahojaan takaisin”, Korff sanoo TTSA:sta. ”Se edellyttäisi kirjaimellisesti, että avaruusolennot tekisivät yhteistyötä, syöksyisivät maahan ja antaisivat ruumiinsa käyttöön.”

Elizondo ja Mellon liittyivät alun perin TTSA:han vuonna 2017, mutta jättivät yrityksen vuoden 2020 lopussa, ja heidän mukaansa suurelta osin siksi, että ”tieteellinen” tehtävä oli häviämässä viihteelle.

Mellon vastasi sähköpostitse: ”En ole enkä ole koskaan ollut TTSA:n virkailija tai työntekijä. En ollut hallituksessa, en saanut palkkaa enkä ollut vastuussa mistään yrityksen tekemistä päätöksistä. Minulla ei ole mitään syytä uskoa, että SEC tai joku muu tutkii minua.”

Hän on teknisesti oikeassa TTSA:n asemiensa suhteen, mutta Mellonia kuvailtiin yhtiön ”kansallisen turvallisuuden neuvonantajaksi”. Koska Mellon oli entinen apulaispuolustusministeri George W. Bushin ja Clintonin hallintojen aikana tiedustelusta vastaavana apulaispuolustusministerinä, Mellon antoi uskottavuutta kontakteillaan. (Hänen arvovaltansa ei ole heikentynyt edes TTSA:n avajaispressikonferenssin jälkeen vuonna 2017, jossa hän paljasti valokuvatodisteita UFOsta, joka osoittautui ilmapalloksi).

Sähköpostiviestissään Puthoff ei vastannut suoraan mihinkään oleelliseen kritiikkiin, mutta hän huomautti: ”Pandemian vuoksi [TTSA:n] rahoitus loppui, joten meidän oli vetäydyttävä suunnitellusta teknologian kehittämisohjelmastamme.” Hän toimii nyt uudistetun yrityksen johtokunnassa.

TTSA:n tarina on osoitus siitä, että monet maamme johtavista tiedotusvälineistä ja instituutioista — ja niiden johtajat — edistävät kritiikittömästi täysin todistamattomia UFO-väitteitä ja nielevät ne.

***

Kuten olemme nähneet, TTSA, jota johti aikoinaan entinen puolustusministeriön virkamies ja rokkari Tom DeLonge, joutuu SEC:n valvontaan, ja se saattaa olla häviämässä UFO-kullanhuuhdonnan, jonka luomiseen se on kontriboinut. Silti Pentagon ja sen mahtava medianäkyvyys on vaikuttanut merkittävästi meneillään olevaan UFO-villitykseen usein ristiriitaisilla ja vaikeaselkoisilla kommenteillaan lausunnoissaan, raporteissaan ja lehdistölausunnoissaan.

Pentagon ei tuolloin virallisesti tunnustanut kolmea kiistanalaista laivaston videota oletetuista UFOista, jotka Luis Elizondo ja TTSA alun perin saivat haltuunsa ja jotka Times julkaisi vuosina 2017 ja 2018. Yli kaksi vuotta Timesin juttujen jälkeen Pentagon julisti videot ”aidoiksi”. Ei ole yllättävää, että tämä kielenkäyttö vahvisti käsitystä, että avaruusolennot olivat mukana.

Sitten, kuten edellä mainittiin, Pentagon julkaisi vuonna 2021 alkuperäisen UAP-toimikunnan raportin, joka ei sulkenut pois avaruusolentoja. Mutta tuo ilmeisen epätasapainoinen havainto on äskettäin joutunut uuden tarkastelun kohteeksi sen jälkeen, kun omituinen tohtori Travis Taylor tuli julkisuuteen ilmoittaakseen, että hän itse asiassa oli toimikunnan ”johtava tutkija”. Fyysikko Taylor on itseoikeutetusti ”avaruusolentojen invaasion” asiantuntija, joka suhtautuu myönteisesti avaruusolentojen saapumiseen ja on esiintynyt säännöllisesti History Channelin ohjelmissa Secret of the Skinwalker Ranch ja Ancient Aliens.

Ei liene yllätys, että viimeisin itsestään totuudenpuhujaksi kutsuttu David Grusch oli Taylorin kollega kyseisessä UAP-toimikunnassa vuosina 2019-2021. Itse asiassa Gruschin ”ilmiantajan” tiedusteluyhteisön ylitarkastajalle tekemän valituksen ja useiden eri haastattelujen keskeisenä piirteenä on se, että UAP-toimikuntaa ja kongressia pidettiin pimennossa salaisista avaruusalusten nouto-ohjelmista.

Aiemmin tänä vuonna Jay Stratton, entinen merivoimien tiedustelupalvelun upseeri, joka johti samaa UAP-toimikuntaa, kertoi julkisuuteen oman uskonsa UFOjen todennäköiseen muukalaisperäisyyteen, ja tämä oli jälleen yksi lisä Maan ulkopuolisia tarinoita kertovien hallituksen virkamiesten huimaavaan joukkoon.

New York Postin videotoimittaja Steven Greenstreet on paljastanut Strattonin nimettömäksi Pentagonin virkailijaksi uudessa kirjassaan Skinwalkers at the Pentagon. Strattonin hahmo (jonka nimi kirjassa on Jonathan Axelrod) väittää, että häntä ja hänen perhettään ”tartutti” ja terrorisoi poltergeistin kaltainen ”liftari” ja muita olentoja, jotka seurasivat häntä kotiinsa Pohjois-Virginiassa Utahissa sijaitsevalta Skinwalker Ranchilta. (Stratton itse ei ole kiistänyt sitä, että hänet on kuvattu kirjassa nimellä ”Axelrod”.)

Skinwalkers at the Pentagon

Lisäksi tämän vuoden maaliskuussa Pentagonin uutta UAP-toimistoa johtava, näennäisen objektiivinen tutkija Sean Kirkpatrick kirjoitti yhdessä Harvardin entisen tähtitieteen laitoksen puheenjohtajan Avi Loebin kanssa tutkielman, jossa esitettiin luultavasti toistaiseksi silmiinpistävin havainto: ”Pentagonin virkailija ehdottaa, että aurinkokunnassamme lymyilevä muukalaisemoalus voisi tarkkailla meitä pienillä luotaimilla”, otsikoi Space.com, avaruuteen suuntautunut uutissivusto.

Kirkpatrick esiintyi huhtikuussa senaattori Kirsten Gillibrandin (D-N.Y.) johtaman senaatin asevoimien alakomitean edessä. On mielenkiintoista huomata, että huhtikuun 19. päivän kuulemistilaisuudessa Kirkpatrick sanoi valaehtoisesti, että hänen toimistonsa ei ole toistaiseksi löytänyt ”mitään uskottavia todisteita Maan ulkopuolisesta toiminnasta”. Tämä todistus on kuvaava esimerkki Pentagonin virkamiesten joskus ristiriitaisten lausuntojen raivostuttavasta kaavasta.

Gillibrand on senaattori Marco Rubion (R-Fla.) ohella vankka UFO-uskovainen, joka on saamassa puoluerajat ylittävää tukea UFO-tutkimuksen lisäämiselle kiinalaisten ilmapallon ja muiden alasampumisten jälkeen. Rubio puolestaan pysyy Gillibrandin vauhdissa kilpajuoksussa UFO-otsikoista. Gruschin tultua esiin kesäkuussa Rubio kertoi NewsNationille puhuneensa muiden korkea-arvoisten hallituksen virkamiesten kanssa, jotka sanovat vahvistavansa Gruschin väitteet.

Kongressi pyrkii edelleen edistämään ”tietojen paljastamista” ja rahoittamaan täysimääräisesti entistä epäuskottavampia pyrkimyksiä. Huhtikuun kuulemistilaisuudessa Gillibrand jatkoi Pentagonin virkamiesten kuulustelua siitä, miksi UAP-toimistoa ei ole rahoitettu täysimääräisesti. Yli vuoden kestäneiden neuvottelujen aikana Gillibrand tai kukaan muu kongressin jäsen ei maininnut missään vaiheessa hallituksen aiempien paranormaalien tutkimusten tuhlausta ja valheellisia ”havaintoja”.

Siitä, että UFO-melodraamaan suhtaudutaan hyvin vakavasti hallituksen korkeimmilla tasoilla, on osoituksena uusi lakiesitys, jonka Gillibrand auttoi viemään läpi senaatin tiedustelukomiteassa kesäkuun lopulla. Tämä yksimielisesti hyväksytty laki edellyttää, että kaikki julkisen ja yksityisen sektorin virkamiehet ja tiedemiehet, joilla on tietoa avaruusolentojen takaisinmallinnusohjelmista ja muista salaisista hankkeista, ilmoittautuvat seuraavien kuuden kuukauden aikana.

UFOjen puolustaminen kongressissa sai jälleen uuden sysäyksen heinäkuussa, kun senaatin enemmistöjohtaja Chuck Schumer esitti kahden puolueen yhteisen lainsäädännön (jota Gillibrand tuki), jonka tarkoituksena on tarkistaa kaikki UAP:hin liittyvät tiedot ja pakottaa poistamaan niiltä turvaluokitus ja julkaisemaan ne ajoissa. Saman lakiehdotuksen mukaan hallitus ottaisi haltuunsa myös kaikki tällä hetkellä yksityisessä hallinnassa olevat ”biologiset todisteet ei-ihmisälystä”.

”Kongressin jäsenet työskentelevät todistetusti valehtelijoiden kanssa luodakseen vainoharhaista lainsäädäntöä, joka heijastaa ufologisia salaliittoteorioita ja fantasioita enemmän kuin todellista elämää”, huomautti skeptikko Jason Colavito vaikutusvaltaisessa blogissaan viime vuonna ja tuomitsi uuden puolustuslain varhaisen version.”

Skeptinen tutkija Kal Korff pyrkii kuitenkin estämään tämän ryntäyksen kohti ”tuhlailevia” uusia etsintöjä avaruusolentojen avaruusalusten ja ruumiiden löytämiseksi. Hän on tällä viikolla jättämässä eettisiä valituksia kongressin johtavia ufopuolustajia — muun muassa senaattoreita Schumeria, Gillibrandia ja Rubiota — vastaan ja syyttää heitä veronmaksajien varojen käyttämisestä valheisiin ja myytteihin.

(Gillibrandin toimisto ei vastannut toimittajan sähköposti- ja puhelintiedusteluihin, jotka koskivat väitettyjä petoksia ja tuhlausta hallituksen aiemmissa UFO-ohjelmissa.)

Vaikka kongressi oli UFOjen jäljillä, akatemian johtohahmot ja heidän kollegansa valtion virastoissa jatkoivat omia tutkimuksiaan todistamattomista avaruusolentojen vierailuista.

Sean Kirkpatrickin laatimassa Harvardin asiakirjaluonnoksessa Pentagonin huippututkija antoi hyväksyntänsä Loebin pitkäaikaisille väitteille, joiden mukaan suuri komeetan kaltainen Oumuamua-niminen esine oli itse asiassa avaruusalus. Loebin yhdessä Kirkpatrickin kanssa kirjoittamassa paperissa, jota ei ole vielä vertaisarvioitu, spekuloidaan myös, että salaperäinen avaruusobjekti lähettää pieniä ”voikukan siemeniä” sisältäviä luotaimia.

Kansainvälisen avaruustutkimusinstituutin (International Space Science Institute, ISSI) kokoama kansainvälinen asiantuntijaryhmä kiisti nämä yleiset väitteet jo vuonna 2019 ja totesi, että tämä ensimmäinen aurinkokunnassamme nähty tähtienvälinen taivaankappale on ”luonnollista alkuperää”.

Tätä kritiikkiä korosti jälleen muutama kuukausi sitten Nature-lehdessä kaksi tähtitieteilijää, jotka totesivat, että sen outo liikkeellelähtö selittyy parhaiten sen ytimestä karkotetulla vedyllä.

Suurelta osin UFOjen ympärillä jo käynnissä olevan poliittisen, sotilaallisen ja mediamylläkän ansiosta meneillään oleva UFO-jahti sai lisää arvostusta, kun Avi Loeb tuli alalle vuonna 2021. Loebin uusi Harvardissa sijaitseva Galileo Project aikoo käyttää suuritehoisia teleskooppeja ja tekoälyohjelmistoja, joiden avulla Loeb voi mahdollisesti kaapata teräväpiirtokuvia avaruusolentojen aluksista ja suodattaa pois kuvat proosallisemmista ilmassa olevista kohteista.

Loebin väitteet uudesta tieteellisestä kurinalaisuudesta on kuitenkin horjutettu sen jälkeen, kun hän aloitti tämän hankkeen. Hän on ottanut ”tutkimusyhteistyökumppaneikseen” Luis Elizondon ja joukon kiistanalaisia UFO-puolustajia (sekä ainakin yhden skeptikon).

Kannattajiin kuuluu uraauurtava mystikko ja UFO-tutkija Jacques Vallée, Loebin virallisen tutkimusryhmän ansioitunut jäsen, joka uskoo avaruusolentojen olevan ”ulottuvuuksienvälisiä olentoja” — ja joka auttoi saamaan puolustuslainsäädännön läpi, jotta hän voisi jatkaa nyt kiistettyä väitettään, jonka mukaan Yhdysvallat on jo saanut haltuunsa avaruusaluksen, jossa oli pieniä avaruusolentoja, Trinityn tapahtumapaikalla vuonna 1945. Loeb on toivottanut tervetulleeksi myös väitetyn brittiläisen huijarin Nick Popen, joka, vaikka hän on vain entinen puolustusministeriön (MoD) matalan tason virkailija, väitti johtaneensa MoD:n UFO-ohjelmaa, jota ministeriön mukaan ei ole koskaan ollut olemassa. Häntä kuitenkin kutsutaan säännöllisesti Fox Newsin ”ufoasiantuntijaksi”.

Washington Spectatorille lähettämässään sähköpostivastauksessa Pope väittää, että väitteet siitä, ettei hän ollut puolustusministeriön UFOjen huippututkija, ovat ”valheita”, jotka ovat peräisin ”internet-trolleilta”. Hän väittää — ilman mitään konkreettisia todisteita — että suurin osa 1990-luvulle asti ulottuvista MoD:n virallisista asiakirjoista, joissa hänen rooliaan kuvataan pelkkänä julkisiin kirjeisiin vastanneena virkailijana, on ”väärennetty, muokattu tai asiayhteydestä irrotettu”.

Asiakirjat ovat kuitenkin helposti esillä sellaisilla skeptisillä sivustoilla kuin NickPopeWatch.com. Esimerkiksi vuonna 1999 vastauksena ufologi James Eastonin kyselyyn, jossa hän kyseenalaisti Popen väitteen, että hän ”johti Britannian hallituksen UFO-projektia”, ministeriö vastasi, että hän työskenteli ”sihteeristössä” ja että vain pieni osa hänen hallinnollisista tehtävistään liittyi yleisön UFOja koskeviin tiedusteluihin vastaamiseen.

”Puolustusministeriö ei ole tutkinut yhtään tapausta, jossa olisi kyse avaruusolentojen sieppauksesta, viljakuvioista tai eläinten silpomisesta”, ministeriön tiedottaja kirjoitti Eastonille. Vuosien mittaan puolustusministeriö on pyrkinyt säännöllisesti lyttäämään tämän laajalti ylistetyn ”UFO-asiantuntijan” tutkimusväitteitä Popen kirjoissa ja haastatteluissa.

On todellakin yksi ministeriön kirje, jota Pope ei voi hylätä väärennöksenä: sen on kirjoittanut Nick Pope itse ufologi Philip Mantlelle, joka on johtava UFOjen kannattaja ja kirjailija: ”Emme ole tietoisia mistään todisteista, jotka tukisivat Maan ulkopuolisen elämän olemassaoloa”, Pope kirjoitti. Hän on kuitenkin niin kritiikittömästi julkisuudessa MoD:n entisenä UFO-tutkinnan johtajana, että hän on ilmeisesti huijannut jopa Britannian kansallisarkistoa, joka pyysi häntä promoamaan salassa pidettävien UFO-tiedostojensa julkaisemista.

Vaikka Popen usein mainostetut pätevyydet kyseenalaistetaan yhä useammin, media ja tosiuskovaiset kiinnittävät häneen yhä huomiota. Pope on esimerkiksi yksi neljästä pääpuhujasta Ancient Aliens Live -kiertueella, joka edistää teoriaa, jonka mukaan avaruusolennot ovat vierailleet maapallolla miljoonien vuosien ajan. Yhdeksänkymmenen minuutin mittainen ”live-elämys” on tarkoitus järjestää ainakin kymmenessä osavaltiossa syksyllä, ja lippujen normaalihinta on jopa 100 dollaria.

Kiista Popen roolista valtiolla voi hyvinkin päätyä oikeuteen. Korff teki kesäkuun lopussa useita valituksia paikallisille lainvalvontaviranomaisille Popea vastaan Arizonassa ja Kaliforniassa, jossa Pope asuu, muun muassa väitetyistä rikoksista, kuten ”kuluttajapetoksista”. Hän aikoo myös tehdä tässä kuussa valituksia SEC:lle suuria kaapeliverkkoja vastaan, jotka ovat esittäneet Popea ja mainostaneet tämän väitetysti vilpillisiä Britannian hallituksen todistuksia huippututkimuksena. Toimittaja kävi sähköpostitse läpi uudet syytökset Popen kanssa, joka kiisti jälleen kaikki syytteet. (Lisää tästä keskustelusta täällä.)

Loeb unohti tällaiset huolenaiheet neuvonantajiaan kohtaan ja ihailee erityisesti entisten hallituksen virkamiesten asiantuntemusta, jota he tuovat hänen hankkeeseensa. ”He ovat miettineet näitä aiheita ja heillä on runsaasti kokemusta. Kun tieteellinen todistusaineisto on tarpeeksi hyvä, heidän tulkinnoistaan tulee tärkeitä”, hän sanoo. Ja nyt hän liittyy uudestaan UFO-rahoituksen ryntäykseen ja vääntää Carl Saganin lentävän lauseen omaan muotoonsa julistamalla: ”Poikkeukselliset todisteet vaativat poikkeuksellista rahoitusta.”

Itse asiassa hän etsii uusia tapoja hankkia UFO-dollareita, ja kaikki tämä yleisen edun nimissä: hän on ollut mukana perustamassa uutta Copernicus Space Corporation -yhtiötä, jonka tavoitteena on rakentaa pieniä tekoälyyn perustuvia ”droneparvia”, jotka pystyvät seuraamaan yläpuolellamme olevia kohteita — mahdollisesti UFOja — taivaalla. Hänen ”visionääristen” tieteellisten neuvonantajiensa joukossa on Stanfordin yliopiston immunologi ja aloitteleva ufoilija Garry Nolan, joka on lainannut akateemisia todistuksiaan erilaisille UFO-paljastuskampanjoille ja -hankkeille, mukaan luettuna häpeään joutuneen australialaisen toimittajan Ross Coulthartin dokumenttielokuva lopullisista todisteista avaruusolentojen teknologiasta. Viimeksi Coulthart haastatteli David Gruschia NewsNationille.

Mihin toimiin liittovaltion virkamiehet lopulta ryhtyvätkin TTSA:ta tai muita väitettyjä huijareita vastaan, kongressin, Pentagonin, joidenkin vaikutusvaltaisten tiedemiesten ja tiedotusvälineiden viime aikoina antama uskottavuus UFOille ruokkii myös fanaattisuutta sekä New Age -liikkeissä että äärioikeistossa. Kultit mainostavat QAnon-tyylistä ”tapahtumaa”, joka ennustaa avaruusolentojen ”paljastumista” ja joukkopidätyksiä, ja Donald Trump on nyt antanut sille vastakaikua, kertoo arvostettu New America Foundationin disinformaatiotutkija ja Washington Spectatorin kolumnisti Dave Troy.

Samaan aikaan skeptikot kohtaavat kasvavia uhkia UFO-fanaatikkojen taholta, sillä rajoittamattomat tiedotusvälineet ja itsekkäät julkisuuden henkilöt ovat hyödyntäneet UFO-kertomuksia, jotka auttavat ruokkimaan hallituksen vastaista vainoharhaisuutta. Esimerkiksi demokraattien presidenttiehdokas Robert F. Kennedy Jr. on tarttunut rokotevastaisen salaliittoliikkeen syleilyä pidemmälle ja noussut UFOjen kelkkaan lupaamalla ”ensimmäisenä päivänä” avata kaikki ”avaruusolento- ja UFO-tiedot”.

Kuten muidenkin aikoinaan liian kaukaa haetuilta vaikuttaneiden salaliittojen, kuten QAnonin, ”Stop the Steal” -porukan ja rokotevastaisen liikkeen, kohdalla, rajoittamattomat sosiaalisen median algoritmit yhdistettyinä valtavirran tiedotusvälineiden uutisointiin voivat radikalisoida miljoonia ihmisiä ja saada jotkut kääntymään väkivaltaan.

UFO-salaliittoteorioiden edistämisessä Foxille on lisäviehätyksenä se, että avaruusolennot eivät voi toimia haastemiehinä oikeudessa. Niinpä samana päivänä, kun Tucker Carlson erotettiin, silloinen 19.00-juontaja Jesse Watters kysyi: ”Voisivatko UFOt olla Teksasin lehmien silpomisten takana?” — ja jätti huomiotta, että tällaiset silpomiset on kumottu 50 vuoden ajan luonnollisilla selityksillä.

Vaikka useat nykyaikaiset salaliittoteoriat, kuten rokotevastaisuusliike, saavat vaikutteita niin edistysmielisiltä ja New Age -liikkeiltä kuin oikeistolta, UFO-salaliittouskomus näyttää olevan ainoa, jota ruokkii Fox Newsin lisäksi myös liberaalien poliittisten ja medialaitosten tukipilarit, kuten New York Times.

Esimerkiksi eräässä toisessa Timesissa julkaisemassaan artikkelissa Blumenthal ja Kean viittasivat siihen, että Pentagonin yhä käynnissä oleva salainen UFO-ohjelma tutki mahdollisia Maan ulkopuolisia materiaaleja. Vahvistukseksi toimittajat siteerasivat laitapuolen astrofyysikkoa Eric Davisia, Pentagonin alihankkijaa ja Hal Puthoffin (yksi TTSA:n perustajista) liittolaista.

Davis kertoi Blumenthalille ja Keanille pitäneensä Pentagonille ja senaatin asevoimien komitealle salaisia briiffauksia, joissa käsiteltiin ”avaruusajoneuvojen, joita ei ole tehty tällä planeetalla” noutamista. Kuten tunnettu skeptikko Robert Sheaffer on ehdottanut, ”Davis olisi yhtä hyvin voinut kertoa heille pääsiäispupusta ja hammaskeijusta, joista hänellä on yhtä paljon todisteita — ei yhtään.”

On huolestuttavaa, että toimittajat eivät antaneet Davisin taustasta olennaisia yksityiskohtia ja asiayhteyttä. Tämä laiminlyönti on ilmeisesti johdonmukainen heidän tapansa jättää pois tiedot, jotka voisivat heikentää heidän avainlähteitään. Davis esimerkiksi väitti, että ”poltergeist” ajoi häntä takaa Skinwalker Ranchilta, ja useissa ”tieteellisissä” artikkeleissa hän edisti käsityksiä madonreikien kautta tapahtuvasta aikamatkustuksesta, joista yhtä rahoitti Pentagonin 22 miljoonan dollarin ohjelma paranormaalia tutkimusta varten. Hän on viime aikoina toimittanut tietoja David Gruschille, joka on toistanut joitakin Davisin aiempia väitteitä avaruusalusten palauttamisesta.

Yhtä huolestuttavaa on se, että UFO-salaliittoväitteiden valtavirtaistuminen antaa mahdollisuuden entistäkin kummallisemmille tarinoille ja hurjille huijauksille. Esimerkiksi Gruschin uutisoinnin jälkeen voidaan ottaa huomioon tohtori Steven Greerin, entisen ensiapupoliklinikan lääkärin, julkisuuskampanja. Hän on vakavasti otettavalta vaikuttava ”UFO-paljastuksen” puolestapuhuja, joka ei ole vuosikymmeniin koskaan esittänyt todennettavissa olevia todisteita, mutta on rahoittanut valtavia summia dokumenttielokuvia varten (mukaan lukien yksi, jossa muumioitunut sikiö esitetään kuolleena avaruusolentona); hän on valheellisesti väittänyt, että hän on henkilökohtaisesti tiedottanut — toisin kuin lähettänyt pyytämättömiä asiakirjoja — jokaiselle amerikkalaiselle presidentille Reaganista lähtien UFOihin liittyvistä asioista; ja hän veloittaa seuraajiltaan jopa 5 000 dollarin suuruisia ”lukukausimaksuja”, jotta he voivat ottaa yhteyttä avaruusolentoihin ”tutkimusmatkoilla”.

Greer kävi 12. kesäkuuta National Press Clubissa julistamassa räjähtäviä löydöksiään: hän ”raportoi” 700 yhä nimettömänä pysyttelevän ilmiantajan perusteella, jotka hänen mukaansa pelkäävät liikaa julkisuutta, että hallituksella on noin 150 salaista avaruusolentojen maanalaista tukikohtaa, joita hallitus peittelee — ja jotka ovat piilossa Yhdysvaltain presidentiltä.

UFOjen ympärillä vallitseva kulttimainen hulluus voi myrkyttää haavoittuvia ihmisiä, ja se johti erään #UFOTwitterissä aktiivisen hullun uskovaisen kaninkoloon: hänen olemassa olevaa vainoharhaista skitsofreniaansa vahvistivat ilmeisesti UFO-vaikuttajien villit väitteet, joiden kanssa hän oli yhteydessä Twitterissä, mikä johti lopulta siihen, että hän puukotti isäänsä 110 kertaa. Hän alkoi uskoa, että hänen isänsä oli Antikristus, samalla kun hän vetosi sekä ”Ashtar Command” -myyttiin että seuraamaansa merkittävään UFO-”kokijaan” Christopher Blesdoe Sr:iin, joka väitti olleensa yhteydessä enkeliolentoihin. (Kaukana siitä, että Blesdoe olisi joku eristäytynyt sekopää, hän on kirjoittanut hyvin vastaanotetun uuden kirjan UFO of God, jonka esipuheen on kirjoittanut Jim Semivan, entinen CIA-operatiivi, joka oli mukana perustamassa TTSA:ta ja on edelleen nykyisen yhtiön varatoimitusjohtaja.)

Samoin brittiläisen David Icken ajama outo teoria avaruusolentojen risteytymisestä pahojen ”liskoihmisten” luomiseksi oli keskeinen uskomus kalifornialaiselle surffikaupan omistajalle Matthew Colemanille, joka tappoi kaksi lastaan vuonna 2021, koska hän uskoi, että nämä olivat perineet äitinsä reptiliaani-DNA:n.

Kaikki eivät anna näiden haitallisten mytologioiden luojille ja sanansaattajille vapaita käsiä. Skeptikko Steven Cambian, joka isännöi Truthseekers-videopodcastia, joka on esitellyt näitä murhatapauksia, kysyy: ”Jos ihmiset syöttävät yleisölle enimmäkseen valheellisia tarinoita, onko heillä vastuu?”

***

Kävi ilmi, että TTSA ei ainoastaan hyödyntänyt UFOihin liittyvää hypeä — yhtiö myös työskenteli sen synnyttämiseksi.

New York Times auttoi käynnistämään uuden UFO-hulluuden yli viisi vuotta sitten pomminomaisella raportillaan 22 miljoonan dollarin salaisesta UFO-tutkimusohjelmasta. Timesin artikkeli oli osa sarjaa, joka julkaistiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2017 ja jossa esiteltiin salaperäisiä ”lejeerinkejä” ja kolme merivoimien videota, joiden väitetään esittävän UFOja, mukaan lukien yksi ”Tic Tacin” muotoinen esine. TTSA sai kaikki kolme videota ensimmäisenä haltuunsa Elizondon ja Mellonin kautta.

Mick West

Myöhemmin videot kumottiin perusteellisesti. Visuaalinen asiantuntija ja tunnettu skeptikko Mick West on vuosien ajan tarjonnut järkeviä visuaalisia selityksiä pyörivistä kameroista ja muista visuaalisista efekteistä kaikille kolmelle Timesissa esitetylle videolle — selityksiä, jotka Pentagon on lopulta hyväksynyt useimpien julkaisemiensa sotilasvideoiden osalta. Westin mukaan Tic-Tac oli todennäköisemmin kaukana oleva suihkukone.

FLIR Tic-Tac Navy video screenshot

TTSA:n kerrotaan luovuttaneen nämä videot Timesille Leslie Keanin kautta, toimittajan, joka on pitkään edistänyt UFO-teorioita lehdistössä, lobannut UFOjen avoimuuden puolesta ja ollut väleissä TTSA:n kanssa.

New Yorkerin mukaan Kean tapasi lokakuussa 2017 Pentagonin entisen virkamiehen Mellonin sekä Puthoffin ja Elizondon Pentagonin lähellä sijaitsevan hienostohotellin baarissa luottamuksellisen tiedotustilaisuuden merkeissä hallituksen UFO-ohjelmasta. Jälkikäteen tarkasteltuna tämä hienovarainen kohtaaminen johti UFO-manian valtavirtaistumiseen amerikkalaisen institutionaalisen elämän korkeimmilla tasoilla kongressista ja Pentagonista eliittimediaan ja akatemiaan. Ei ole mikään yllätys, että kaiken tämän lähes hysterian myötä UFO-fanaatikkojen yhä kiihkeämmät salaliitto-uskomukset ja -käyttäytyminen ovat lisääntyneet.

Nykyinen UFO-pakkomielle juontaa juurensa Lue Elizondoon, joka Pentagonin työntekijänä pyysi harhaanjohtavasti kolme laivaston UFO-videota vain sisäiseen käyttöön. Sitten Christopher Mellon vuoti ne TTSA:lle, kun he molemmat liittyivät yhtiöön — ja lopulta New York Timesille.

Kean oli yksi harvoista kannustajista, jotka siunasivat TTSA:ta julkisuudella, kun se lanseerattiin lokakuussa 2017, mukaan lukien HuffPostissa julkaistu juttu TTSA:n mahdollisesta ”maailmaa muuttavasta teknologiasta” — joka julkaistiin päivää ennen DeLongen TTSA-julkistusta.

Jo ennen kaikkea vuoden 2017 UFO-pöhinää Kean kehui HuffPostissa ja UFO-konferensseissa parhaaksi UFO-todistukseksi Chilen hallituksen virkamiesten julkaisemaa UFO-videota, joka osoittautui liian lähellä kameran linssiä pörrääväksi kärpäseksi. Kean väittää, että Chilen kärpäs-UFOna pidetty tapaus on yhä ratkaisematta, ja viittaa ristiriitaisiin kuva-analyyseihin.

Tämän toimittajan haastattelussa hän kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin mahdollisesta puolueellisuudesta Timesin raportoinnissa. Hän julistaa koko uransa ajan: ”Olen aina yrittänyt tuoda esiin uskottavaa tietoa julkaisemalla juttuja. Kyse on faktoista, ei mielipiteistä”.

Keanin vuoden 2017 Times-artikkelista jätettiin pois tiedot Pentagonin 22 miljoonan dollarin ohjelman tärkeimmästä painopisteestä: ihmissusien, poltergeistien ja muiden outojen olentojen tutkimisesta Utahissa sijaitsevalla maatilalla. Tämä tutkimus paljastettiin kokonaisuudessaan vuonna 2021 julkaistussa kirjassa Skinwalkers at the Pentagon, jonka ovat kirjoittaneet hankkeen tutkimusjohtaja Colm Kelleher ja Pentagonin ohjelmapäällikkö James Lacatski puolustustiedustelupalvelusta (DIA). Tutkiessaan raportteja ”Isojalka-olennoista” ja ”poltergeist-ilmiöistä” kirjoittajat väittivät löytäneensä ”pienen dinosauruksen ja ison majavan kummajaishybridin”, joka oli 150-kiloisen sian kokoinen, sekä seitsemän jalkaa pitkän ”suden kaltaisen olennon . . . joka seisoi kahdella jalalla”.

Tuo yliluonnollinen metsästys suoritettiin pääasiassa Utahissa sijaitsevalla Skinwalker Ranchilla. Sen omisti Robert Bigelow, Pentagonin urakoitsija ja Harry Reidin läheinen ystävä. Senaattori oli järjestänyt salaisen 22 miljoonan dollarin Pentagon-ohjelman, jota rahoitettiin vuosina 2008-2010. Hankkeen johtava tutkija Kelleher sanoo, että tuon ohjelman pitäisi toimia ”mallina” tulevalle tutkimukselle. Itse asiassa se näytti tuottavan vain 38 spekulatiivista ”tutkimus”-julkaisua sellaisista marginaalisista aiheista kuin ”näkymättömyysverhoutuminen” — ja joitakin vahvistamattomia ”havaintoja”. Jopa Kelleher myönsi toisessa yhdessä kirjoittamassaan kirjassa Hunt for the Skinwalker, että tila ei ollut tuottanut vankkoja todisteita vuosikymmeniin.

Hunt for the Skinwalker

Ronald Pandolfi, CIA:n tiede- ja teknologiaosaston tutkija ja vaikutusvaltainen UFO- ja paranormaalien ilmiöiden tutkimuksen tarkkailija vuosikymmenien ajan, on kutsunut Pentagonin rahoittamaa UFO-tutkimusta ”teknokameraksi”, kuten Kal Korffin saamista tuntikausia kestäneistä äänitallenteista käy ilmi osana asiaan liittymätöntä oikeusjuttua. Pandolfi ja CIA ovat kieltäytyneet kommentoimasta asiaa.

Olipa Skinwalker Ranchilla mitä kummallisuuksia tahansa, Leslie Kean on myöntänyt tietävänsä Pentagonin ohjelman oudosta laajuudesta, mutta päätti olla paljastamatta sitä. ”Näkökulma, jonka otin raportoinnissani, oli yrittää saada aiheelle uskottavuutta”, hän julisti Showtimen dokumentissa U.F.O. Kuten Kean kertoi toimittajalle: ”Tieto on kerrottava vaiheittain. Ihmisten on totuttauduttava tähän pikkuhiljaa.”

UFO-uutisointi on selvästi hyödyttänyt Timesin tulosta, sillä alkuperäiset joulukuun 2017 jutut keräsivät ainakin arviolta miljardi katselukertaa maailmanlaajuisen uutisoinnin ansiosta. ”New York Timesin tahallisesti harhaanjohtava AATIP Pentagon UFO-juttu auttoi ansaitsemaan ennennäkemätöntä maailmanlaajuista näkyvyyttä ja paljon kaivattuja tuloja New York Timesille seuraavaksi kahdeksi vuodeksi”, Korff sanoo. Ralph Blumenthal, useiden Timesin UFO-juttujen toinen kirjoittaja, kehuskeli Keanin kanssa tehdyssä yhteisessä haastattelussa: ”Nuo [laivaston] videot ovat edelleen katsotuimpia, eniten sähköpostitse lähetettyjä ja Facebookissa eniten käytettyjä kuvia, joita Times on koskaan julkaissut”. Yleisön halu nähdä nuo kuvat on loputon.”

Suuret tiedotusvälineet eivät ole ainoastaan hyödyntäneet UFO-viehätystä, vaan myös paljon julkisuutta saanut entinen puolustusministeriön virkamies Lue Elizondo näyttää menestyneen. Hänestä tuli läpimurtotähti History Channelin Unidentified-sarjassa, jota esitettiin kaksi kautta. Hän ja Kean ovat saaneet kirjasopimuksia, HBO:n elämäkertaelokuvan ja uuden National Geographicin sarjan, jossa heitä molempia pidetään ristiretkeläisinä totuudenpuhujina.

Elizondon uskottavuus on kuitenkin kyseenalainen. Sen lisäksi, että Elizondon ansioluettelo herättää huolta (skrollaa tämän artikkelin alareunaan Elizondon ansioluetteloa käsittelevän otsakkeen kohdalla), hänen entinen yhteistyökumppaninsa Jeremy McGowan, joka oli mukana keskeytetyssä dokumenttielokuvassa, on paljastanut Elizondon väitetyt valheet useissa asioissa.

Eniten häntä kuitenkin suututti Elizondon yritys manipuloida häntä väittämällä, että hänellä oli ”kaukokatseluvoimia”, jotka ennustivat nimeltä mainitsemattoman henkilökohtaisen katastrofin, joka kohtasi McGowanin muutaman vuoden päästä tulevaisuudessa. ”Se oli aivoraiskausta”, hän on sanonut ja samalla kertonut minulle: ”Se oli kulttimaista käytöstä”.

Sillä välin Elizondosta on tullut salamanisku vaaralliselle uudelle raivolle, joka on vallannut joitakin salaliittoihin suuntautuneita UFO-uskovaisia ja -vaikuttajia, jotka vaativat hallitukselta ”paljastusta nyt” sen väitetyistä kohtaamisista avaruusolentojen kanssa. Tätä raivoa ruokkivat myös lähetystoimittaja George Knapp ja elokuvantekijä Jeremy Corbell, jonka Netflix-elokuvassa esiteltiin huijari-”tiedemies” Bob Lazaria, ja he väittävät, että hallituksella on elävä avaruusolento ja maahan syöksyneitä ajoneuvoja, joista se ei ole kertonut meille.

Kaikki tämä lisää raivoa, jota eräät UFO-fanaatikot lietsovat ja vaativat tietoja palavin sanankääntein. Videoilla, joissa julistetaan ”Anna ruumiiden osua lattiaan” (sittemmin poistettu) ja ”Potkaise ovi maahan”, Corbell pyrkii lietsomaan tosiuskovaisia väkivaltaisella retoriikalla. Jopa eräät aiemmin mainitun NASA:n paneelin huippututkijat ja Pentagonin UFO-tutkimusviraston päällikkö Sean Kirkpatrick valittivat toukokuussa, että heihin kohdistuu häirintää, joka muistuttaa niitä rumia hyökkäyksiä ja uhkauksia, joita nettiskeptikot jo kohtaavat.

”Rinnakkaistapauksessa on kyse Pizzagatesta”, sanoi Damé Lackaff, joka isännöi skeptistä Area 503 YouTube -podcastia ja käyttää taiteilijanimeä ”Manny”. Lackaff teki kriittisen dokumentin Lue Elizondosta, ja sekä hän että hänen tyttöystävänsä joutuivat kohtaamaan doxxingia ja uhkauksia raivoisilta Elizondo-mielisiltä faneilta ja podcasteilta sen jälkeen, kun Lue oli lähettänyt ei-niin-verhotun viestin: ”Karmalla on taipumus maksaa takaisin”.

”Kauanko kestää, ennen kuin joku Luen seuraajista ampuu jonkun?” Lackaff kysyy. (Elizondon asianajaja Danny Sheehan kertoi toimittajalle, ettei hän itse ollut tietoinen näistä hyökkäyksistä, mutta ei kumonnut väitteitä.)

Muun muassa Kal Korff on yrittänyt pysäyttää UFO-tutkimuksen harhaisen harjoittamisen ja siihen käytettävät menot. Mutta hän toivoo, että hänen laajamittaiset valituksensa, jotka hän on tehnyt ylitarkastajille ja lainvalvontaviranomaisille, saattaisivat vihdoin tuoda vastuuvelvollisuuden. Tämä on osa laajempaa suunnitelmaa, jota hän kutsuu nimellä ”Operaatio Pandoran lipas” ja jonka tarkoituksena on paljastaa ja saattaa oikeuden eteen useita korkean profiilin väitettyjä paranormaaleja huijareita. ”Kuluttajapetos on rikos”, sanoo Korff, joka myös kehittää todisteita paikallisille ja osavaltioiden syyttäjille. Lisäksi hän ostaa osakkeita yrityksistä, jotka omistavat Lue Elizondon kirjojen kustantajan William Morrow’n ja johtavan UFO-propagandaverkoston History Channelin, tarkoituksenaan tehdä petosilmoituksia niitä vastaan.

Hän on edelleen huolissaan siitä, että tiedotusvälineet esittävät Elizondon kaltaisia UFO-promoottoreita jaloina ilmiantajina: ”Amerikan kansaa ei ainoastaan johdeta tahallisesti harhaan, vaan veronmaksajien dollareita tuhlataan.”

Korff pilkkaa sitä, mitä hän kutsuu ”ufoliittisuudeksi”, joka yhä loukkaa hallitusta ja mediaa, ja väittää: ”Tässä on kyse paljon suuremmasta aiheesta kuin avaruusolennoista: kyse on salaliittohöpinöistä, jotka tuhoavat Amerikkaa.”

###

Tulisiko pilotteihin luottaa UFOjen havaitsijoina?

Monet UFO-puolustajat viittaavat usein lentäjähavaintoihin tukeakseen väitteitään. Kaupallisten ja sotilaslentäjien havainnot ovat kuitenkin tunnetusti epäluotettavia, kuten arvostettu uraauurtava UFO-tutkija J. Allen Hynek Northwesternin yliopistosta totesi vuonna 1977 julkaistussa arvovaltaisessa Hynekin UFO-raportissaan.

Hynek havaitsi, että lentäjillä oli paljon enemmän ”virheellisiä käsityksiä” kuin siviileillä keskimäärin: lähes yhdeksänkymmentä prosenttia. Leslie Kean tukeutui vahvasti heidän näkemyksiinsä vaikutusvaltaisessa kirjassaan UFOs (2010): Generals, Pilots and Government Officials Go On The Record.

Sitä vastoin entinen astronautti Scott Kelley, joka kannatti UAP:iden tutkimista ja oli 31. toukokuuta 2023 pidetyn NASA:n julkisen paneelin jäsen (johon viitataan tässä artikkelissa), kertoi kyseisessä kokouksessa, kuinka helppoa oli tehdä visuaalisia virheitä. Esimerkiksi lentäessään F-14-hävittäjällä hän kääntyi takaisin nähdäkseen tutkaoperaattorinsa mielestä todennäköisen UFOn, mutta huomasi, että se olikin Bart Simpson -ilmapallo.

Kuten Space.com kertoi paneelin jälkeen julkaistussa jatkoartikkelissa: Kelly sanoi, että viime vuosina tiedotusvälineissä suosituksi tulleet UAP-havaintoihin liittyvät poikkeukselliset väitteet…… johtuvat suurelta osin siitä, että kun lentää veden yllä tai avaruudessa, kohteiden nopeutta ja kokoa voi olla vaikea arvioida vertailupisteiden puuttuessa.

”Jos näet jotain, jonka tiedät olevan lentokone, ja tiedät yleensä, kuinka suuria lentokoneet ovat, voit kertoa suhteellisen etäisyyden”, Kelly sanoi. ”Mutta kun sinulla ei ole mitään vertailukohtia, olipa kyseessä sitten avaruus tai lentäminen veden yllä, se on todella ympäristö, joka on altis optisille harhoille.” Kelly lisäsi, että vääränlaiset havainnot eivät koske vain ihmisen silmämunia, vaan myös monilla hävittäjissä ja muissa lentokoneissa olevilla antureilla on samoja ongelmia.

Kuka on Luis “Lue” Elizondo ja mikä oli hänen todellinen roolinsa Pentagonissa?

Vahvistamattomien ja todistamattomien väitteiden kyllästämässä maisemassa on myös ollut vaikea saada selville tosiasioita useiden suorasukaisempien UFOjen kannattajien elämäkerroista. Useimmat toimittajat ovat mainostaneet Lue Elizondoa Pentagonin UFO-tutkimusohjelman entisenä johtajana. Elizondon väitettä AATIP (Advanced Aerial Threat Identification Program) -nimisen salaisen ohjelman johtajana toimimisesta ei kuitenkaan ole koskaan vahvistettu, kuten The Intercept kertoi ensimmäisenä vuonna 2019. Kriitikot kuitenkin huomauttavat, että tätä Elizondon väitettä, jonka Times julkaisi ensimmäisen kerran vuonna 2017, on toistettu loputtomasti uutistoimituksissa, jotka ovat kritiikittömästi lainanneet alkuperäistä juttua ”leikkaa ja liitä -journalismin” avulla, mikä on epätavallisen yleistä UFO-alan uutisoinnissa.

Asioiden mutkistamiseksi Timesin vuoden 2017 artikkelissa sekoitettiin virheellisesti AATIP (joka todellisuudessa oli pientä, epävirallista ja rahoittamatonta ”toimintaa”) AAWSAP-ohjelmaan (Advanced Aerospace Weapon Systems Application Program), joka oli todellinen 22 miljoonan dollarin Pentagon-ohjelma, jota johti Pengagonin James Lacatski, puolustustiedustelupalvelun (Defense Intelligence Agency, DIA) virkailija; jälkimmäisen ohjelman todellinen nimi ja laajuus oli tiedossa vasta toukokuussa 2018.

Tähän päivään asti ohjelman tarkka nimi, sen päivämäärät ja toiminnot sekä se, mikä ja milloin Elizondon tarkka rooli oli hallituksen UFOjen tutkimisessa, jos sellaista oli, on muuttunut Pentagonin ja erityisesti Elizondon eri kertomusten mukaan. Itse asiassa, kuten UFO-tutkija John Greenewaldin haltuunsa saamasta uudesta puolustusministeriön sisäisten muistioiden arkistosta käy ilmi, jopa Elizondon välittömät esimiehet Pentagonissa olivat hämmentyneitä sen jälkeen, kun Timesin vuoden 2017 juttu tuli julki, hänen väitteistään, että hän johti AATIP:n UFO-ohjelmaa.

Garry Reid, silloinen USDI:n puolustusministeriön tiedustelupalvelun johtaja, kirjoitti muistiossaan, että Elizondo oli ”suurentanut rooliaan” ja ”parhaan tietämykseni mukaan hänellä ei ollut mitään AATIP:hen liittyviä työtehtäviä”. (Ilmeisesti AAWSAP oli niin yliluonnollinen matopurkki, ettei ohjelmaa edes sisäisesti kutsuttu sen oikealla nimellä.) Reidin muistiossa sanottiin myös, että Elizondo väitti, että hänelle oli useiden vuosien ajan annettu tehtäväksi supersalainen UFOja koskeva projekti (ks. 4. sivu) suoraan puolustusministeri James Mattisille, ja että ”kenellekään USDI:ssä ei ollut myönnetty lupaa tähän ohjelmaan, eikä hän halunnut keskustella siitä enempää”. Reid totesi: ”Keskustelin hänen väitteistään korkeiden virkamiesten kanssa, jotka todennäköisesti olisivat tienneet tällaisesta järjestelystä, mutta en pystynyt perustelemaan niitä.”

Kun uudet paljastukset AAWSAP:sta tulivat julki vuonna 2018, Elizondo sanoi ensin, ettei hänellä ollut mitään roolia AAWSAP:ssa, mutta myöhemmin hän alkoi väittää, että hänellä oli myös AAWSAP:ssa useita johtotehtäviä. Ohjelman todelliset johtajat ovat kiistäneet nämä väitteet ja ilmoittaneet, ettei hän ole koskaan työskennellyt siellä. Kuten eräs entinen Pentagonin virkamies, joka tuntee AAWSAP-ohjelman, kertoi suorasukaisesti tälle toimittajalle: ”Lue Elizondolla ei ollut mitään roolia AAWSAP-ohjelmassa.”

Elizondon asianajaja Danny Sheehan, joka uskoo vahvasti UFOihin, vaati, että Elizondolla oli kaikki väittämänsä työpaikat, kun taas Elizondo pilkkasi kritiikkiä ”valikoivaksi”.

 

Artikkelin julkaissut Washington Spectator

Kuusi 10:stä britistä uskoo, että avaruusolentojen hyökkäys on lähellä

Kuusi kymmenestä britistä uskoo, että avaruusolentojen hyökkäys on väistämätön, ja 80%:lla on suunnitelma tämän varalle, kertoo uusi kysely.

2000 aikuista paljasti mitä he tekisivät mikäli avaruusolennot tulisivat vierailulle — mm. menisivät piiloon sängyn alle, leikkisivät olevansa poissa kotoa tai menisivät yksinkertaisesti paniikkiin.

Muihin ’idioottivarmoihin’ suunnitelmiin kuuluu isälle ja äitille soittaminen… sekä teeveden keittäminen.

Vessapaperin hamstraaminen, maaseudulle pakeneminen tai ‘asiantuntijoihin’ luottaminen ovat myös mahdollisia strategioita.

Mutta neljänneksellä on hieman vapaampi lähestymistapa — he aikovat panikoida.

Beavertownin toimeksiantama kysely ennen Maailman UFO-päivää perjantaina 2.7.2021 sai selville, että 63 prosenttia toivottaisi avaruusolennot tervetulleiksi mikäli he näkisivät avaruusolennon.

Itse asiassa yksi 20:sta on jo OnePollin lukujen mukaan nähnyt avaruusolennon.

Nick Pope, entinen Britannian puolustusministeriön UFO-tutkija, sanoi: ”UFO-havainnot ovat kasvussa, niin on myös usko avaruusolentojen läsnäoloon.

”Maailman UFO-päivänä ja UFO-raportin luovutuksen jälkeen Yhdysvaltain kongressille, aihe on todella valtavirtaistunut.

”Vasta viimeaikoina UFO-uskovaiset ovat nähty jonain muuna kuin salaliittoteoreetikoina.

”Mutta pilotit, tutkaoperaattorit ja tiedusteluhenkilöstö ovat tulleet jo julki ja puhuneet kokemuksistaan. Aihe otetaan valtiolla vakavasti.

”Meidän tulisi muistaa, että skeptikot ovat olleet oikeassa useammin kuin uskovaiset.

”Olemmeko me yksin universumissa? Vieraillaanko luonamme?

”Nämä ovat suurimpia ja päivänpolttavimpia kysymyksiä, joita kysyä, ja nyt me olemme lähempänä kuin koskaan vastausten kanssa.”

Kysely sai selville myös, että bunkerin rakentaminen on yksi suosittu strategia kolmannen asteen kontaktin tapauksessa.

Niin on myös aseiden valmistaminen taloustavaroista ja netistä selviytymisvinkkien etsiminen.

Vanhojen avaruusolentojen hyökkäyksestä kertovien elokuvien katsomisella he toivoivat saavansa joitain vihjeitä siitä miten tällaisessa hyökkäystilanteessa toimittaisiin.

Yksi 10:stä aikuisesta oli niin huomaavainen, että he soittaisivat pomolleen hyökkäyksen sattuessa, ja kertoisivat etteivät ole tulossa töihin.

Huolimatta siitä miten brittiläiset selviäisivät UFOjen saapumisesta, 65%:n mielestä maailman hallitusten tulisi varautua sen varalle, että avaruusolennot hyökkäävät.

Ja 11% oli sitä mieltä, että mikäli avaruusolennot ovat yhtään sellaisia kuin elokuvissa, kaikkein tarkin kuvaus avaruusolennoista esitetään elokuvassa E.T. the Extra-Terrestrial.

Nick Pope lisää: “On vaistomaista pelätä tuntematonta, mutta miksi avaruusolennot eivät olisi ystävällisiä?

“Valkokankaalla niillä on huono maine, joten olisi hyvä olla asiasta optimistisempi — siitä että niin moni ihminen uskoo elokuvan E.T. olevan tarkin kuvaus avaruusolennoista.

”Toivottavasti he ovat oikeassa.”

Avaruusolentojen hyökkäyksestä selviämiseen vinkkejä etsivien kannattaa vierailla @BeavertownBeer sivuilla: https://www.instagram.com/beavertownbeer/ kello 16:00 perjantaina 2.7., jossa Nick Popea haastatellaan Instagramin Livessä.

Mitä britit tekisivät avaruusolentojen hyökätessä

1. Luottaisivat asiantuntijoihin
2. Paniikki!
3. Kävisivät supermarketissa hakemassa tarpeisiin täydennystä
4. Barrikadit oviin ja ikkunoihin
5. Pakenisivat maaseudulle
6. Laittaisivat valot pois päältä ja toivoisivat, että avaruusolennot eivät uskoisi heidän olevan kotona
7. Keittäisivät teevettä
8. Rakentaisivat bunkkerin
9. Hamstraisivat vessapaperia
10. Rakentaisivat aseen taloustavaroista
11. Soittaisivat töihin ja sanoisivat etteivät tule töihin
12. Etsisivät Bear Gryllsin selviytymisvinkit netistä
13. Ajaisivat lähimmälle luolalle ja eläisivät siellä jonkin aikaa
14. Piiloutuisivat sängyn alle
15. Tutkisivat avaruusolentojen hyökkäystä vanhoista leffoista
16. Leipoisivat avaruusolennoille kakun ja toivoisivat saavan heistä ystäviä
17. Soittaisivat vanhemmille ja kysyisivät neuvoja
18. Käyttäisivät tilaisuuden hyväksi paljastaakseen ihastukselleen omat tunteensa

Artikkelin julkaissut HertsLive
EU for UAP

”UFO-raportti tulee olemaan shokki”

Lähes 75 vuotta Roswellin jälkeen, mahdollisuus sille että emme ole yksin universumissa on jälleen kerran puheenaihe päiväpolitiikassa.

Pentagonin raporttia odotellessa Advanced Aerospace Threat Identification Program (AATIP) on herättänyt kiinnostusta. Tuoreet lausunnot entiseltä ohjelman johtajalta Luis Elizondolta ovat olleet ufologien mielestä hämmentäviä.

“Me olemme varsin vakuuttuneita, että käsillämme on teknologia, joka on usean sukupolven verran edellä meidän seuraavan sukupolven teknologiaamme”, Elizondo sanoi Washington Postille aiemmin tässä kuussa.

Kaukana Washingtonista on koettu ehkä suurimpia jälkijäristyksiä pienessä Todmordenissa, hiljaisessa kunnassa Penniineillä. Arviolta 20 mailia Manchesterista pohjoiseen, 15 tuhannen asukkaan kunta on ollut useiden selittämättömien tapahtumien ja havaintojen paikka, ja se on saanut maineen Britannian vastauksena Roswelliin.

“Minulle ovat ihmiset tulleet kadulla sanomaan, ‘Mitä mieltä olet raportista?,” sanoo Colin Lyall, Todmordenin asukas ja ufologi, joka pyörittää paikallista UFO-yhdistystä.

Lyall perusti yhteisön kesällä 2016 saatuaan valmiiksi triptyykin nimeltä A Landmark Event, jonka hän kuvaa olevan pyrkimys “visuaalisesti kommunikoida omituisista tapahtumista Penniinien laaksossa Alanin tapausta ennen, sen aikaan ja sen jälkeen”.

Alan Godfrey, entinen poliisiviranomainen ja pitkäaikainen asukas, väittää että avaruusolennot sieppasivat hänet kunnasta vuonna 1980 hänen tutkiessaan Zigmund Adamskin mystistä kuolemaan, 56-vuotiaan kaivostyöläisen joka löytyi hiilikasan päältä kuusi kuukautta sieppausta ennen.

Godfrey oli myös jonkinmoinen julkkis, erityisesti johtuen hänen vuonna 2017 julkaistusta kirjastaan Who or What were They?, josta on tekeillä Hollywood-tuotanto.

The Golden Lion pub in Todmorden.
The Golden Lion -pub Todmordenissa, jossa paikallinen UFO-yhdistys kokoontuu. Kuva: Christopher Thomond/The Guardian

Lyall on ylpeä yhdistyksestä ja iloinen nähdessään Todmordenin saavan huomiota maailmanlaajuisesti: “Alanin tapaus oli 40 vuotta sitten, mutta se on muuttunut niin ikoniseksi UFOjen maailmassa. Todmordenin ja UFOjen välinen yhteys tulee aina säilymään ja se tekee tästä uniikin.”

Koronavirusrajoitusten salliessa yhdistys tapaa tiistaisin Golden Lion Pubissa. Se tarjoaa foorumin jossa sekä paikalliset että matkailijat voivat puhua kokemuksistaan ja kuulla lisää Alan Godfreysta ja ufologiasta. Tapaamisiin osallistuu tavallisesti 30-50 ihmistä ja kaikensorttiset totuudenetsijät ovat tervetulleita, lähtien niistä jotka ovat kiinnostuneet avaruusmatkailusta ja kehittyneestä teknologiasta aina enemmän “new-age -yhteyden” suuntaan ja selittämättömiin ilmiöihin.

“Loppujenlopuksi kyse on valistuksesta… eivät kaikki UFO-illassa pidä niitä lentävinä lautasina toisilta planeetoilta”, sanoo Lyall.

Silti, hän ei voi kiistää etteivätkö ihmiset  “olisi innostuneet siitä mahdollisuudesta että [Yhdysvaltain hallitus] olisi kertomassa sen mitä se tietää meidän suhteestamme avaruusolentoihin”.

UFO-yhteisössä on kiistelty siitä paljastaako tuleva Pentagonin raportti mitään.

Gary Heseltine.
Gary Heseltine, holmfirthilainen UFO-tutkija, kuva: ICER

Gary Heseltine, tutkija (ja entinen poliisietsivä), joka asuu Holmfirthissa, West Yorkshiressa, on rohkaistunut sen verran tulevasta raportista, että hän on perustanut International Coalition for Extraterrestrial Researchin (ICER) koordinoidakseen globaalia toimintaa ja “valmistelemaan massojen tietoisuutta”.

“Oli se sitten kymmenen päivän tai kymmenen vuoden päästä [vahvistus Maan ulkopuolisen elämän olemassaolosta], se on tulossa ja se tulee monille suurena shokkina”, sanoo Heseltine.

Heseltine tapasi Luis Elizondon ennen ICERin perustamista 25. toukokuuta (tarkalleen kuukautta ennen raportin julkaisua) ja hän sanoo, että entinen AATIP-johtaja “täysin tukee” ryhmän globaaleja tavoitteita.

“Luis Elizondo sanoi monta kertaa, että hän on nähnyt hyvälaatuisia videoita tunnistamattomista esineistä, joita pilotit ovat kuvanneet. Missä ne ovat? Haluan nähdä kaikkien julkisuuden henkilöiden asettavan painetta valtiolle, että he julkaisisivat kaikki nuo videot. Jos ei ole mitään piiloteltavaa, mikä kestää?”

Steve Mera.
Steve Mera, Phenomena Magazinen omistaja ja TJ. Kuva: Steve Mera

Toiset ovat varovaisempia. Steve Mera, Phenomena Magazinen omistaja ja toimitusjohtaja, Britannian tunnetuin UFO-lehti (1.8 miljoonaa tilaajaa verkossa) toppuuttelee ja odottaa raportilla olevan korkeintaan yhtä paljon vaikutusta kuin New York Timesin joulukuun 2017 artikkelilla, joka sai aikaan paljon innostusta mutta ei mitään pitävää näyttöä.

“En usko sen kertovan vastauksia, mutta [Pentagonin raportti] heijastelee sitä, että nämä ovat todellisia, ne ovat tuolla eikä se ole enää naurun asia”.

Tri. David Clarke, Sheffield Hallam Universityn tutkija ja Centre for Contemporary Legendin perustaja, sanoo: “Mielestäni se tulee olemaan suuri lässähdys. Ihmiset, jotka odottavat että tämä raportti tulee osoittamaan kaikki heidän ennakko-odotukset täällä vierailevista avaruusolennoista tosiksi, tulevat pettymään rankasti.”

“UFOt ovat nykymuotoinen manifestaatio halusta uskoa korkeampaan voimaan…  Todmordenin kaltaisilla paikoilla on pitkä traditio siinä, että ihmiset näkevät siellä omituisia valoja, heiltä puuttuu aikaa tai että he tulevat siepatuiksi.”

“Amerikassa ihmiset ovat kokeneet näitä syrjäisillä alueilla kuten Area 51. Mutta me elämme pienellä saarella. Lähin vertailukohta olisi Rendlesham tai Penniinien kukkulat, ‘keijumetsät’ jonne voi mennä kokemaan kokemuksia, jotka eivät ole tästä maailmasta.”

Riippumatta siitä mitä asiantuntijat ajattelevat, huhumylly käy kuumana Facebookin ryhmissä ja #ufotwitterissä raportin mahdollisesta sisällöstä, sekä siitä mitkä sen vaikutukset ovat, jos mitkään, maailmaamme.

Ash Ellis.
Ash Ellis, pokerinjakaja, seuraa Britannian UFO-havaintoja. kuva: Ash Ellis

Ash Ellis, 34-vuotias pokerinjakaj, perusti North West UFO Research and Investigation -ryhmä Facebookkiin kesäkuussa 2020, ja ryhmä on siitä kasvanut 500 hengen ryhmäksi.

“Raportti on kaikkien huulilla ja me odottelemme malttamattomina sen julkaisua”, Ellis sanoo.

Ellisin fokus on Britannian UFO-havainnoissa — hän sanoo, että 2021 niitä on tähän mennessä ollut 165 — mutta hän sanoo, että hän on seurannut keskustelua verkossa, koska se tulee muuttamaan sitä miten hän asian näkee. “Minua on kutsuttu sekopääksi, salaliittoteoreetikoksi, mutta se on nykyään paljon harvinaisempaa. Yhdysvaltain hallituksen viesti, että ‘UFOt ovat todellisia’, oli suuri hetki ja synninpäästö monille ihmisille.”

Nick Popen mukaan, joka on tutkinut UFOja Britannian valtion leivissä 1990-luvun alussa, “internet ja sosiaalinen media on muuttanut ufologiaa. Se on antanut kaikille äänen. Mutta tällä alalla se tarkoittaa joitain varsin omaperäisiä persoonia.”

“Paljastukset AATIPista ovat tehneet aihepiiristä valtavirtaisen. UFO-yhteisölle se on kuin joulu olisi tullut.”

 

Artikkelin julkaissut The Guardian

UFO nosti Nick Popen auton ilmaan tunneiksi

Entinen Britannian puolustusministeriön työntekijä Nick Pope väittää, että hänet on abduktoitu automatkalla, josta hänellä ei ole muistikuvia.

Ufologisti Philip Mantle esittää, että Nickin omassa kirjassaan The Uninvited kuvaama jäätävä kohtaaminen avaruusolentojen kanssa olikin sattunut Nickille itselleen.

Nickin mukaan Peter-niminen mies ajoi tullitietä Floridassa, USA:ssa, hänen Jenny-tyttöystävänsä kanssa, kun heidän autonsa hitaasti vedettiin pois tieltä metsäaukealle noin 30 metrin korkeudessa.

Kun metsässä ympärillä alkoi näkyä valoa, Peter sanoi irroittaneensa turvavyön ja astuneensa ulos autosta pystysuoraan ilmaan, kunnes hän sitten löysi itsensä ahtaasta metallisesta käytävästä.

Abduction sketch
Peter väittää unohtaneensa mitä ajomatkalla tapahtui

Peter muistaa lopulta löytäneensä itsensä kävelemästä ilmassa autolleen, jossa Jenny oli edelleen istumassa liikkumatta.

Kun hän oli autossa, se alkoi pyöriä kunnes se tuli alas maahan tienposkeen Boca Ratonin ulkopuolella, eikä niinkään sillä tullitiellä missä he ajoivat.

Omituista kyllä, Peter uskoi koko homman kestäneen alle puoli tuntia, mutta hän sai kuulla että se oli oikeasti kestänyt tunnin pidempään hänen kuvitelmaansa.

Nick Pope
Nick Pope sanoo, että hän tarkoituksella kertoi tarinan ufologeille

Tutkijoiden kollektiivi uskoo, että Peter olikin itse asiassa Nick Pope, hänen kiinnostuksensa Maan ulkopuoliseen elämään oli syventynyt hänen puolustusministeriön pestinsä jälkeen.

Philip Mantle sanoi: ”Pope väitti, että hänen aloittaessaan Air Staffissa (2A) kesällä 1991, hänellä ei ollut tietoa tai kiinnostusta UFO-asioihin ja että ainoastaan puolustusministeriölle tehdyn UFO-tutkimuksen johdosta hän muuttui uskovaiseksi.

”No, toimitin ministeriön dokumentin vuonna 1988 hänelle, jota hän oli jo käsitellyt UFO-tutkimuksissaan, kun hän työskenteli Portsmouthissa.

”Tammikuussa 1991, ennen hänen siirtoaan niinkutsuttuun ’UFO-TOIMISTOON’ hänellä oli jo ollut oma lähikohtaamisensa Floridassa.

MoD document
Puolustusministeriön dokumentti, jonka Philip Mantle sanoo tukevansa hänen teoriaa

”Hän nyt kiistää sellaisen kohtaamisen tapahtuneen ja me olemme myös näyttäneet dokumentteja hänen palveluksestaan Air Staffissa (2A), että hän oli D-arvon virkailija eikä koskaan tutkinut yhtään mitään.”

On enemmän kuin sattumaa, että tullitien tapaus kytkeytyy Nickin omaan kokemukseen, sanoo ufologi, joka väittää että Nick on kertonut hänelle tapahtuman itse.

Eräs heistä, Chris Fowler sanoi: ”Nick paljasti jotain jota hän piti varsin omituisena, ainakin Nickin sanomana omituisena.

”Hän sanoi meille, että muutama vuosi sitten, ennen kun hän sai Air Staffin paikan, hän oli lomalla tyttöystävänsä kanssa Floridassa ja että hän oli kokenut tiellä jotain mistä hän ei muista mitään.

”Hän sanoi, että he olivat tullitiellä ja yhtäkkiä hän tajusi, että he eivät olleet ajaneet ajaneet tullikopin ohi, vaikka he selvästi olivat ohittaneet sen.”

Daniel Harris lisää: ”Chris ja minä molemmat olimme monttu auki. Me emme uskoneet mitä hän kertoi meille.”

Hänen tutkimuksissaan PHilip oli löytänyt Nick Popen allekirjoittaman dokumentin vuodelta 1988, jossa paljastetaan hänen UFO-kiinnostuksensa ennen hommiaan ministeriöllä.

Philip oli myös kaivanut esiin puolustusministeriön selvityksen, että ei ollut olemassa mitään Britannian hallituksen UFO-projektia.

Mantle sanoi: ”Kaikki yhteensattumaa? Ei mielestäni. Kun kaikki tämä laitetaan yhteen, ainoa johtopäätös on, että Nick Pope ja ’Peter’ ovat yksi ja sama henkilö. Siitä minulla ei ole epäilystäkään.”

Nick vastasi Daily Starin kommenttipyyntöön: ”Jäynäsin muutamaa varsin päihtynyttä ufologia tällä tarinalla 25 vuotta sitten ja ehkäpä nyt sitä niittää mitä on kylvänyt jos tarina edelleen on kierrossa.

”Se sattui avaruusolentojen ruumiinavausvideon Britannian ensi-illassa, jonka tulisi kertoa jo ihmisille näiden ihmisten hyväuskoisuudesta jos he edelleen levittelevät huhuja.”

 

Artikkelin julkaissut Daily Star

Valtion UFO-tutkija kertoo vakuuttavimmat UFO-tapauksensa

Britanniassa on tehty tuhansia UFO-havaintoja vuosien mittaan.

Useiden tavallisten tallaajien näkemistä hassuista lentävistä esineistä mystisiin viranomaisten, pilottien ja poliisien raportoimiin aluksiin.

Nick Pope oli virallinen Britannian puolustusministeriön UFO-tutkija ja nyt hän kertoo parhaimmat todisteensa, jotka hän on nähnyt avaruusolentojen olemassaolosta ja siitä miksi on vain ajan kysymys kunnes me löydämme ne…

“Meillä oli useita havaintoja kuuden tunnin aikavälillä maaliskuussa 1993, kun kymmenet silminnäkijät tekivät havaintoja eri puolilla maata.

“Monet silminnäkijöistä olivat poliiseja ja armeijan kantahenkilökuntaa, jotka näkivät suuria, kolmion muotoisia aluksia, joista lähti matala humiseva ääni.

Nick Pope, former MoD UFO investigator
Nick Pope, entinen puolustusministeriön UFO-tutkija

“Kahden armeijan tukikohdan yli keskimailla — RAF (Britannian ilmavoimien ilmatukikohta) Cosford ja RAF Shawbury — tehtiin suora ylilento. Mitään selitystä ei koskaan saatu selville, huolimatta laajoista tutkimuksista.

“Rendlesham Forestin tapaus joulukuulta 1980 on kaikkein vakuuttavin tapaus puolustusministeriön oikean elämän Salaisissa Kansioissa, ja tapaus on edelleen selittämätön.

“Se mikä tekee tästä kaikesta niin uskottavaa on fyysinen näyttö — UFOja seurattiin tutkassa ja ne laskeutuivat lyhyeksi ajaksi, jättivät suuria määriä radioaktiivisuutta sinne missä ne koskettivat maanpintaa.

Nick Pope is author of Encounter in Rendlesham Forest
Nick Pope on kirjoittanut teoksen Encounter in Rendlesham Forest

“Useimmat silminnäkijöistä olivat USA:n ilmavoimien kantahenkilökuntaa, jotka olivat palveluksessa RAF Bentwatersissa ja RAF Woodbridgessa. Jopa tukikohdan varakomentaja näki sen!

“En tiedä ketään joka olisi tutkinut tätä aihetta valtiolla, jolla olisi pitävää näyttöä, joten kyseessä ei välttämättä ole salailu siinä mielessä kuin UFO-yhteisö uskoo.

UK-havainnot avaruusolentojen aluksista

UFO-PÄÄKAUPUNKI

Missä: Bonnybridge, Skotlanti, vuodesta 1992 eteenpäin

Vuonna 1992 paikallinen asukki Isabella Sloggett ja hänen tyttärensä väittivät, että UFO laskeutui heidän eteensä — he juoksivat pakoon peljästyneinä. Paikallinen liikemies näki myös tähden muotoisen kappaleen leijailemassa tiellä. Siitä eteenpäin keskimäärin 300 havaintoa on raportoitu joka vuosi, mm. sikarin muotoisen aluksen laskeutuminen golf-kentälle vuonna 2004.

IHMEKIILA

Missä: Manchester, tammikuu 1995

Tuodessaan alas Boeing 747 -konetta 60 matkustajan kanssa Manchesterin kentälle kapteeni Roger Willis raportoi, että koneen otti haltuun nopeasti kiitävä kiilan muotoinen alus, jonka valot paistoivat kirkkaasti.

TUNNELMIA KONEESTA

Missä: Liverpool, syyskuu 2015

Ryanairin lento viivästytti laskeutumistaan nähdessään UFOn Mersey-joen yllä, ja alusta ei koskaan identifioitu. Paikallinen poliisi oli tallentanut useita havaintoja, mm. “suuren laivueen” selittämättömiä valoja, jotka useat silminnäkijät olivat havainneet vuonna 2008.

NOPEASTI KIITÄVÄ KAPPALE

Missä: Shropshire, maaliskuu 1993

Armeijan kantahenkilökunta RAF Cosfordissa ja RAF Shawburyssa raportoivat jättiläismäisestä kolmionmuotoisesta UFOsta heidän tukikohtiensa yllä. Se oli kuvattu suureksi, lentävän paljon nopeampaa kuin lentokone, jolla oli valkoiset ja punaiset valot ja joka kiisi pois jättäen taakseen valovanan ennen katoamistaan.

HEHKUVAT BUMERANGIT

Missä: Wilsthorpe, East Yorkshire, touko-syyskuu 2009

Sinä kesänä UFO-havaintoja tehtiin useita meren yllä, joista jotkut liitettiin autojen moottorien vikaantumisiin. Rannalla asuva pariskunta raportoi 30-40 hehkuvaa bumerangin muotoista alusta rannikolla. Pian tämän jälkeen kaksi suurta RAF:n helikopteria mystisesti laskeutui ja tyhjensi alueen.

MYSTEERIVALOT

Missä: Skegness, lokakuu 1996

Poliisit ja siviilit kuvasivat omituisia valoja leijailemassa The Washin yllä. Huolimatta siitä, että niitä oltiin nähty tutkassa seitsemän tunnin ajan, dokumentit myöhemmin paljastivat, että RAFille oltiin sanottu etteivät he saa tehdä mitään näille raporteille “korkeimmalta tasolta”.

‘DORITO’

Missä: West Midlands, 2008-nykyhetki

Omituinen kolmionmuotoinen alus, jolle annettiin nimeksi Dudley Dorito, on nähty tasaisin väliajoin vuodesta 2008 meren yllä. Se on kuvattu “neljä tai viisi kertaa suuremmaksi kuin lentokone” ja se on liikkunut “hämmentävällä nopeudella”. Vuonna 2016 opettaja Darren Edwardsin onnistui ottaa kuva puhelimellaan siitä hänen kävelyttäessä koiraansa.

KESKIAIKAINEN KOHTAAMINEN

Missä: St Albans, Herts, 1254

Munkki kirjoittaa hehkuvasta valosta, joka leijailee taivaalla, sanoen: “Yhtäkkiä taivaalle ilmaantui eräänlainen laiva, jonka muoto oli elegantti, hyvin varusteltu ja loistavan värinen.”

JUMBO PÖRISEE

Missä: Berkshire, heinäkuu 2013

Airbus 320:n pilotti lensi 10 kilometrin korkeudella 20 mailia Heathrow’lta ja raportoi nähneensä “kirkkaan hopeisen rugby-pallon muotoisen” aluksen, joka kiisi kohti hänen ohjaamonsa ikkunaa — ja sitten se katosi. Omituista kyllä, ei lennonjohto eikä tutka havainnut alusta.

‘THE THING!’

Missä: Warminster, Wilts, 1964-5

Asukkaat alkoivat raportoida kovista meluäänistä, talojen tärinästä, orbeista taivaalla ja kokonaisista pulujen parvista jotka kuolivat kerralla. 12 kuukauden aikana tehtiin 1000 raporttia omituisista ilmiöistä. Mystiset viljakuviot ja omituiset valot taivaalla ovat jääneet raporttien aiheiksi siitä lähtien.

UFO LASKEUTUU

Missä: Rendlesham Forest, Suffolk, joulukuu 1980

Amerikkalaiset palvelusmiehet RAF-tukikohdassa tutkivat omituisia valoja lähistöllä olevassa metsässä. He kohtasivat 3 metriä pitkän aluksen, joka yhtäkkiä katosi. Varakomentaja everstiluutnantti Charles Halt kuvaa nähneensä leijailevan kappaleen ja “valopylvään, joka tulee alas maahan.”

OMITUISIA OLENTOJA

Missä: Broad Haven, Pembrokeshire, helmikuu 1977

Oppilaat Broad Havenin ala-asteella väittävät nähneensä yli 10-metrisen sikarin muotoisen UFOn laskeutuvan. Kaksi kuukautta aiemmin paikallisen hotellin omistaja tarkkaili “ylösalaisin käännettyä lautasta” kentällä sekä kahta “kasvotonta humanoidia”. Maanviljelijät havaitsivat myös parimetrisen olennon hopeapuvussa.

HELIKOPTERITAPAUS

Missä: Cardiff, eteläinen Wales, kesäkuu 2008

Poliisihelikopteri, joka odotti laskeutumista St. Athanin puolustusministeriön tukikohdassa, melkein törmäsi “lautasen muotoiseen” alukseen. Helikopteri jahtasi sitä, mutta ei kyennyt saamaan kiinni.

JULKKISTEN MENOMESTA

Missä: Swansea and Port Talbot, eteläinen Wales, tammikuu 1983

Kymmenet silminnäkijät näkivät jättiläismäisen, mustan kolmioaluksen alueella. Paikallinen julkkis, leffatähti Michael Sheen näki myös UFOn siellä lapsena.

“Mutta en usko, että kenelläkään on koko kuvaa tarinasta, oli se sitten Britanniassa, USA:ssa, Venäjällä tai Kiinassa.

“Useimmat UFOt ovat väärin tunnistettuja asioita kuten lentokoneiden valoja, satelliitteja tai lentolamppuja, mutta pieni osa pysyy edelleen selittämättömänä.

“Kuten aina muistutan ihmisiä, skeptikkojen tulee olla oikeassa joka kerta… mutta uskovaisten tulee olla oikeassa vain kerran!

“Olen varma, että elämää on ‘tuolla jossain’ ja pidän mielen avoinna vierailujen varalta. Toivon että luonamme on vierailtu — maailma olisi paljon mielenkiintoisempi paikka silloin kuin ilman avaruusolentoja.

“Mielestäni on vain ajan kysymys ennen kuin me löydämme elämää avaruudesta — tai ennen kuin se löytää meidät, jos se ei ole jo niin tehnyt!”

Katso kun Obama puhuu UFOista

Artikkelin julkaissut Daily Star

Tucker Carlson: USA:n valtiolla hallussa UFOn palasia

USA:n valtiolla on ”fyysisiä todisteita UFOista” väittää Fox Newsin uutisankkuri.

Tucker Carlson sanoi, että huippukorkealla hallituksessa oleva lähde on kertonut hänelle tutkijoiden salaa keränneen materiaaleja, jotka voisivat viimein selittää mystisten alusten havainnot, joita amerikkalaiset pilotit ja siviilit ovat havainneet.

Tucker Carlson on shownsa lisäksi tunnettu ristiriitaisista mielipiteistään, jtoka ovat tehneet hänestä sankarin amerikkalaisen oikeiston silmissä.

Carlson puhui Nick Popelle, entiselle Britannian puolustusministeriön UFO-tutkijalle, kun Ancient Aliensin episodin kuvaukset olivat käynnissä.

These photographs of fast-moving UFOs were taken by US Navy pilots

Nopeasti liikkuvien UFOjen kuvat, jotka laivaston pilotit ovat ottaneet

Fox Newsin ankkuri sanoi: ”Olen kuullut tämän joltain joka on asiasta hyvin perillä.

Löytyy fyysisiä todisteita siitä, että USA:n valtio panttaa tietoja jostain joka kertoisi meille paljon lisää siitä mitä nämä kappaleet ovat.

Henkilö, joka kertoi minulle tämän, on työskennellyt tämän parissa hallituksen leipiin monen vuoden ajan.

Kysyin suoraan: ’Onko näistä esineistä fyysisiä todisteita, näistä lentävistä aluksista?’

Hän sanoi: ’Kyllä on’.”

Pope sitten kysyi Carlsonilta oliko nämä todisteet UFOjen palasia, johon hän vastasi: ’Pitää paikkansa.’

Viimeisen kahden vuoden ajan UFO-aihe on tullut esiin valtavirtaan suurten paljastusten jälkeen salaisesta valtion tukemasta tutkimusohjelmasta nimeltään Advanced Aerospace Threat Identification Program (AATIP).

Carlson on käsitellyt tarinaa showssaan ja haastatellut AATIP:n päämiestä.

Nick Pope kertoi Metrolle: ‘Haastattelu Tucker Carlsonin kanssa oli poikkeuksellinen Ancient Aliensin tuottajille, ei ainoastaan siksi että hän on vaikutusvaltainen massamedian hahmo, vaan myös siksi että hänellä on läheiset suhteet presidentti Trumpiin.

Aiemmin tänä vuonna Tucker on ollut presidentin mukana hänen matkallaan Pohjois-Koreaan ja kysynyt tältä UFOista haastattelussa, jonka hän teki vierailun aikana.

Tucker on ollut yksi muutamasta suuresta mediahahmosta, joka on vienyt UFO-asiaa eteenpäin.

Hän välittömästi näki paljastusten merkityksen, ja hän on käsitellyt useaan otteeseen Pentagonin AATIP-ohjelmaa ja käsitellyt aihetta useaan otteeseen parin vuoden aikana.

FILE - In this March 2, 2017 file photo, Tucker Carlson, host of "Tucker Carlson Tonight," poses for photos in a Fox News Channel studio in New York. A partnership between the U.S. Census Bureau and an Islamic civil rights group, which was criticized by Carlson on his show, has ended days after it was announced. A spokesman for the U.S. Department of Commerce ??? the agency that oversees the Census Bureau ??? confirmed Tuesday that the Council on American-Islamic Relations (CAIR) is no longer a formal partner in efforts to promote Muslim American participation in the 2020 Census. (AP Photo/Richard Drew, File)

 

Maailma kuuli ensi kerran AATIP:sta kun kuvat F/A-18 Super Hornet -hävittäjästä ja suurella nopeudella kulkevasta ovaalinmuotoisesta UFOsta julkaistiin.

Pope lisää: ”Olen ollut vieraana hänen showssaan kahdeksan kertaa ja Ancient Aliensin tuottajan mielestä olisi kiinnostavaa kääntää dynamiikka pyytämällä minua haastattelemaan Tuckeria, kysyä presidentti Trumpin kannasta UFOihin, laivaston videosta jahtaamassa UFOa ja hänen roolistaan jonain joka vie asiaa eteenpäin.”

Pope myönsi, että Carlson on ”ristiriitainen hahmo” mutta toivotti tervetulleeksi hänen tukensa.

”Hänen näkökulmansa tekee hänestä suositun republikaanien keskuudessa, mutta hän on pahis demokraateille”, Pope jatkaa.

”UFO-asia ei ole poliittinen ja Tuckerin kaltaisen mediahahmon saaminen Ancient Aliensiin on on uutisaihe jo itsessään, ja se on yhä enemmän todiste siitä, että UFOt ovat saamassa valtavirrassa uskottavuutta jota niillä ei ole ennen ollut.

”Meidän osa haastattelussa, joka sai aikaan eniten innostusta, oli Tuckerin paljastus siitä, että USA:n hallituksella on ’fyysistä todistusaineistoa’ ja UFOn ’romua’.

”Kun painostin häntä, hän — täysin ymmärrettävästi — kieltäytyi nimeämästä lähdettään, mutta kuvasi informaatiolähdettä ’sellaiseksi joka on työskennellyt valtiolla vuosia, joka tietää asiasta.”

UFO-yhteisö on spekuloinut, että tämä on viittaus Luis Elizondoon, puolustustiedusteluviranomaiseen joka on pyörittänyt AATIP:a.

Nick Pope greets fans and supporters at an AlienCon event

Nick Pope tervehtii faneja AlienConissa

Tucker on haastatellut Elizondoa aiemmin, ja Elizondo on myöntänyt UFOihin liittyvien ’metamateriaalien’ olemassaolon.

”Osa tästä materiaalista tuntuu nyt olevan To The Stars Academyn hallussa, jolle Elizondo työskentelee. Jokin aika sitten vahvistettiin, että TTSA on solminut sopimuksen USA:n armeijan kanssa ”parantamaan materiaalitieteen kehitystä, kvanttifysiikkaa, energiasädesiirtovoimaa ja aktiivista piiloutumista.”

”UFO-yhteisön epäilys on, että tämä kaikki liittyy avaruusolennoilta saatuun teknologiaan, joka on viety USA:n sotateollisen kompleksin käyttöön käyttäen kolmannen sektorin toimijoita, jotta annettaisiin USA:n valtiolle syyntakeettomuus.”

Me emme edelleenkään tiedä Tuckerin lähteen identiteettiä, mutta Pope sanoi, että oli ”jotain logiikkaa ehdottaa että Tuckerin lähde olisi Elizondo”, mutta että ”teoriassa on yksi ongelma”.

”Miksi Tucker tuntisi tarvetta suojella lähdettä joka on jo tullut julkisuuteen asiassa?”, hän kysyy.

”Ei ole järkevää, ja se tuo esiin mahdollisuuden että Tuckerilla on toinen lähde, joka — toisin kuin Elizondo — ei ole valmis julkisuuteen.

”Vaikka tämä on vain spekulaatiota, voitaisiin teoretisoida että syy tälle on se, että toinen henkilö on edelleen valtiolla töissä.

”Tämän seuraamukset olisivat ällistyttävät ja niillä voisi olla perustavanlaatuisia vaikutuksia UFO-yhteisön pyhään graalin maljaan — UFO-paljastukseen.”

 

Artikkelin julkaissut metro.co.uk