Avainsana-arkisto: C.B. Scott Jones

Politiikan erimielisyydet jakavat ”Aviary”-UFO-salailuryhmän

kirjoittanu Richard J. Boylan, Ph.D.

Ilmeisesti 1970-luvulta lähtien joukko henkilöitä, joilla oli erittäin korkea turvaluokitus ja jotka työskentelivät UFO-ilmiön eri osa-alueilla, alkoi olla säännöllisesti yhteydessä toisiinsa kerätäkseen yhteen tiedot, joita heillä oli saatu erittäin salaisista tehtävistään. Tavoitteena oli koordinoida tietoja, saada kokonaiskuva UFOista ja Maapallon ulkopuolisten olentojen kontakteista sekä käyttää tätä etuoikeutettua tietopankkia päästäkseen käsiksi lisätietoihin, ymmärtää eliitin salaisen, erittäin salaisen ”Majestic-12” (MJ-12) UFO-tietojen hallinta- ja politiikkaryhmän toimintaperiaatteita ja saada erityistä vaikutusvaltaa tämän erittäin etuoikeutetun tiedon avulla.

Tämä kansallisen turvallisuuden tehtävissä työskentelevä, ehkä 14 henkilön eliittiryhmä antoi itselleen koodinimet, joissa käytettiin pääasiassa lintujen nimiä. Ryhmää alettiin kutsua nimellä ”The Aviary” (lintuhäkki). Lukijalle on syytä antaa varoitus: tämä verkosto voi olla olemassa kuten on raportoitu, tai tämän ryhmän kertomukset voivat sisältää The Aviaryn itsensä tuottamaa disinformaatiota, jonka tarkoituksena on peitellä ryhmän jäsenyyttä.

Aviaryn suhde ”MJ-12:een” [itse asiassa SSG:hen, kansallisen turvallisuusneuvoston erityistutkimusryhmään] (UFO-tietojen lopullinen valvonta ja politiikka) on epäselvä. Useamman kuin yhden UFO-tutkijan arvion mukaan jäsenistössä on jonkin verran päällekkäisyyttä, mikä tarkoittaa, että SSG on hiljaa soluttautunut Aviaryyn pitääkseen sitä silmällä.

SSG:n edesmennyt jäsen, tohtori Michael Wolf, on ilmoittanut, että MJ-12-ryhmä on nyt nimetty SSG:ksi [henkilökohtainen viestintä, 1999]. Tämä erittäin salainen ryhmä käsittelee kaikkein arkaluontoisimpia tietoja tähtivierailijoista, ja se on niin salainen erityisohjelma, että presidentti ja kongressi eivät tiettävästi valvo SSG:tä, vaan tietävät sen olemassaolosta vain epäsuorien kanavien kautta.

Dick D’Amato, senaattori Robert Byrdin kansallinen ja kansainvälinen turvallisuusasiantuntija sekä kansallisen turvallisuusneuvoston (NSC) jäsen, totesi vuonna 1991, että UFO-tiedot tulisi julkistaa, mutta että hallituksen uskomattoman voimakas ”musta käsi” on pitänyt ne salassa ja käyttänyt laittomasti valtavia summia tähän operaatioon. D’Amato sanoi, että NSC yrittää selvittää, keitä nämä ihmiset ovat. [Henkilökohtainen keskustelu LT Jesse Marcel Jr:n kanssa, Washington D.C., 1991; raportoitu eUFOria-julkaisussa, Black Hills UFO Network Publication, 2:2, toukokuu 1995.]

Ironista kyllä, vastaus saattaa olla aivan heidän nenänsä edessä. On täysin mahdollista, että SSG toimii erittäin salaisessa erityisohjelmassa, mutta sillä on epävirallisia tietoyhteyksiä kansalliseen turvallisuusneuvostoon. [Timothy Good, Above Top Secret, 1983; L. Fletcher Prouty, The Secret Team, 1973.]

Vaikka Aviary ja SSG-ryhmä saattavat olla osittain päällekkäisiä, ne ovat kuitenkin kaksi erillistä kokonaisuutta.

SSG on selvästi ylimpänä, sillä SSG on poliittinen ja päätöksentekoryhmä, joka on järjestellyt UFO-salailua vuodesta 1947 lähtien ja samalla julkaissut pieniä palasia UFO- ja tähtivierailijoita koskevia tietoja, jotta amerikkalainen yleisö voisi vähitellen totutella UFO-todellisuuden hitaasti valkenevaan tajuamiseen.

Aviary on ryhmä henkilöitä, joilla on kokemusta UFO-aiheisista kansallisista turvallisuusprojekteista ja jotka ovat saaneet kattavampaa tietoa (ja siten valtaa) koordinoimalla tiiviisti tietoja, tiedonantajia ja ponnisteluja, joihin kukin on mukana.

Nyt, vuotaneet raportit lähteistä, jotka ovat lähellä joitakin Aviaryn jäseniä, viittaavat siihen, että Aviaryssa on jakautuminen (joka saattaa hyvin kuvastaa jakautumista SSG-ryhmässä).

Toisella puolella ovat ne Aviaryn jäsenet, jotka kokevat, että on tullut aika, jolloin tiedot UFOjen todellisuudesta ja kontakteista Tähtivierailijoihin tulisi julkistaa laajasti yleisölle. Nämä ”hyvikset” kokevat, että yleisö on valmis näihin tietoihin ja pystyy yleensä käsittelemään niitä.

Toiset Aviaryn jäsenet, ”pimeällä puolella”, vastustavat tällaista julkistamista. Pimeän puolen jäsenet eivät halua menettää valtaa, jonka UFO/tähtivierailijoiden tietojen monopoli on heille antanut. Heidän käyttäytymisestään päätellen näyttää siltä, että he eivät halua yleisön tarkastelevan tarkasti heidän rooliaan UFO-salailussa. Lisäksi yksi tai kaksi heistä on tiettävästi osallistunut epäasianmukaisesti valtuutettuihin, laittomiin ja joskus vahingollisiin hankkeisiin ja operaatioihin.

Julkistamisen ja salailun välinen kiista on luomassa ilmapiirin, jossa vuotoja tapahtuu yhä enemmän, kun hyvikset yrittävät pakottaa julkistamisen ja luoda itselleen maineen myöhästyneestä rehellisyydestä amerikkalaisen yleisön silmissä.

On tärkeää, ettei kaikkia Aviaryn jäseniksi ilmoitettuja henkilöitä demonisoida. Suurin osa heistä on oletettavasti hyvää tarkoittavia tutkijoita tai (entisiä) armeijan tai tiedustelupalvelun upseereita, joiden ura ulottuu kylmän sodan ajalle ja jotka epäilemättä uskoivat vilpittömästi, että UFO-salailu oli välttämätöntä. ”Pimeän puolen” kannattajien tekemät rikokset on ratkaistava asianmukaisessa sotilas- tai siviilioikeudessa.

Seuraavassa on luettelo Aviaryn jäseniksi ilmoitetuista henkilöistä.

– BLUEJAY: Lääketieteen tohtori Christopher ”Kit” Green, General Motorsin biolääketieteen osaston johtaja; entinen CIA:n UFO-tiedostojen säilyttäjä ”Weird Desk” -yksikössä; sai National Intelligence -mitalin työstään salaisessa projektissa vuosina 1979–1983; ilmoitettu äskettäin Valkoisen talon UFO-yhteyshenkilöksi.

– PELICAN: Ron Pandolfi, CIA:n tiede- ja teknologiaosaston apulaisjohtaja ja nykyinen UFO-tiedostojen säilyttäjä ”Weird Desk” -yksikössä; mukana Valkoisen talon aloitteessa UFO-yhteyshenkilönä, jonka tehtävänä on (Laurence Rockefellerin pyynnöstä) nopeuttaa UFO-tietojen julkaisemista yleisölle; on viime vuosina hiljaa vuotanut UFO-tietoja sekoitettuna disinformaatioon.

– OWL: Hal Puthoff, fyysikko Institute for Advanced Research -tutkimuslaitoksessa Austinissa, Texasissa, joka on erikoistunut nollapisteenergiaan, kvantti-/resonanssifysiikan ilmiöön, jolla on raportoitu olevan potentiaalia yliykseys- (”vapaa”) energiaan; entinen Stanford Research Institute (SRI) -tutkimuslaitoksen ja DIA:n tutkija (yhdessä psi-guru ja skientologikollega Ingo Swannin kanssa), joka on tutkinut parapsykologisia, psykotronisia, kaukokatselua ja mielenhallintaa koskevia projekteja ja ollut tiettävästi mukana salaisissa Tähtivierailija-teknologiatutkimuksissa.

– RAVEN: (Identiteetti ei vielä selvillä.) RAVEN näyttää olevan keskeinen hahmo Aviaryssa, ja Washingtonin sisäpiiriläisten keskuudessa on alkanut arvailu, kun UFO-tiedustelutietojen harrastajat esittävät omia näkemyksiään suosikkiehdokkaansa todennäköisestä henkilöllisyydestä. [Mahdollisia ehdokkaita: tri Henry Kissinger, tri Edward Teller, kenraali Brent Scowcroft jne.]

– PENGUIN: John Alexander, kuolemantutkimuksen [tanatologian] tohtori, eversti (eläkkeellä), Yhdysvaltain armeijan tiedustelu- ja turvallisuuskomento (INSCOM), joka on epäilemättä hänen sotilaskäyttöön tarkoitettu peitenimensä kansallisessa turvallisuusvirastossa (NSA). Eversti Alexander on Los Alamosin kansallisen laboratorion [LANL] ei-tappavien (sic) aseiden osaston johtaja, ja hän on tiettävästi ollut mukana vastatiedustelun kaukokatselun, psyykkisen sodankäynnin, psykotronisten aseiden ja mielenhallinnan projekteissa, joilla on sotilaallisia/turvallisuusalan sovelluksia, samalla kun hän on ylläpitänyt peitetarinaa ei-tappavista sotilaallisista/joukkojen hallintaa koskevista fyysisistä vastatoimista. Tohtori Alexander on toiminut hallituksen jäsenenä (yhdessä INSCOMin kenraali Al Stubblebinen ja INSCOMin majuri Ed Damesin kanssa) PSI-Tech Corporationissa, joka on mukana yksityisissä kaukokatseluprojekteissa.
2003 Päivitys: Kirjoittaja tapasi eversti John ”Penguin” Alexanderin useita vuosia sitten ”eläkkeellä olevien” tiedustelu-upseerien illallisella Sixth Army Headquartersissa, Presidiossa, San Franciscossa. Alexander oli lihonut huomattavasti. Kuolemantieteiden tohtorilla oli seuranaan elämänkumppaninsa Victoria Lacas, joka oli pukeutunut kuten aina goottityyliseen mustaan asuun (mikä ei mitenkään kumoa ufologiayhteisössä liikkuvia huhuja hänen kiinnostuksestaan noituuteen). Tämän kirjoittajan tietojen mukaan eversti Alexander on Aviaryn johtaja, ja Aviaryn päämaja sijaitsee Los Alamosissa, New Mexicossa.

Tämän artikkelin kirjoittaja on kuullut lähteestä, että yhden tai useamman Aviaryn jäsenen uskotaan olleen osallisena MILABS-operaatioissa (laittomien sotilas- ja tiedusteluyksiköiden sieppaukset, kuulustelut, terrorisointi, joukkoraiskaukset, huumaaminen ja hypnoottinen mielenhallintaohjelmointi viattomille siviileille, minkä jälkeen heille istutettiin väärä posthypnoottinen ”muisto”, että kyseessä oli ”avaruusolentojen sieppaus”).

– HAWK: Ernie Kellerstraus, jolla oli turvallisuusselvitys UFO-tietojen käsittelyyn, työskenteli Wright-Pattersonin lentotukikohdassa 1970-luvulla, ja hänen kerrotaan asuneen jonkin aikaa tähtivieraan kanssa. Hänen kerrotaan työskennelleen Dale Graffin (*HARRIER*?) ja kapteeni Bob Collinsin (CONDOR) kanssa ilmavoimien tiedustelupalvelussa toimittaakseen UFO-tietoja laajalti epäillylle disinformaatioagentille ja itseoppineelle ufologille William Moorelle.

– (Nimimerkki ei tiedossa, [PARTRIDGE?]): tri Jacques Vallee, entinen astrofyysikko GEPANissa, Ranskan hallituksen UFO-tutkimusvirastossa, muutti myöhemmin Yhdysvaltoihin puolustusministeriön tietoverkkoprojektien pää tutkijaksi; työskenteli kuuluisan tähtitieteilijän tri J. Allen Hynekin kanssa (joka lähti ja tuomitsi armeijan Project Blue Bookin disinformaationa); tuottelias kirjailija UFO-aiheesta, joka on viime aikoina kääntynyt metafyysisten selitysten puoleen.

– SEAGULL: tohtori Bruce Maccabee, optisen fysiikan ja laseraseiden sovellusten tutkija Yhdysvaltain laivaston maanpinta-aseiden laboratoriossa, LT; MUFONin fysiikan/ valokuvien tulkinnan konsultti, tuottelias kirjailija ja konsulttiasiantuntija valikoiduissa ”vuotaneissa” tai disinformaatiivisissa UFO-tapauksissa/aiheissa, kuten Gulf Breeze, Ed Waltersin väitetyt UFO-valokuvat, kanadalainen ”Carp UFO” -huijaus”tapaus” ja dokumentoidut toistuvat UFO-laskeutumiset erittäin turvallisessa Manzano Canyon Facility -laitoksessa Kirtlandin lentotukikohdassa/Sandian kansallisessa laboratoriossa-sotilasalueella.

– CHICKADEE: Komentaja C.B. Scott Jones, Ph.D., USN (eläkkeellä), entinen upseeri merivoimien tiedustelupalvelussa ja muissa virastoissa; 30 vuoden palvelus Yhdysvaltain tiedustelupalvelussa ulkomailla; osallistunut hallituksen tutkimus- ja kehityshankkeisiin puolustusministeriön ydinvoimavirastossa (DNA), puolustusministeriön tiedustelupalvelussa (DIA), puolustusministeriön edistyneiden tutkimusprojektien virastossa (DARPA), armeijan tiedustelu- ja turvallisuuskomennossa (INSCOM) ja muissa organisaatioissa; entinen senaattori Claiborne Pellin avustaja, joka on jo pitkään ollut kiinnostunut UFOista ja paranormaaleista ilmiöistä *ja yrittänyt saada kongressin järjestämään UFOja koskevia kuulemistilaisuuksia; Human Potential Foundationin puheenjohtaja; Laurence Rockefellerin ”etumies” UFO-asioissa, jonka tehtävänä on tällä hetkellä ottaa yhteyttä maailman johtajiin tulevista UFO- ja avaruusolentojen todellisuutta koskevista julkisista ilmoituksista; järjesti äskettäin toukokuussa 1995 Washington D.C.:ssä kansainvälisen konferenssin ”When Cosmic Cultures Meet”.

– CONDOR: Kapteeni Bob Collins, USAF (eläkkeellä), erikoisagentti, ilmavoimien erityistutkintatoimisto, osallistui UFO-aiheisiin tiedusteluoperaatioihin; ilmoitettiin esiintyneen salaa vuonna 1988 Kodakin tuottamassa televisio-ohjelmassa ”UFO Cover-Up Live”, jossa Collins *ilmoitettiin* yhdessä ‘entisen’ CIA:n sopimustyöntekijän ja nykyisen UFO-konferenssien disinformaatioluennoitsijan John Learin kanssa esittäneen kertomuksia väitetyistä ”muukalaisten ruumiinavauksista”, UFO-löydöistä ja hallituksen tietoisuudesta UFOista ja tähtivierailijoiden läsnäolosta.

– FALCON: Yhdysvaltain ilmavoimien erikoistutkintayksikön erikoisagentti, eläkkeellä oleva kersantti Richard ”Dick” Doty on ilmoittanut osallistuneensa UFO-disinformaatioprojekteihin, mukaan lukien televisio-ohjaaja Linda Moulton Howen huijaaminen nauhan saatavuudesta, joka kuvaa UFO:n laskeutumista Hollomanin ilmavoimien tukikohtaan New Mexicossa. ja väitetään hänen käyneen psykologista sotaa Albuquerqueen sijoittautuneen puolustuselektroniikkayrityksen Paul Bennewitzin kanssa, joka koski Bennewitzin elektronista seurantaa UFO-aktiviteeteista Kirtlandin ilmavoimien tukikohdan ja Sandia Labsin ympärillä Albuquerquessa, mikä väitetään aiheuttaneen/pahentaneen Bennewitzin henkisen romahduksen. FALCON väittää nähneensä Roswellin avaruusolentojen ruumiinavauselokuvan (esitetty maailmanlaajuisesti 28.8.1995) jonkin aikaa sitten Los Alamosin laboratorioissa.

– (lintunimi tuntematon [SPARROW(?)]: William Moore, USAF (eläkkeellä), erikoisagentti, ilmavoimien erityistutkintatoimisto; tuottelias UFO-kirjailija; ilmoitti MUFON-konferenssissa julkisesti olevansa ilmavoimien tiedusteluoperaattori, joka on mukana UFO-aiheisissa disinformaatioprojekteissa.

AVIARYYN LIITTYVÄT:

Aviaryn pääjäsenten lisäksi on *ilmeisesti* olemassa apulaisia, jotka ovat enemmän tai vähemmän tietoisia Aviaryn tarkoituksista ja jäsenyydestä ja jotka ovat päättäneet osallistua erilaisiin tukitehtäviin.

– (Linnun nimi tuntematon [HERON?]) Dale Graff, UFO-tekniikan asiantuntija, jonka Dan Smith (ks. alla) on ilmoittanut olevan Los Alamosin laboratorion ”sotilaallisen” UFO-työryhmän johtaja; Huhujen mukaan hän on ollut mukana Los Alamosin psykotronisissa ja ESP-ohjelmissa. Aiemmin hän oli puolustustiedustelupalvelun (DIA) sopimusten valvoja Wright-Pattersonin lentotukikohdassa. Sen jälkeen hän oli DIA:n puolustusteknologia-/erityisohjelmien osaston johtaja, ennen kuin hänet tiettävästi erotettiin DIA:sta. Graffin kerrottiin olevan yhteydessä ihmiseen, joka kommunikoi Washington DC:n lähellä maanalaisessa laitoksessa (oletettavasti Andrews AFB/Naval Reservationin alla) asuvien tähtivierailijoiden kanssa.

– (linnun nimi tuntematon [NIGHTINGALE(?)]): Jack Verona, Capitol Hillin ja Los Alamosin laboratorion välinen salainen yhteyshenkilö, joka on äskettäin ”kadonnut”; tiettävästi Dale Graffin esimies: aiemmin mukana Project Sleeping Beautyssa, jossa tutkittiin keinoja lamauttaa vihollisen ”kohdehenkilöstö” käyttämällä tarkasti suunnattuja, täsmällisen taajuuden sähkömagneettisia energiakenttiä.

NIGHTINGALE ei ole brittiläinen ufologi Anthony Dodd, joka on paljastanut vuonna 1993 tapahtuneen Yhdysvaltain hävittäjän katoamisen Naton meriharjoitusten aikana, jolloin useiden jäsenmaiden alukset partioivat etsimässä ilmoitettuja valtavia lentotukialuksen kokoisia Tunnistamattomat vedenalaiset esineet (USO), jotka kiisivät veden alla hämmästyttävällä nopeudella. Dodd ei voi olla NIGHTINGALE, koska sen jälkeen, kun Dodd paljasti Yhdysvaltain hävittäjän katoamisen Nevadan UFO-kongressissa joulukuussa 1994, kaksi ”poliisin” gorillaa pahoinpiteli hänet konferenssisalin ulkopuolella ja käski hänen pitää suunsa kiinni.

– (Linnun nimi tuntematon, [BUZZARD?]): Gordon Novell, joka on tiettävästi nollapiste-energian ohjelmiin osallistuva freelance-täytäntöönpanija ja jolla on yhteyksiä Bob Bigelowiin, salaperäiseen Las Vegasin kasinotoimijaan, joka tiettävästi tutkii Tähtivieraiden energiateknologiaa ja titaanialuminidimetallurgiaa niiden sijoituspotentiaalin vuoksi. Bigelow oli perustanut ”National Institute for Discovery Science (NIDS)” -instituutin johtamaan ryhmää UFO-teknologian sisäpiirin tutkijoita. Hän on myös tiettävästi hankkinut maata Fort Duscheneen eteläpuolella Utahissa karjatilan pyörittämiseksi ja siellä esiintyvien väitettyjen ”karjan silpomisten” tutkimiseksi.

(Linnun nimi tuntematon, [WOODPECKER?]: Jaime Shandera, pikkutekijä Hollywood-elokuvatuottaja, jonka kerrotaan olevan yhteydessä William Mooreen. Shandera väitti, että hän oli eräänä päivänä saanut salaperäisesti kotiovelleen filmin, joka sisälsi ”MJ-12-asiakirjat” tuntemattomalta lähteeltä tai lähteiltä. (Moorea pidetään joidenkin mielestä MJ-12-disinformaatioasiakirjojen kirjoittajana.) Shandera esiintyi vuonna 1989 Kodak Televisionin UFO-dokumentissa ”UFO Cover-Up Live”. Shandera on tiettävästi yhdessä Scott Jonesin ja Dan Smithin kanssa yksi teologisesti suuntautuneista ja itseään UFO-tietojen julkistamista kannattaviksi ”edistysmielisiksi” kutsuvista Aviaryn jäsenistä.

– CHICKEN LITTLE: Dan Smith, siviili-UFO-tutkija/vapaaehtoinen keskustelukumppani CIA:n, kongressin tiedustelukomiteoiden ja siviili-UFO-tutkijoiden välissä. Smith on vaihtanut tietoja ja verkostoitunut kaikkien niiden UFO-tutkijoiden kanssa, jotka hän on saanut suostuteltua kuuntelemaan häntä. Hän toimii itse nimittämänä keskustelukumppanina ja jakaa heidän ja omat löydöksensä lähteilleen CIA:ssa ja Capitol Hillissä.

– Epäilemättä myös muut Aviaryn ”resurssit” ja vähäpätöiset välittäjät toimivat UFO-harrastajien ja suuren yleisön keskuudessa sen korvikkeina ja suunpieksäjinä.

Richard Boylan, Ph.D., Councillor

Richard Boylan, Ph.D., LLC
drboylan@outlook.com
www.drboylan.com

 

Artikkelin julkaissut drboylan.com

YK ja Rockefellerin UFO-aloite

Open Mindsin toimittaja Antonio Huneeus on yksi paneelin jäsenistä, jotka puhuvat tällä viikolla kansalaiskuulemisessa. Tänään (29.4.2013) hän esitteli kuudesta entisestä kongressin jäsenestä koostuvalle valiokunnalle Yhdistyneiden Kansakuntien UFO-aloitteita ja Rockefellerin UFO-asiakirjaa, jonka kirjoittamisessa hän oli mukana. Tilaisuuden puhtaaksikirjoitus alla.

Historia/Taustaa

Hyvää iltapäivää, hyvät jäsenet ja panelistit tunnistamattomia lentäviä esineitä (UFO) käsittelevässä kansalaiskuulemisessa. Nimeni on Jose Antonio Huneeus, ja olen chileläis-amerikkalainen toimittaja, joka on ollut aktiivisesti mukana kertomassa ufojen mysteeristä ja sen hypoteesista, jonka mukaan UFOt ovat peräisin Maan ulkopuolelta — muutkin teoriat ovat mahdollisia, ja niitä olisi harkittava — jo 37 vuoden ajan. Ensimmäinen tätä aihetta käsittelevä artikkelini julkaistiin pienessä newyorkilaisessa sanomalehdessä 4. heinäkuuta 1977, samaan aikaan kun aloitin ammatillisen urani toimittajana Yhdysvalloissa. Synnyin tässä maassa, mutta perheeni oli kotoisin Chilestä. Isäni työskenteli useita vuosia Yhdistyneissä Kansakunnissa tämän kansainvälisen elimen alkuvuosina, jolloin synnyin New Yorkissa vuonna 1950. Valmistuttuani lukiosta Santiagossa vuonna 1969 lähdin Eurooppaan ja opiskelin ranskan kieltä ja sivistystä Sorbonnen yliopistossa Pariisissa, ja myöhemmin opiskelin journalismia Chilen yliopistossa Santiagossa.

Työskentelin jonkin aikaa tiedetoimittajana Santiagossa ilmestyvässä viikkolehdessä ja kirjoitin myös säännöllisesti 70-luvun puolivälissä päivälehteen, jossa olin Chilen ensimmäisiä toimittajia, jotka käsittelivät säännöllisesti ekologisia tai vihreitä aiheita. Tämä oli kuitenkin Chilessä suurten myllerrysten aikaa syyskuun 11. päivänä 1973 tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen, joka oli ensimmäinen kerta, kun tuo kohtalokas päivämäärä esiintyy nykyaikaisessa historiassa. Niinpä tein päätöksen hakea Yhdysvaltain kansalaisuutta ja muuttaa tähän maahan, jossa olen asunut siitä lähtien, ensin Washingtonin alueella, sitten New Yorkissa noin 25 vuotta, sitten takaisin Beltwaylle, jossa asuin Pohjois-Virginiassa noin kolme vuotta, ja nyt Phoenixin, Arizonan alueelle, jonne muutin vuonna 2009 sen jälkeen, kun minut palkattiin työskentelemään Open Minds -lehden kokopäiväisenä palkattuna toimittajana ja päätoimittajana sekä kirjoittajana verkkosivuillemme openminds.tv:hen ja muuhun ufologiaan liittyvään tuotantoon ja tutkimukseen Open Minds Production -yrityksessä.

UFO-aihe on kiistanalainen aihe, jossa monet erilaiset näkemykset ja asenteet elävät rinnakkain, joskus ystävällisesti, joskus kiivaammin. Minulla ei kuitenkaan ole epäilystäkään siitä, että on olemassa ainakin yksi johtopäätös, josta meidän kaikkien pitäisi olla yhtä mieltä: UFOt ovat ehdottomasti maailmanlaajuinen ilmiö, niitä havaitaan visuaalisesti, filmillä ja tutkassa, niistä raportoidaan, niitä tutkitaan joskus virallisesti ja joskus yksityisten järjestöjen toimesta, ja niistä uutisoidaan sekä paikallisissa että kansainvälisissä tiedotusvälineissä kaikkialla maailmassa. Sillä ei ole oikeastaan mitään väliä, mikä on maan kulttuuri, kieli, uskonto, etninen alkuperä ja kehitystaso sekä teknologiset valmiudet, UFOja on raportoitu kaikkialla, Alaskasta Chileen ja Argentiinaan Amerikan mantereella, kaikkialla Euroopassa, Aasiassa, Lähi-idässä, Afrikassa, Australiassa ja valtamerillä. Hyvin dokumentoituja tapauksia on monista maailman kolkista, kuten Brasiliasta, Ranskasta, Iranista, Venäjältä, Zimbabwesta, Uudesta-Seelannista ja monista muista maista. Riippumatta siitä, mikä on tämän mysteerin lopullinen alkuperä, sillä on suuri potentiaali yhdistää maailman eri ja usein jakautuneet osat. Syy on yksinkertainen. Olivatpa ideologiset, uskonnolliset tai kulttuuriset eroavaisuutemme kuinka suuria tahansa, meillä kaikilla olisi taipumus yhdistyä tuntemattoman, mahdollisesti Maan ulkopuolisen läsnäolon edessä. Tästä syystä on vuosien mittaan tehty joitakin ponnisteluja tämän aiheen saattamiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien järjestön tietoisuuteen. Tämä kansainvälinen elin on puutteistaan huolimatta ainoa järjestö, joka todella edustaa kaikkia maailman kansoja, ja siksi se vaikuttaa loogiselta paikalta, jossa tätä asiaa voitaisiin käsitellä globaalisti virallisesti ja laillisesti.

Esittelen lyhyesti UFOjen historiaa Yhdistyneissä Kansakunnissa, aiheen, jonka tunnen hyvin omakohtaisesti, koska osallistuin itse toimittajana kuuluisaan historialliseen UFO-kuulemiseen YK:n poliittisessa erityiskomiteassa 27. marraskuuta 1978. Se oli tulosta kahden vuoden lobbaustoiminnasta, jonka suoritti sir Eric Gairy, Grenadan pääministeri. Grenada on pieni Karibian saari, joka oli itsenäistynyt Isosta-Britanniasta vuonna 1978. Toimitan pöytäkirjaan pitkän artikkelin, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti UFOjen historiaa YK:ssa ja jonka julkaisin Open Mindsin kolmannessa numerossa vuonna 2010.

Grenadan UFO-ehdotuksen ottivat ensimmäisen kerran virallisesti esille pääministeri Gairy ja Grenadan YK-suurlähettiläs Wellington Friday YK:n yleiskokouksen poliittisen erityiskomitean kokouksessa 28. marraskuuta 1977. Grenada ehdotti ”sellaisen Yhdistyneiden Kansakuntien viraston tai osaston perustamista, jonka tehtävänä olisi toteuttaa, koordinoida ja levittää tunnistamattomien lentävien esineiden (UFO) ja niihin liittyvien ilmiöiden tutkimustuloksia”. Grenada antoi lisää lausuntoja 30. marraskuuta ja 6. joulukuuta 1977. Aikaisemmassa puheessaan lokakuussa pääministeri Gairy paljasti oman havaintonsa: ”Olen itse nähnyt tunnistamattoman lentävän esineen ja olen ollut täysin häkeltynyt näkemästäni.” Kaikkien näiden ponnistelujen tuloksena ”yleiskokous hyväksyi 13. joulukuuta 1977 päätöksen 32/424”, jossa tunnustettiin ”Grenadan esittämä päätöslauselmaluonnos”.

Pääsihteeri Kurt Waldheim toimitti päätöksen 32/424 jäsenvaltioille 13. maaliskuuta 1978, mutta vain kolme hallitusta (Intia, Luxemburg ja Seychellit) ja vain kaksi erityisjärjestöä (Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ja Unesco) vastasivat ja ilmoittivat, ettei heillä ole huomautettavaa.

Grenada ei lannistunut, vaan aloitti uuden hyökkäyksen vuonna 1978 muun muassa yhden NASA:n alkuperäisistä astronauteista, Gordon Cooperin, avustuksella. Gairy kokosi ryhmän tunnustettuja asiantuntijoita todistamaan poliittisen erityiskomitean kuulemistilaisuudessa 27. marraskuuta 1978, josta tuli Grenada-aloitteen huippukohta. Sir Eric Gairyn ja suurlähettiläs Fridayn, joka oli nyt Grenadan opetusministeri, lisäksi kuulemisessa todistivat tähtitieteilijä tri J. Allen Hynek, Yhdysvaltain ilmavoimien Project Blue Book -hankkeen entinen tieteellinen neuvonantaja, joka perusti myöhemmin UFO-tutkimuskeskuksen (Center for UFO Studies, CUFOS), Jacques Vallee, Stanton Friedman, joka on läsnä tässä kansalaiskuulemisessa, ja Yhdysvaltain armeijan reservin everstiluutnantti Lawrence Coynen omakohtainen kertomus kuuluisasta 18. lokakuuta 1973 Ohiossa tapahtuneesta UFO-helikopterin läheltä piti -tilanteesta. Pöytäkirjaan luettiin astronautti Gordon Cooperin suosittelukirje, joka työskenteli tuolloin Walt Disney Companylle Epcotin tutkimus- ja kehitystoiminnan varapuheenjohtajana. Sen lisäksi, että Cooper mainitsi oman UFO-havaintonsa ja näkemyksensä UFO-ista, hän kirjoitti, että ”meillä on oltava huipputason koordinoitu ohjelma, jolla kerätään ja analysoidaan tieteellisesti tietoja kaikkialta Maapallolta kaikenlaisista kohtaamisista ja määritetään, miten näiden vierailijoiden kanssa olisi paras toimia ystävällisesti”.

YK:n yleiskokouksen kokouksessa 18. joulukuuta 1978 hyväksyttiin päätös 33/426, jonka otsikko oli sama kuin edellisen päätöksen 32-424: ”Yhdistyneiden Kansakuntien viraston tai osaston perustaminen tunnistamattomien lentävien esineiden ja niihin liittyvien ilmiöiden tutkimusten toteuttamista, koordinointia ja tulosten levittämistä varten”. Grenadan aloite oli vähitellen avaamassa ovea UFOille YK:ssa, mutta valitettavasti pyrkimykset pysähtyivät äkillisesti, kun Gairyn hallitus syöstiin vallasta marxilaisen vallankumouksen seurauksena, jota johti Maurice Bishop New Jewel Movement -liikkeestä maaliskuussa 1979. Ironista kyllä, Gairy oli vallankaappauksen tapahtuessa New Yorkissa tapaamassa Kurt Waldheimia päätöksestä 33/426.

Siviilitutkijat yrittivät jonkin verran elvyttää UFO-aloitetta Yhdistyneissä Kansakunnissa vuoden 1979 Grenadan vallankaappauksen jälkeen, mutta ilman minkäänlaista menestystä, koska vain suvereeni jäsenvaltio voi tuoda asian virallisesti takaisin YK:n käsiteltäväksi, eikä yksikään hallitus ole tehnyt niin sitten 70-luvun lopun Grenadan aloitteen. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. YK:n päätökset 32-424 ja 33-426 ovat jo olemassa, ja ne voitaisiin elvyttää, jos poliittista tahtoa olisi.

Näiden avauspuheenvuorojen lopuksi haluan esittää muutaman tärkeän huomautuksen. Vaikka on totta, että suurimmalle osalle UFO-havainnoista on maalliset selitykset, minkä useimmat pätevät tutkijat ja tiedemiehet tunnustavat, jos todella tutkitte avoimin mielin viimeisten kuuden vuosikymmenen aikana maailmanlaajuisesti kerättyjä UFO-tapauksia koskevaa laajaa tietopankkia, löydätte pienen prosenttiosuuden todella arvoituksellisia tapauksia, jotka uhmaavat kaikkia perinteisiä selityksiä. Useimpien tutkijoiden ja tiedotusvälineiden vallitseva näkemys on, että nämä tapaukset ovat peräisin avaruusolennoista, mutta se ei ole ainoa selitys. Myös muita teorioita, kuten ulottuvuuksien välisiä tai moniulotteisia universumeja, on esitetty. Jopa aikamatkailua on ehdotettu — toisin sanoen UFOt olisivat omia laitteitamme tulevaisuudesta, jotka palaavat ajassa tuntemattomista syistä. Ymmärrän, että kaikki tämä kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta miettikää hetki. Ettekö nähneet monissa 50- ja 60-luvun scifi-elokuvissa ihmisiä puhumassa toisilleen valtavien etäisyyksien päästä samalla, kun he katselivat itseään näytöltä? No, tätä tapahtuu nyt joka päivä Skypen välityksellä internetissä. Samanlaisia esimerkkejä voidaan kertoa loputtomiin.

Tärkeää on tarkastella kaikkia tietoja ilman ennakkoluuloja tai uskomuksia. Edesmenneellä tohtori Hynekillä oli tapana sanoa, että UFOt ovat todennäköisesti merkki seuraavasta tieteellisestä vallankumouksesta. Emme kuitenkaan koskaan pääse siihen, ellemme tutki ilmiötä todella kattavasti ja puolueettomasti ja, voisin lisätä, että meillä on siihen asianmukaiset resurssit. Poliittiset seuraukset, tai eksopoliittiset, kuten sitä nyt kutsutaan, ovat vielä suuremmat. Muukalaisesta voi tulla katalysaattori, joka yhdistää Maapallon ihmiset ymmärtämään, että ihmiskunnan on kasvettava paljon nykyisiä rajoituksiamme pidemmälle, jos aiomme selviytyä ja menestyä tulevaisuudessa. Monet uskovat, että avointa kontaktia ei tule koskaan tapahtumaan avoimella tavalla, ellei ihmiskunnan tietoisuustaso tee merkittävää harppausta.

Sallikaa minun päättää puheenvuoroni sopivalla lainauksella Shakespearen Hamletista:

”Taivaassa ja maan päällä on muutakin, Horatio.

kuin mitä sinun filosofiassasi unelmoidaan.”

Kiitos paljon.

Rockefellerin UFO-aloite

Miljardööri ja hyväntekijä Laurance S. Rockefeller rahoitti huomattavan määrän UFOihin liittyvää tutkimusta lähes koko 1990-luvun ajan, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suuri yleisö, tiedotusvälineet ja jopa suurin osa ufologisesta yhteisöstä eivät tienneet siitä. Siitä ei välittänyt myöskään valtavirta, joka päätti jättää huomiotta tämän erään Rockefellerin epätavanomaisen puolen. Rockefellerin arkistokeskuksen verkossa julkaisemassa pitkässä virallisessa elämäkerrassa ei mainita mitään hänen UFO-, paranormaaleista, new age ja tietoisuuteen suuntautuneista kiinnostuksen kohteistaan, eikä myöskään The New York Timesin, The Washington Postin ja muiden valtavirtajulkaisujen julkaisemissa pitkissä muistokirjoituksissa, kun hän kuoli vuonna 2004 94-vuotiaana. Silti nämä toiminnot eivät olleet pieni, merkityksetön osa filantroopin elämää — hän näytti viettäneen melko paljon aikaa ajattelemalla, tapaamalla ihmisiä ja rahoittamalla tutkimusta 1980-luvun lopusta vuoteen 2000 ulottuvalla ajanjaksolla. Ilman pääsyä hänen taloudellisiin tietoihinsa emme voi mitenkään tietää, kuinka paljon rahaa hän käytti, mutta sen täytyy olla vähintään muutaman miljoonan dollarin luokkaa.

Vaikka en ole koskaan tavannut häntä henkilökohtaisesti, tiedän siitä jotain, koska minulla oli tilaisuus työskennellä omakohtaisesti yhdessä Laurance Rockefellerin sponsoroimista hankkeista, UFO Briefing Document – The Best Available Evidence -asiakirjassa, joka on joulukuussa 1995 julkaistu erikoisraportti, joka lähetettiin Valkoiselle talolle, valituille kongressin jäsenille ja VIP-ihmisille ja joka on nyt saatavilla ilmaiseksi openminds.tv-sivustolla. Rockefellerin toiminta itse asiassa ulottui rahoituksen lisäksi varsinaiseen lobbaamiseen korkeimmalla tasolla — presidentti Bill Clinton ja First Lady ja nykyinen (toim. huom. 2013) ulkoministeri Hillary Rodham Clinton. Kauan ennen kuin termi ”eksopolitiikka” oli muodissa, Laurance Rockefeller harjoitti sitä Valkoisessa talossa vuosina 1993-1996. Tämä on tullut tunnetuksi Rockefellerin UFO-aloitteena, joka oli monitahoinen kampanja, jonka tarkoituksena oli saada Yhdysvaltain hallitus luovuttamaan arkaluonteista tietoa UFOista ja Maan ulkopuolisesta älykkyydestä. Aloite on dokumentoitu sadoilla sivuilla kirjeenvaihtoa, jonka Valkoisen talon tiede- ja teknologiapolitiikan toimisto (Office of Science and Technology Policy, OSTP) julkaisi muutama vuosi sitten FOIA-tietopyyntönä. Näihin asiakirjoihin voi tutustua Paradigm Research Groupin verkkosivustolla.

Liitteenä on pitkä artikkeli, jossa kuvataan Laurance Rockefellerin niinkutsutun UFO-aloitteen kaikkia eri puolia ja joka on julkaistu Open Mindsin numerossa kuusi, helmi-maaliskuu 2011. Tässä lyhyessä esityksessä ei ole tarpeen käsitellä herra Rockefellerin elämäkerrallisia taustatietoja, lukuun ottamatta sitä, että hän oli yksi dynastian perustajan John D. Rockefellerin alkuperäisistä pojanpoikien pojanpojista, että hän oli ilmeisesti erittäin varakas ja että hänellä oli hyvät yhteydet, että hän oli opiskellut filosofiaa Princetonin yliopistossa ja että hän oli melkoinen visionääri myös liike-elämässä, jossa hän näytti olevan aina edellä. Hän tuki ilmailua 30-luvulla, elektroniikkaa 60-luvulla ja suojelu- ja ympäristöpyrkimyksiä koko pitkän uransa ajan. Vaikka valtavirta päätti jättää sen huomiotta, hänen voimakas kiinnostuksensa UFOihin ja avaruusolentoihin 1990-luvulla sopii hyvin tähän kuvioon.

Rockefeller tuki monia UFOihin liittyviä hankkeita 80-luvun lopun ja vuoden 2000 välisenä aikana, mutta tässä kuulemisessa keskitymme hänen poliittisiin aloitteisiinsa näillä aloilla. Laurance Rockefellerin ensimmäiset ufologian alkeet alkoivat joskus 80-luvun lopulla tohtori Cecil B. Scott Jonesin kautta. Hän on parapsykologi ja entinen Yhdysvaltain laivaston komentaja, joka oli työskennellyt laivaston attaseana Aasiassa ja laivaston tieteellis-teknisessä tiedustelukeskuksessa. Vuosina 1985-1991 Jones oli senaattori Claiborne Pellin (1918-2009) erityisavustajana, joka oli Rhode Islandin demokraatti ja senaatin ulkosuhdekomitean puheenjohtaja (1987-1994) ja joka oli syvästi kiinnostunut parapsykologiasta. Senaattori Pell oli myös Laurance Rockefellerin ystävä, ja molemmat kuuluivat Human Potential Foundationin johtokuntaan, pienen ajatushautomon, jonka Jones perusti vuonna 1989 Wienissä, Virginiassa, ja jonka tarkoituksena oli ”tutkia kaikkia ihmiskunnan olosuhteita: fysiologisia, psykologisia ja henkisiä”.

Monet Valkoisen talon OSTP:n julkaisemista asiakirjoista ovat peräisin Scott Jonesilta, joka tunsi tohtori John Gibbonsin, fyysikon, joka työskenteli vuosia Yhdysvaltain kongressin teknologia-arviointitoimiston johtajana ja jonka Clintonin hallinto nimitti vuonna 1993 OSTP:n johtajaksi. Se, mikä oli tarkka käännekohta Laurance Rockefellerin kehittymisessä yleisestä kiinnostuksesta tietoisuustutkimukseen ja siirtymisessä UFOihin ja Maan ulkopuoliseen älykkyyteen, on edelleen epäselvää, mutta kylmän sodan päättyminen ja Bill ja Hillary Clintonin edustaman nuoremman sukupolven saapuminen Washingtoniin ovat keskeisiä tekijöitä. Hänen mielestään aika oli kypsä uudelle ja tuoreelle lähestymistavalle alalla, jota oli aiemmin hallinnut kylmän sodan mentaliteetti. Rockefeller palkkasi tähän työhön pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa, Henry L. Diamondin, Washingtonista kotoisin olevan ympäristöasianajajan, jonka yhteydet perheeseen ulottuvat aina 1960-luvulle asti, jolloin hän työskenteli Laurancen kanssa tämän luonnonsuojelutoimissa. Diamond tunsi myös John Gibbonsin, joten hän oli oikea henkilö ottamaan ensimmäisen yhteyden OSTP:n johtajaan, kun tämä lähetti 29. maaliskuuta 1993 muistion, jossa hän pyysi tapaamista:

Laurance S. Rockefeller, joka on Yhdysvaltain johtava luonnonsuojelija, liikemies ja hyväntekijä, haluaa tavata tohtori Gibbonsin lyhyesti keskustellakseen hallituksen mahdollisesti antamista tiedoista tunnistamattomista lentävistä esineistä ja Maan ulkopuolisesta elämästä. Koska Rockefeller on ollut pitkään kiinnostunut ympäristö- ja hengellisistä kysymyksistä, hän aikoo yhdessä muiden johtavien kansalaisten kanssa lähestyä presidentti Clintonia tässä asiassa…

Rockefellerin Valkoisen talon lobbausponnistelujen yksityiskohdat on kuvattu artikkelissani ja myös PRG:n julkaisemissa asiakirjoissa. Tiedämme asiakirjoista, että Gibbonsin kanssa pidetyn ensimmäisen tapaamisen ja sitä seuranneen kirjeenvaihdon jälkeen hallitus päätti rajata yleisemmän UFO-kysymyksen erityiseen ja kuuluisaan UFO-onnettomuuteen heinäkuussa 1947 Roswellissa, New Mexicossa. Tästä tapauksesta keskustellaan yksityiskohtaisesti myöhemmässä istunnossa tämän kuulemisen aikana. Kun ilmavoimat oli vuosikymmeniä sivuuttanut sen, ne päättivät vihdoin antaa suuren julkisen lausunnon, joka annettiin vuonna 1994 virallisessa raportissaan, jossa selitettiin tai kumottiin, että kyseessä oli aikoinaan huippusalainen ilmapallohanke, jonka tarkoituksena oli havaita Neuvostoliiton ensimmäiset atomipommikokeet ja jonka koodinimi oli Project Mogul. Tämä suisti suurelta osin raiteiltaan Rockefellerin alkuperäiset pyrkimykset Valkoisessa talossa, mutta ei estänyt häntä kokeilemasta erilaista lähestymistapaa.

Vuoteen 1995 mennessä Laurance Rockefeller vaihtoi UFOihin liittyvän koordinaattorinsa Scott Jonesista Marie Galbraithiin, joka oli sijoituspankkiiri Evan Galbraithin vaimo, jolla oli hyvät yhteydet. Evan Galbraith oli Ranskan suurlähettiläs Reaganin hallinnon aikana, republikaanien ehdokas New Yorkin kuvernööriksi vuonna 1994 ja muun muassa William Buckleyn National Review -julkaisun puheenjohtaja. Marie Galbraith ja Sandra S. Wright, toinen hyvät yhteydet omaava korkea-arvoinen nainen, joka johti BSW-säätiötä, olivat keksineet laatia kattavan UFO-tiedotusasiakirjan, joka voitaisiin lähettää kongressin jäsenille ja VIP-ihmisille yleensä. Alkuperäisen luonnoksen kirjoitti Don Berliner, ilmailutoimittaja ja pitkäaikainen ufologi, joka työskenteli Washingtonin alueella toimivassa Fund for UFO Research -järjestössä (FUFOR), ja minut otettiin mukaan auttamaan asiakirjan muokkaamisessa ja laajentamisessa pienestä toimistosta, jota Marie Galbraith piti New Yorkin Madison Avenuella. Lopullinen tiedotusasiakirja valmistui joulukuussa 1995, mutta se lähetettiin vuoden 1996 alussa. Rockefellerin ja Galbraithin ajatuksena oli antaa tekijänoikeudet UFO Research Coalitionille, kolmen tärkeimmän amerikkalaisen UFO-järjestön — UFONin, CUFOSin (Center for UFO Studies) ja FUFORin — yhteenliittymälle, jonka johtajat hyväksyivät asiakirjan. Raportista lähetettiin kopiot tohtori Gibbonsille Valkoiseen taloon, joillekin kongressin jäsenille ja julkisuuden henkilöille ympäri maailmaa, mutta asiakirjan levittämiseksi ei tehty mitään hyvin koordinoitua työtä, minkä vuoksi sen poliittinen vaikutus jäi vähäiseksi.

Ainoa poikkeus oli Ranska, koska Marie Galbraithilla oli sinne laajat yhteydet Yhdysvaltain suurlähetystöstä 1980-luvulla. Presidentti Chirac lähetti kopiot UFO-tiedotusasiakirjasta Ranskan hallituksen ravintoketjussa alaspäin. Olimme itse asiassa saaneet monia mielenkiintoisia asiakirjoja ja raportteja Ranskan viralliselta UFO-ryhmältä kansallisessa avaruustutkimuskeskuksessa (CNES) — silloinen nimi oli SEPRA ja nykyinen GEIPAN — ja yksi Briefingin ”tapaushistoriista” oli kuuluisa UFOjen laskeutumistapaus Trans-en-Provencessa vuonna 1981. Minulla on lisää sanottavaa Ranskan virallisista UFO-tutkimuksista tämän kuulemistilaisuuden myöhemmässä istunnossa. Ei ole epäilystäkään siitä, että UFO Briefing -asiakirjasta tuli malli COMETA-raportille, joka on tärkeä tutkimus, jonka teki kenraalimajuri Dennis Lettyn johtama ryhmä eläkkeellä olevia ranskalaisia kenraaleja ja tiedustelu-upseereita. Heidän lopullisessa, vuonna 1999 laatimassaan raportissa, jonka otsikko on UFOs and Defense: What Should We Prepare For?, COMETA:n kirjoittajat ylistivät suuresti ”Yhdysvaltojen johtavaa persoonallisuutta Marie Galbraithia”, jota ”Laurance Rockefeller tuki sekä moraalisesti että taloudellisesti”.

Marie Galbraith toimi myös useiden erillisten UFOihin liittyvien hankkeiden koordinaattorina, joita hyväntekijä rahoitti. Vuoteen 1997 mennessä Laurance Rockefeller luopui poliittisista UFO-aloitteista ja keskittyi sen sijaan tieteelliseen näkökulmaan. Suuri kokous, joka oli suljettu sekä yleisöltä että lehdistöltä, pidettiin 29. syyskuuta – 3. lokakuuta 1997 Pocantico Conference Centerissä Tarrytownissa, New Yorkissa. Pääkoordinaattori ja loppuraportin laatija oli tohtori Peter A. Sturrock, astrofyysikko Stanfordin yliopistosta, joka johti useita vuosia myös Society for Scientific Exploration (SSE) -järjestöä. Ajatuksena oli koota joukko ammattimaisia tiedemiehiä, joista monet olivat Euroopasta, ja antaa tieteellisesti koulutettujen UFO-tutkijoiden esittää parhaat todisteet puolueettomien tiedemiesten paneelille. Esitykset koskivat kaikkia tärkeimpiä tieteenaloja: Hessdalenin hanke (paikka Norjassa, jossa selittämättömiä valoja on havaittu useiden vuosien ajan), ajoneuvojen aiheuttamat häiriöt, lentokoneiden laitteiden toimintahäiriöt, ilmeiset gravitaatio- ja/tai inertiaalivaikutukset, maanpinnan jäljet, kasvillisuuteen kohdistuvat vammat, todistajien fysiologiset vaikutukset ja jäänteiden analysointi. Kaikki yksityiskohdat ja tiedot löytyvät professori Sturrockin tieteellisen konferenssin loppuraportista The UFO Enigma – A New Review of the Physical Evidence (Warner Books, 1999).

Rockefeller vaikutti olevan niin tyytyväinen tämän tapahtuman tuloksiin, että hän kirjoitti jopa kirjan esipuheen, josta tuli hänen ainoa julkaisua varten kirjoittamansa lausunto UFOista. Vuoteen 2000 mennessä Laurance Rockefeller täytti 90 vuotta ja keskittyi yksityisiin perheasioihinsa. Käytännössä Rockefellerin UFO-aloite ja -rahoitus, olipa se sitten tieteellistä, poliittista tai filosofista, oli päättynyt. Hänen panoksensa alalle oli kuitenkin varmasti laaja. Toivomme, että muut hyväntekijät seuraavat hänen polkuaan ja pyrkivät ratkaisemaan UFOjen mysteerin. Sekä poliittinen että tieteellinen lähestymistapa ovat päteviä ja tarpeellisia, jotta tämän ilmiön monimutkaisia seurauksia voidaan ymmärtää. Kiitos.

 

Artikkelin julkaissut openminds.tv

C.B. Scott Jones: Vaihtoehtoja uhatulle planeetalle

Vol 1:4 (lokakuu 2006): 266-283. ISSN 1938-1719

C.B. Scott Jones, Ph.D

Esitetty Extraterrestrial Civilizations and World Peace Conferencessa

Exopolitics Instituten sponsoroimana

@ Kailua-Kona, Hawaii

11. kesäkuuta 2006

Kuka vastaa vaarassa olevan planeetan kutsuhuutoon? Ole varovainen sen suhteen keneltä pyydät apua — ensimmäinen vastaaja saattaa tulla korjaamaan satoa, ei parantamaan. Vai saako tuo kommentti aikaan pelkoon perustuvaa ajattelua, joka sokeuttaa meidät todellisten ongelmien rationaaliselta tarkastelulta, sekä itsemme vapauttavien strategioiden kehittämiseltä? Seuraavan tunnin aikana haluan tehdä kaksi asiaa. Ensimmäinen on jakaa joitain ideoita ja kokemuksia. Jotkut niistä ovat henkilökohtaisia, toiset ovat lähteistä jotka ansaitsevat huomiomme. Avauksen jälkeen käymme vakavaan, mukavaan työhön. Tarvitsen mielipidettänne eräästä projektista, joka yhdistää kaksi tämän konferenssin komponenttia: Maan ulkopuoliset sivilisaatiot, ja Globaalin rauhan.

Kirjansa Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence loppukappaleessa Michael Salla tekee havainnon, että “Sen sijaan että paljastamatta jättämisen politiikka olisi huono poliittinen päätös, jonka ovat valinneet valistumattomat julkiset virkamiehet mistään tietämättömän kansan puolesta, paljastamatta jättämisen politiikka on väistämätön poliittinen lopputulos ihmiskunnalle, joka ei ole valmistautunut kuulemaan totuutta Maan ulkopuolisten läsnäolosta. Jokaisella yksilöllä on valta muuttaa tämä.” [1] Lisäisin vielä, että sen lisäksi että on valta tehdä tämä muutos, jokaisella yksilöllä on vastuu ottaa osaa siihen muutokseen jos heillä on mitään odotuksia elää globaalisti kestävässä rauhassa. Tänä iltapäivänä jokainen teistä saa keskitetyn mahdollisuuden ottaa osaa tuohon muutokseen.

Paljon on sanottu ja kirjoitettu paljastamatta jättämisen ongelmasta, eikä minulla ole epäilystäkään siitä että salaisuuksia jätetään kertomatta. Kuitenkin, epäilen että useat salaisuudet liittyvät pelkoon, turhautumiseen ja nolouden tunteeseen kyvyttömyydestä todella kommunikoida sitä mikä on ollut käynnissä tuhansia vuosia.

Paljastukselle on olemassa peruslogiikka. Se on luonnollista seurausta kaikille kulttuureille yhteisestä tekijästä, joka määrittää erittäin kehittyneiden olentojen populaatiota. Yhteinen tekijä on: me olemme kaikki yhtä, ei ole erillisyyttä, kaikki on suhteessa kaikkeen. On kiinnostavaa, että tämä kuvaa sitä eetosta, joka monilla “primitiivisillä” alkuperäiskansoilla on. Se on myös rohkaisevaa, että nämä käsitteet ovat erilaisia “Kultaisen Säännön” toiminnallisen ytimen ilmaisuja, jotka kutovat yhteen kaikki kulttuurit, muinaiset ja modernit.

Vuosien ajan luulin, että paljastamatta jättäminen olisi valtion ongelma, mutta se ei ole. USA:n valtio mahdollisesti on tehnyt joitain huonoja valintoja koskien Maan ulkopuolisten kysymystä, mutta mahdollisesti se johtui heidän aiemmasta ymmärryksestään siitä mitä oikeasti tapahtui. Se on ja on aina ollut henkinen ongelma, jolla on alaviitteessä yhteytensä teknologiaan ja valtaan, viimeisimpien sukupolvien lemmikkeihin. Jos meillä olisi ollut Henkisten Suhteiden Ministeriö 1950-luvulla, tätä konferenssia ei tarvitsisi pitää.

Se mitä meidän tulee tehdä on herätä, muistaa keitä me olemme, mistä me olemme tulleet ja mikä on kohtalonamme. Tätä muistamista suuresti kiihdyttää oppiminen ja tutkiminen siitä mitä muut sivilisaatiot — kehittyneet sivilisaatiot — tekevät. Tämän opin ja tutkailun arvattava seuraamus on kestävä globaali rauha. Vierailevat Muut, joilla on Valkoiset Hatut asuvat kulttuureissa, jotka valaisevat tätä muistamisen polkua. Ehdotan, että emme olisi yllättyneitä kun tapaamme Vierailevia Muita, joilla on Mustat Hatut, sillä se mitä me teemme on näemme oman itsemme. Käytän termiä ‘Vierailevat Muut’ nimikkeenä tapaamillemme tahoille, sillä opin sen Amerikan intiaanikollegalta Turtle Woman Singing, jolta opin paljon tästä aiheesta. Eräs vielä ongelmallisempi kysymys on raportit mielenhallinnasta.

Kokijat ja mielenhallinta

Yleinen raportoitu ilmiö kokijoiden kirjallisuudessa on se, että aivot/mieli täyttyvät ajatuksilla ja visioilla Maapallon tuhoutumisesta. Tämä on erittäin dramaattinen esimerkki mielenhallinnasta ja mieleen vaikuttamisesta. Kokemus on voimakas, mutta mikä on sen viesti ja kuka sen lähettää?

Jos sen ovat raapineet kasaan Mustat Hatut, viesti voi olla, “Tee niinkuin sanon, tai muuten tapahtuu näin.” Jos se on peräisin Valkoisilta Hatuilta, viesti voi olla, “Hillitkää väkivaltaanne toisianne ja Maapalloa kohtaan, tai muuten tämä on se miten kaikki loppuu.” Kumpi tahansa, mikä voisi olla valtion vastaus tuollaiseen? Ehkäpä nihkeytemme ja purnaamisemme valtiota vastaan ei ole asianmukaista. Ehdotan, että meidän tulisi auttaa heitä.

Täytyy huomata, että toiset saattavat olla ja ovatkin mukana mielenhallinnassa. Ilmiselvä ryhmä, joka on melkein mahdoton välttää on mainosala TV:ssä ja radiossa. He ovat voimakkaita ja läpitunkevia. Ja sitten on myös muita. Me tiedämme, että mieli on herkistynyt tietyille mikroaaltotaajuuksille, ja että sellaisille altistuminen voi aiheuttaa monenlaisia vaikutuksia, mm. hämmennystä sekä mielessä tapahtuvaa höpötystä joka on usein rietasta ja uhkaavaa. Olin todistamassa tällaista Washington DC:ssa FBI:n päämajassa, jossa he käyttivät sitä Michael Drosniniin pöyristyttävässä esityksessä heidän teknologiaosaamisestaan ja halukkuudestaan käyttää sitä lopettamaan eräs palaveri, jonka senaattori Pell oli pakottanut voidakseen keskustella heidän mukanaolostaan mielenhallintatutkimuksessa. Vanhempi FBI-henkilö tuossa tapaamisessa oli varatutkimusjohtaja Douglas Gow. Hän oli myös mukana helmikuussa ja huhtikuussa 1993 Wacon tragediassa Teksasissa David Koreshin kanssa.

En usko, että Vierailevat Muut käyttävät mikroaaltoja tai mitään teknologialaitteistoa saavuttamaan mielenhallinnan kaltaisia asioita. Niiden vuosien aikana jotka olen työskennellyt Amerikan intiaanien kanssa, jotka ovat ohjeistaneet minua että Vieraileville Muille kommunikointi on kuin isoäideille puhumista, esi-isille hengessä. Turtle Woman Singing (Paula Spencer) sanoi, että oli kuitenkin ero, “Isoäidit puhuvat yhden olan yli, ja Vierailevat Muut toisen olan yli.” Kuka tahansa joka on sinut telepaattisen viestinnän kanssa todennäköisesti osaa hoitaa sen mikä monille näyttää mielenhallinnan yritykseltä.

Keitä ovat Vierailevat Muut, miksi meidän tulisi heitä nimittää?

ET ei ole huono vaihtoehto. Se sanoo, “Ei kotoisin Maasta.” Jos me luulemme tietävämme heidän planeettansa tai alkuperäisen tähtijärjestelmänsä, se vastaa kysymykseen yhdellä tasolla, mutta miten me kutsumme heitä — sillä on väliä heidän asenteissaan ja suhteen syntymisessä. He eivät ole ihmisiä? Se on se mitä me olemme, ja monet kertomukset heidän ulkonäöstään ovat meistä varsin erilaisia. He ovat varsin vieraita ihmiskunnalle. Vieras on yleisin termi kuvaamaan avaruusolentoja, ja sillä on negatiivinen konnotaatio: “Ei ole yksi meistä!” Ehkäpä se on hyvä uutinen.

Lähtien ensimmäisestä julkisesta UFO-raportista Kenneth Arnoldilta vuonna 1947, ja siitä ilmiselvästä kysymyksestä että heidän mukanaan voisi olla miehistöä, meidän on pitänyt pohtia ovatko he ystävällisiä vai uhka. Meille oli esittänyt uhkahypoteesin Orson Wellsin radioesitys “Maailmojen Sota” lokakuun 30. päivänä 1938, jossa kuuluttaja realistisesti keskeytti lähetyksen raportoidakseen “oikeasta” marsilaisten laskeutumisesta New Jerseyyn ja heidän hyökkäämisestään New York Cityyn myrkkykaasulla.  [2]

Kristinuskoisille kerrotaan mikä pääasiallinen uhka on ja kuka on vihollinen. 1. Mooseksen kirjassa käärme, paholaisen ja pahan metafora, on ikuisesti uhkalistan huipulla. Olisin ihmetellyt jos Orionin Reptiliaaneista kerrottaisiin heidän pitävän valkoista hattua. Intiaaniystäväni mielestä se on huttua. He näkevät käärmeen erilaisen kulttuurillisen linssin läpi.

On ehdotettu, että joillekin on hermostuttavaa jos vihollista tai uhkaa ei ole identifioitu. Tämän helpottamiseksi vihollinen joko valitaan tai se luodaan. Presidentti Reagan puhui avoimesti avaruusolennoista enemmän kuin kukaan muu presidentti. Poikkeuksetta hän liitti “uhkan” Vieraileviin Muihin. Se ei ole yllättävää, että hänen vastauksensa oli ison rahan Tähtien Sota -ohjelma. Sanon, että tikulla silmään sitä presidenttiä joka pelaa pelkokortin. Olen varsin iloinen, että sellaista ei ole käynnissä enää.

Rockefeller/Clinton-aloite

Vuonna 1992 Laurance Rockefeller pyysi minua suunnittelemaan strategian jolla rohkaista presidentti Clintonia korjaamaan politiikkaansa, jonka hän peri aiemmilta hallinnoilta koskien ET/UFO-informaation paljastamista. Me tapasimme Jack Gibbonsin, presidentin tiedeneuvonantajan, huhtikuun 14. päivä 1993, aloittaaksemme tuon steppailun. Me esitimme, että tavoitteemme oli vaatimaton; saada presidentti käymään uudelleen läpi nykyinen salailun käytäntö koskien UFO/ET-ilmiöitä ja tehdä tuoreempi päätös pitääkö kiinni nykyisestä käytännöstä vaiko muuttaa sitä. Me teimme selväksi, että henkilökohtaiset näkemyksemme olivat, että nykyinen politiikka ei palvele Amerikan kansan eikä maailman korkeimpaa etua, että kosmisten kulttuurien tapaamisen vaikutukset koskettavat jokaista sivilisaation aspektia. Otan tämän esiin kahdesta syystä. Ensimmäinen on, että me saimme tietää että Clintonille ei koskaan kerrottu näistä asioita. Ja toiseksi, se yksi kohta suunnitellussa strategiassa jota emme koskaan käyttäneet on edelleen arvokas.

Rockefellerin aloitteesta voitte lukea Grant Cameronin verkkosivuilta: www.presidentialufo.com. [3] Grant oli eräs ensimmäisiä, joka onnistuneesti käytti tietopyyntöä saamaan lähes tuhat sivua dokumentteja Gibbonsin toimistolta. Tässä kasassa oli kirjeitä Gibbonsin ja minun välillä, sekä Rockefellerin kirjeitä. Cameronin kommentaarien lisäksi se tarjoaa erään sydämellisen pyrkimyksen avata ovi UFO/ET-mysteeriin. Se mitä ei käsitelty oli kaikki infomaatio koskien sitä mistä Rockefeller ja Clinton puhuivat yksityisessä tapaamisessaan, joka heillä oli kun kävi ilmi että Clintonin hallinto ei saanut pääsyä siihen ohjelmaan joka kontrolloi informaatiota.

Tämän pyrkimyksen alkuvaiheissa Rockefeller ja minä odotimme, että tämä olisi todennäköinen lopputulema. Meillä oli B-suunnitelma jonka Rockefeller paljasti Gibbonsille, mutta lopulta hän ei päättänyt mennä siihen. Olen samaa mieltä tämän päätöksen kanssa. Se olisi suuresti nolannut Clintonin, mutta vielä tärkeämpänä se olisi saanut aikaan kaaosta ilman varmuutta siitä että siitä syntyisi mitään positiivista. B-suunitelman permutaatiota oltaisiin voitu käyttää rakastavalla aikeella, kuten myöhemmin esitän.

Mitä ihmiset ajattelevat?

Gallup toisensa jälkeen kertoo, että enemmistä amerikkalaisista “uskoo” toisilla planeetoilla olevan elämää, ja että UFOt ovat todellisia. Kun kysyt yksinkertaisen kysymyksen, saa ainoastaan yksinkertaisen vastauksen joka on helppo tuottaa vähällä ajatuksella. Luuletko, että enemmistö amerikkalaisista vastaisi “Kyllä” seuraaviin kysymyksiin:

  • UskotkoUFOjen olevan todellisia?
  • UskotkoJeesuksen palaavan Maapallolle?
  • Uskotko Jeesuksen palaavan Maapallolle UFOssa?

Mitä Vierailevat Muut aikovat?

Clintonin aloitteessa me emme ehdottaneet taksonomiaa mahdollisten voimien aikeille UFO/ET-ilmiön taustalla. Michael Salla on yksityiskohtaisesti puhunut aikomusten taksonomiasta: Tunkeilija, Manipulaattori, Auttaja ja Tarkkailija.[4] Tottakai tälle listalle voi olla erilaisia kombinaatioiden muotoja. Ensimmäinen joka tulee mieleen on tunkeilija (eli, ei kutsuttu), joka tulee auttamaan manipuloimalla ja leijailee ympäriinsä katsellen mitä tapahtuu.

Manipulaation ei tarvitse tarkoittaa pahaa aikomusta. Muista kulttuurin laajat vaikutukset. Kyynikko ja UFO-debunkkaaja, edesmennyt Phil Klass kysyi minulta kerran, “Kuinka moni ihminen joka väittää tulleensa avaruusolentojen “abduktoimaksi” on raportoinut sen FBI:lle?” Vastasin ettei minulla ollut hajuakaan vastauksesta, mutta että olin varma että maissa ja kulttuureissa, joissa morsiamen sieppaus on eräs heidän tavoistaan, prosenttiosuus olisi eri.

Mitä tapahtuu?

Jossain kohtaa selvä kertomus siitä mitä tapahtuu voi määrittää aikataulutuksen ja sen tyypin resurssit jotka tuodaan saataville vastaamaan niihin mahdollisuuksiin, joita kosmisten kulttuurien tapaaminen ja moniulotteisen todellisuuden kunnioittaminen tarjoavat.

Mitä resursseja meillä on tukea ymmärtämisen väitteitä, jotka olisivat uskottavia? Rehellinen skeptikko todennäköisesti vaatisi, että ensimmäinen todisteiden taso on pakko liittyä Maan ulkopuolelta peräisiin olevaan laitteistoon. Kun sellaisen laitteiston olemassaolo on julkista, portit ovat auki eikä niitä voi enää koskaan kunnolla. Moderneina aikoina tuhannet silminnäkijät ovat raportoineet heille UFOilta näyttäviä asioita, jotka ovat päässeet läpi jokaisesta viiden aistin testistä. Tunteja videomateriaalia on saatavilla. Kuitenkin kytköstä näiden havaintojen ja Maan ulkopuolisen alkuperän välillä ei ole koskaan onnistuneesti saatu aikaan. ET-laitteiden haltuunotto ja niiden pitäminen pois kansan silmiltä ja tiedosta on ollut erittäin korkean prioriteetin toimintaa USA:ssa ja muissa maissa. Halu näyttää sellaista laitteistoa avaisi dialogin sille mitä se tarkoittaa.

Kiinalaiset ja venäläiset ovat kertoneet minulle, että heillä on hallussaan laitteistoa. Kiinalaiset ovat kertoneet minulle, että kun USA tekee ilmoituksen, he seuraavat nopeasti perässä. Olen miettinyt tätä lausuntoa vuosia. Miksi Kiina peesailee USA:ta? Se tarkoittaisi, että USA:lla on paljastuksessa johtava asema. Miksi?

Ehkäpä joillekin teistä tämä voisi olla jatko-osa Dan Brownin Da Vinci -koodiin. Keskeiset komponentit tässä skenaariossa ovat Jumala, moniulotteinen todellisuus joka on täynnä monenlaisia kulttuureja, joista jotkut ovat äärimmäisen henkisiä ja teknologisesti kehittyneitä. Kaikki nämä komponentit ovat energeettisesti kytkeytyneet tavoilla, jotka ylittävät käsityksemme ajasta ja etäisyydestä.

Kaikki nämä komponentit ovat laajalti käsitelty pyhässä, tieteellisessä sekä UFO/ET-kirjallisuudessa. Uskossa vankasti olijat ottavat pyhän kirjallisuuden uskon asiana. Tieteiskirjallisuutta pidetään rationaalisena kun se perustuu hyväksyttyihin tieteellisiin tutkimusprotokolliin. UFO/ET-kirjallisuus perustuu mihin tahansa lähteisiin kirjoittaja onkin sitten päättänyt turvautua. Jotkut näistä lähteistä raivostuttavat sekä tieteellistä että uskonnollista leiriä, ja osa tästä raivosta on epäilemättä oikeutettua. Mutta jotkut perustuvat ylimieliseen tyytymiseen tieteen nykylaatikon kokoo, ja uskonnollisten hierarkioiden uskoon siitä että he kuulevat vain Jumalan äänen, ja että ainoastaan he ovat kykeneviä tulkitsemaan viestiä massoille.

Avoin kanava

UFO/ET-kirjallisuuden eräs rikas osa tulee kanavoidusta tiedosta. Erilaisia leimoja annetaan tälle tilanteelle. Jotkut tutkijat pitävät sitä nolottavana, mutta uumoilen että useimmat kunnioittavat sitä potentiaalisena aiheen valaisun lähteenä, joka näyttää sijaitsevan taivaallisessa Mustassa Aukossa, ja tuntemattomista syistä se on lisäksi valtioiden piilottama, joilla on kieltämättä aikamoinen kyky kerätä sähköistä ja valokuvamuotoista todistusaineistoa siitä.

Kanavointi tulee laajalta spektriltä monenlaisissa muodoissa ja varmasti se on ollut ihmiskunnalla matkassa tietoisuuden evoluutiossa. Pyhä kirjallisuus ei olisi olemassa ilman sitä. Tieteellisen löytämisen rynnistys on velkaa sille enemmän eri sen muodoissaan kuin se tunnustaa tai koskaan haluaisi myöntää. Se on kaikkialla läsnäoleva ilmiö. Jokaisella tässä huoneessa on henkilökohtainen kokemus kanavoinnista. Muutama tässä konferenssissa ovat tunnettuja tästä taidemuodosta.

Channeling
Jon Klimo: Channeling

Jon Klimon kirja Channeling: Investigations on Receiving Information From Paranormal Sources on klassikko.Klimo havainnoi, että kanavointi ET-lähteistä ja koskien niitä alkoi Kenneth Arnoldin UFO-havaintojen jälkeen vuonna 1947.[5] Ehdotus on, että Arnoldin havainnot, jotka nähtiin ja raportoitiin fyysiseksi alukseksi, avasivat kanavoijien mielikuvituksen ja erittäin mahdollisesti energeettisen väylän kanavoinnille tästä aiheesta. Voi olla, että jokainen viiden aistin kohtaaminen tämän jälkeen on saanut aikaan ja edistänyt eri muotoista lisäkommunikaatiota.

Yli sadan sivun läpikäynnin jälkeen kanavoinnista modernina ja historiallisena ilmiönä, Klimo tiivistää näin:

Nämä viimeiset kaksi lukua ovat esittäneet rikkaan kokoelman esimerkkejä kanavoinnista, joka kattaa yli 5000 vuotta historiaa. Kuten olemme nähneet, kanavoidut viestit ovat pysyneet sekä iättöminä että ajankohtaisina niiden teemoissaan läpi vuosisatojen useiden eri kulttuurien.[6]

Avoin kanavointi

Kun aiemmin sanoin, että jokainen tässä huoneessa on kanavoinut informaatiota, viittasin erityisesti Avoimen Kanavoinnin kategoriaan. Klimo määrittelee Avoimen Kanavoinnin prosessiksi, joka käsittää paljon siitä mikä osuu perinteisten intuition, oivalluksen, inspiraation ja mielikuvituksen alueille. Se mitä “tulee mieleen” tuntuu tulevan laajemmasta maailmasta kuin ihmisen oma kokemusmaailma tai oma itse. Jonkinlainen itsensä ylittäminen tuntuu tapahtuvan, jonkinlainen tavallisten mahdollisten ylittäminen.[7]

Jos Ramtha olisi täällä, hän saattaisi sanoa nyt, “Todellakin. Mestarit, mitä mieltä olette siitä?” Ja se on se mitä me teemme kohta parin minuutin päästä.

Sir Isaac Newton on Avoimen Lähteen Kanavoijan huippuesimerkki. Paino sanalla “avoin,” mutta pidetään mielessä että myös vastakkainen voi tapahtua. Suljettu mieli varmistaa rajoitetun informaation virran. Mieti Newtonia, häntä pidetään eräänä tärkeimmistä modernin tieteen kehittäjistä. Fyysikko ja matemaatikko, hän oli myös filosofi, teologi ja paljon muuta. Jälkimmäisen osan hänen elämästään hän omisti paljon aikaa alkemian tutkimukselle etsiessään Viisasten Kiveä. Kemian ja tieteen termein ilmaistuna Viisasten Kivi on ainetta, joka voi muuttaa halvat metallit kullaksi ja luoda myös eliksiirin, joka tekisi ihmisestä nuoremman ja tekisi kuolemattomuuden unitodellisuudesta totta.

Verkkosivuillaan meedio Ellie Crystal tarjoaa elegantin esityksen siitä mikä oikeasti oli kysymyksessä:

Viisasten Kivi — se mikä sisältää luomakunnan tiedon — symboli joka esittää viimeistä lopputulosta ihmisen sisäisestä transformaatiosta, hänen ulkoisten piirteidensä perusmetallien muuttumisesta hänen korkeamman itsensä kultaisiksi ominaisuuksiksi. Kaikki liittyy tietoisuuden evoluutioon ajan alkemiassa.[8]

Kanavoidun tiedon käyttö

Usa:n tiedusteluyhteisö ja kaikkien muiden valtioiden vastaavat ovat aina käyttäneet Avointa Kanavointia informaation keräämisessä ja analyysissa. Muistetaan, että Avoimen Kanavoinnin määritelmään kuuluu intuitio, inspiraatio, oivallus, mielikuvitus, kaikki luovan prosessin aspektit. Pidän Kaukokatselun käyttöä, jonka on kehittänyt Ingo Swan, suurena onnistumisena ja erityisenä Avoimen Kanavoinnin muotona, ja on myös muita joista et välttämättä ole kuullut. Joitain vuosia sitten ehdotin CIA:lle koulutusohjelmaa jolla parantaa intuitiivisia kykyjä. He harkitsivat sitä vakavasti ja useiden kokoontumisten jälkeen he sanoivat, että ohjelma näyttää hyvältä, mutta että se ei näytä tarjoavan mitään lisää siihen mitä he jo nyt tekevät. Minulla oli hyvät henkilökohtaiset kontaktit Virastoon, ja kykenin saamaan tietoja heidän ohjelmastaan. Kaikkein mielenkiintoisin tarina josta kuulin siihen liittyen oli, että he olivat avanneet sen muutamalle analyysiosaston johtohenkilölle. Yllättävä tulos tästä oli, että johtohenkilöt ilman minkäänlaista kokemusta tai tietoa asiasta keksivät avuliaita oivalluksia käsiteltäviin ongelmiin. Tämä vahvisti intuition käytön tiedustelutyössä, ja osoitti sen paikan Avoimen Kanavoinnin piirissä.

Ja Jumala sanoi . . .

Tässä osassa esitystäni olen varmasti haavoittuvainen syytöksille, että olen valinnut parhaat kanavoinnit päältä, esittääkseni asian. Olen valinnut ne mitkä mielestäni ovat kiinnostavia, provokatiivisia, liittyvät käsiteltävään asiaan, ja tärkeimpänä, jotka minusta läpäsevät uskottavuustestin. Tämä testi, toki, on subjektiivinen ja jokaisen henkilön vastuulla toteuttaa itse.

Neale Donald Walsch on sanonut, että hänen kirjansa eivät ole kanavoituja, vaan että ne ovat Jumalan inspiroimia. Olen aiemmin huomauttanut, että inspiraatio on Avoimen Kanavoinnin käsite. Wasch on kuvannut prosessiaan hänen mielessään kuulemiensa Jumalan sanojen puhtaaksikirjoittamiseksi. Miljoonia kirjoja näitä puhtaaksikirjoituksia on myyty globaalisti. Ne on käännetty 37 kielelle. Keskipäivällä syyskuun 11. päivä 2011 Walsch julkaisi lausunnon traagisen aamun tapahtumista. Se mitä hän sanoi oli profeetallista ja perustavanlaatuista. Täydellinen lausunto löytyy Larry Jamesin verkkosivulta: www.celebratelove.com/nealewalsch.htm

Se ei löydy Walschin omalta sivulta. Se on arvokasta luettavaa. Lausunnon ydin on tämä:

Tämän päivän tapahtumiin voi reagoida kahdella mahdollisella tavalla. Ensimmäinen tulee rakkaudesta, toinen tulee pelosta.  Jos me tulemme pelosta, me saatamme panikoida ja tehdä asioita — henkilöinä ja kansakuntana — jotka voivat aiheuttaa vain lisää vahinkoa. Jos me tulemme rakkaudesta, me löydämme pakopaikan ja voimaa, jopa silloinkin kun tarjoamme niitä muille. Keskusteluja Jumalan Kanssa keskeinen oppi on: Sen minkä haluat kokea itse, tarjoa muille.[9]

Tulivatko nuo sanat Jumalalta vaiko Walschilta? Vastaus on ilmiselvästi, kyllä.

 

Keskusteluja Jumalan Kanssa — Ensimmäinen Kirja

Vastauksena Walschin kysymyksiin, Jumala vahvistaa, että on elämää toisilla planeetoilla ja että se on vieraillut luonamme.[10]

Keskusteluja Jumalan Kanssa — Toinen Kirja

Jälleen tuodaan esiin kysymys muista olennoista avaruudesta. Jumala vahvistaa, että älykästä elämää löytyy läpi koko universumin. Osa siitä on alkeellisempaa kuin elämä Maapallolla, ja osa paljon kehittyneempää. Maapallolla on vierailtu monia kertoja tarkastamassa ja joissain tapauksissa kevyesti auttamassa, erityisesti teknologian alueella. Jumala esittää, että apua on myös annettu siirtymään tietoisuudessa, kasvattamaan henkistä tietämystä, mutta se on hidas prosessi. Se ottaa aikaa ja kärsivällisyyttä. Elinikiä. Sukupolvia. “Joka päivä uusia ideoita, uusia ajatuksia, uusia konsepteja tuodaan eteesi.” Walsch kysyi miksi he eivät paljasta itseään suuremman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Jumala vastasi, että heidän tarkoituksensa on auttaa muutoksessa, joka heidän mielestään on se mitä suurin osa teistä kaipaa, ei luoda sitä, ei vaalia sitä, ei pakottaa sitä. Hän sanoi, että jos he paljastaisivat itsensä kansalle, pelkkä heidän läsnäolonsa voima olisi ylitsepääsemätön. Hän sanoi, että kun tietoisuutemme kasvaa, pelkomme hellittää ja he tekevät itsensä tunnetuiksi kaikille, ja lopetti sanomalla että jotkut ovat jo tehneet niin kouralliselle ihmisiä.[11]

Tämä tarkoittaa, että paras strategia on keskittyä kestävään rauhaan ja kehitykseen, ja tehdä työtämme meille annetuilla työkaluilla, ja odottaa että nämä pyrkimykset saavat henkistä ja teknologista tukea ja että ansaitsemme oikeuden avoimiin tapaamisiin ja kaikkeen siihen hyvään mitä siitä seuraa.

Jumala: Kyllä, joillakin on Mustat Hatut

Jumala tunnustaa, että jotkut Vieraileat Muut ovat pahantahtoisia, mutta muistutti ettei saa tuomita, että “Kukaan ei tee mitään asiatonta ottaen huomioon jokaisen mallin universumista.” (Tämä konsepti toistuu usein kolmessa Keskusteluja Jumalan Kanssa -kirjassa.) Mutta Jumala vakuutti, että meitä suojellaan, että meille annetaan mahdollisuus elää oma kohtalomme. “Teidän tietoisuutenne luo sen lopputuloksen.” “Niinkuin ajattelet, sitä saat.” “Vedät puoleesi sitä mitä pelkäät.”[12]

Minulle Jumalan havainnot ovat avaimia joilla selittää se miksi Mustat Hatut ovat ilmaantuneet, ja avaimia joilla lähettää ne pois. Ne ovat henkisesti vähemmän kehittyneitä olentoja, joita houkuttelee henkisesti vähemmän kehittynyt planeetta. Se mitä ne näkevät tapahtuvan Maassa on niille tuttua, ja he tulevat. Kun me nostamme tietoisuuttamme ja muutumme henkisesti kehittyneiksi olennoiksi, ne eivät ole täällä.

Keskusteluja Jumalan Kanssa — Kolmas Kirja

Jumala sanoo,

Kehittynyt teknologia ilman kehittynyttä ajattelua ei luo kehitystä, vaan tuhon. Te olette kokeneet jo sen planeetallanne, ja olette erittäin lähellä kokea sen uudelleen… Teillä oli aiemmin kehittyneempi sivilisaatio Maassa kuin se mikä nyt on. Ja se tuhosi itsensä. Ei ainoastaan tuhonnut itseään, se tuhosi lähes kaiken muun myös. Se teki sen koska se ei tiennyt miten käsitellä itse kehittämäänsä teknologiaa. Sen teknologinen kehitys oli niin edellä henkistä kehitystä, että se päätyi tekemään teknologiasta oman Jumalansa.[13]

Walsch kysyi Jumalalta miten voisimme estää tämän kaiken tapahtumasta uudelleen. Jumala sanoi, että on olemassa kirjoja, jotka ovat omistautuneet tälle asialle mutta jotka ihmiset sivuuttavat. Hän sanoi, että Thom Hartmannin kirja The Last Hours of Ancient Sunlight oli inspiroituneen viestintuojan kirjoittama.

Walsch esitti, että teknologinen edistys ja henkinen alkeellisuus ovat ongelma Maapallolle. Jumala vastasi yksityiskohtaisesti ongelman vakavuuteen:

Ja jos ette tapa itseänne ydinhulludella, tuhoatte maailman ympäristönne itsemurhalla. Olette tuhoamassa planeettanne ekosysteemin ja jatkatte sen sanomista, että ette ole tekemässä niin.

Niinkuin se ei riittäisi, räpelöitte elämän itsensä biokemian kanssa. Kloonaatte ja geneettisesti manipuloitte, ettekä tee sitä riittävällä huolella sen ollakseen hyödyksi teidän lajillenne, vaan se uhkaa olla kaikkien aikojen suurin katastrofi. Jos ette ole varovaisia, saatte ympäristön ja ydinaseiden uhan näyttämään lasten leikiltä.

Kehittämällä lääkkeitä tekemään sen työn mikä kehonne on tarkoitus tehdä, luotte viruksia, jotka ovat niin vastustuskykyisiä, että ne väistämättä pyyhkivät koko lajinne pois.[14]

Ja oppitunti on…?

Jumalan vastaukset eivät esitä kauhean iloista lopputulosta Maapallolle. Henkilökohtainen selviytyminen henkisessä mielessä ei ole ongelma. Toiminnallinen ongelma on sellaisen tietoisuuden kehittäminen, joka “saa aikaan tuloksia.”

Mikä jätettiin sanomatta, mutta varmasti ymmärrettiin, oli mitä seuraa siitä jos emme suostu hyväksymään itsemme muuttamisen haastetta. Mielestäni tämä on ollut se surullinen tie jolla tämä kansakunta ja maailma on ollut jo yli sadan vuoden ajan. Mutta Jumala on sanonut, että siirtymä tietoisuudessa “ottaa aikaa ja kärsivällisyyttä. Elinikiä. Sukupolvia.” Kuitenkin, jos me keskitymme viimeiseen kuuteen vuoteen, näkyy tuntematon tekijä.

Aivan kuin viimeiset ryhmät, jotka voivat todella herätä, ovat ne joilla nyt on hallussaan joukkotuhoaseita, ja kun puhutaan heidän halukkuudestaan käyttää niitä mitä tahansa muuta maata vastaan joka pyrkii samaan statukseen. Yhtä vaarallista on heidän tieteen väärinkäyttönsä ympäristön tuhoutumisessa ja ilmastonmuutoksessa. Kaikista vaarallisinta on “heidän perustansa” väärinkäytön potentiaaliset seuraamukset, Armageddonin lähestyessä. Kun heidän perustansa tajuaa, että sotateollista kompleksia ei kiinnosta paskaakaan Seitsemän Sinetin avaaminen, USA saattaa havaita että kristityt sotilaat kotona ovat oppineet paljon Lähi-Idän asymmetrisesta sodankäynnistä.

Meidän tulee keksiä strategia, joka osaa käyttää tietoa Vierailevien Muiden päätöksistä pysyä näkymättömänä kunnes me esitämme aikeemme ja saavutuksemme suuremmassa henkisessä tietoisuudessa, joka osaltaan auttaa tuota siirtymää.

C-suuunnitelma

Vaihe Nolla – raketin laukaisu, metafora heräämiselle, muistamiselle.

Vaihe Yksi luo perustan C-suunnitelmalle. Tämä tulee olemaan kasa intellektuaalista materiaalia henkilöiltä, yliopistoilta ja globaaleilta think tankeilta, jotka vastaavat kysymyksiin, oman alueensa ja kulttuurinsa puolesta, jotka perustuvat seuraaviin oletuksiin:

Kosmisten kulttuurien tapaamisen seuraamukset tulevat olemaan äärimmäisen perustavanlaatuisia. Jokainen yhteiskunnan osa-alue kokee vaikutuksen. Uskonto, politiikka, tiede, teknologia, koulutus, koko elämän spektri vapisee kiistämättömästä tiedosta koskien tätä suurempaa todellisuutta.

Sen miettiminen mikä impakti tulee olemaan eri kulttuureissa, ja todennäköinen vastaus noilta kulttureilta, on arvollinen projekti kaikkein parhaimmille mielille, jotka ovat halukkaita tällaiseen haasteeseen käymään.

Tapahtuipa sellainen kontakti tai sitten ei, ja mistä tahansa kansalta piilossa pidetystä syystä, on kiinnostava kysymys, mutta se ei ole a priori ongelma johon pitää vastata.

Tapaamiset käydään vastavuoroisen kunnioituksen ja arvostuksen olosuhteissa.

Kysymykset ja ongelmat joihin vastataan:

1. Mikä on näiden tapaamisten vaikutus teille tärkeimpiin kulttuureihin?

2. Mitkä teille tärkeimpien kulttuurien osa-alueet kokevat eniten vaikutusta?

3. Miten tämä vaikutus eroaa muitten kulttuurien vaikutuksesta?

4. Miten teille tärkeät kulttuurit vastaavat näiden tapaamisten seuraamuksiin?

5. Ovatko teille tärkeät kulttuurit odottaneet sellaisia tapaamisia?

6. Globaalisti, miten vastaus tulisi toteuttaa?

7. Kysymys primitiivisistä ja erittäin kehittyneistä kulttuureista tulee esiin. Jotta tähän voitaisiin vastata, missä Maapallo sijaitsee tässä jatkumossa?

Vaiheessa Kaksi Vaiheen Yksi materiaalit käsitellään ja jaetaan laajalti ympäri maailman.

Vaihe Kolme toteuttaa kansainvälisen kyselyn jossa mitataan kansan vastetta Vaiheen Kaksi materiaaleihin.

Vaihe Neljä pyytää kirjallisen vastauksen valtionpäämiehiltä, järjestäytyneiden uskontojen johtajilta, koulutusjohtajilta, tuhannen suurimman korporaation toimitusjohtajilta ja ylemmältä eläköityneeltä sotilas- ja tiedustelujohdolta koskien Vaiheen Yksi materiaaleja ja Vaiheen Kolme kansan vastetta.

Vaihe Viisi tulee olemaan loppuraportti C-suunnitelman löydöksistä, arvioinneista ja kommenteista.

Vaihe Kuusi annetaan Vierailevien Muiden määritettäväksi.

Toiminnan edistyminen:

Vaihe Nolla, tällä hetkellä käynnissä, odotetaan päättyvän vuoden 2006 loppuun mennessä.

Vaihe Yksi, vaikutusten arviointi ja todennäköinen vastaus – kuusi kuukautta.

Vaihe Kaksi, syntetisointi ja levittäminen – neljä kuukautta.

Vaihe Kolme, kansainvälinen kysely – kuukausi.

Vaihe Neljä, globaalien johtajien vastaus – kolme kuukautta.

Vaihe Viisi, C-suunnitelman raportti – neljä kuukautta.

Vaihe Kuusi, jää nähtäväksi

C-suunnitelma ja Vaiheen Nolla raketin laukaisu

Antaisin C-suunnitelmalle varsin pienen todennäköisyyden, että se koskaan toteutetaan ilman raketin laukaisua. Me voimme löytää jonkun kuten Laurence Rockefeller, jolla on resurssit ja visio rahoittaa C-suunnitelma, mutta kansainvälinen julkinen kiinnostus aiheeseen, joka ehdottomasti vaaditaan suunnitelman toimivuuden takia, ei tällä hetkellä ole olemassa.

On kuitenkin olemassa tapa luoda tuo kiinnostus, ja sen myötä rahoitus saataisiin äkkiä. C-suunnitelma vaatii alkuun raketin laukaisun. Termi “raketin laukaisu” on metafora toiminnalle, joka saa huomiota ja luo kiinnostusta raketin tehtävän tulevalle menestymiselle. Ei olisi kauhean tuottavaa jos “raketin laukaisu” olisi uhkaava. Maapallo ei kykenisi esimerkiksi käsittelemään sitä shokkia, kun Emoalukset ilmaantuvat jokainsen valtion pääkaupungin ylle. Raketin laukaisu tulee olla edistyvä tapahtuma, joka on mitä ilmeisimmin ihmisen tekosia, ja silloin voimme tajuta, että emme ole koskaan olleet yksin.

Tapahtumien kehitys, joka edeltää raketin laukaisua, on ollut käynnissä ainakin viimeiset neljä vuotta. Tähän liittyen kannattaa lukea Michael Drosninin kirja The Bible Code II: The Countdown. Kirjassaan Dronin esittää, että Raamattukoodi paljastaa oman koodinsa avaimen sijainnin. Sen on raportoitu olevan jonnekin Jordaniin, Lisan niemimaalle haudattu artifakti, jonka sinne on haudannut Vierailevat Toiset. Koodi on myös paljastanut, että sivilisaatio tuhoutuu piakkoin ellei ihmiskunnan epäinhimillisyyksiä pian lakkauteta Maapallolla. [15]

Drosnin on yrittänyt, onnistumatta, saada luvan Jordanin valtiolta etsiä ja löytää tämä artifakti. Tästä toiminnasta riippumatta ja kaikkien Lähi-Idän kollegoideni harmiksi Jordanin yliopisto oli ensimmäinen, joka otti käytöön Kestävän Rauhan ja Kehityksen ohjelman (SPD). Pian tuon päätöksen jälkeen Amerikan sota Irakissa käynnistyi ja antiamerikkalaisia opiskelijamellakoita esiintyi Jordanin yliopiston kampuksella. SPD-ohjelma nopeasti laitettiin hyllylle ennen kuin oli selvää miten sota ratkeaisi. Jordanian kuningasperhe on keskeinen hankittaessa lupa Raamattukoodin Avaimen muodolliseen arkeologiseen etsintään ja löytöön.

Vaihe Nolla on kuitenkin alkanut. Viimekertaisella vierailullani Jordaniaan vein tiimin Lisan niemimaalle, ja me onnistuneesti selvitimme Avaimen sijainnin. Me tiedämme sijainnin mistä artefakti löytyy kun sen löytäminen saa hyväksynnän erittäin kehittyneiltä olennoilta Maassa ja muualla.

Vaihe Nolla on suunnitelma jolla saada tämä raketti laukaistuksi, ja se tulee toimimaan. Olen varma, että tunnustatte että vaikka monet meistä odottavat saavansa käsiin mitä tahansa tuo Avain sitten onkin ja oppia sen mitä siitä voidaan, on toisia jotka suuttuvat tästä tapahtumasta. Sillä on potentiaali vaikuttaa nykyisiin valtasuhteisiin politiikassa ja teollisuudessa. Lääke Avaimen löytämisen ja hedelmällisen tutkimisen vastustukseen on avoimuus ja sen julistaminen että löydetyt asiat kuuluvat koko maailmalle. Me haluamme välttää toisen Jerusalemin luomista, joka oli joskus pyhyyden, inspiraation ja toivon symboli, joka on nyt pelon ja jakautumisen varjoissa.

Pyydän teiltä kolmea asiaa: ensimmäinen on ymmärtää miksi Vaiheen Nolla kaikkien yksityiskohtien paljastaminen kansalle voi häiritä sen menestystä. Toinen on kertoa se mikä teidän mielestänne Avain on ja miten se toimii. Lopuksi jos teidän mielestä C-suunnitelma on korkein kosminen intressi, pyydän rukouksianne jouduttaa sen laukaisua ja menestyksekästä loppuunsaattamista.

***

Kirjoittajasta

C. B. Scott Jones, Ph.D on Peace and Emergency Action Coalition for Earthin  perustaja ja johtaja. Tätä ennen hän oli Human Potential Foundation johtaja ja yksi perustajista. Sitä ennen hän oli senaattori Claiborne Pellin erikoisasiantuntija tammikuusta 1985 maaliskuuhun 1991. Hän on laivaston evp komentaja, ja puolet 30 vuoden laivastourasta hän oli mukana tiedustelupalvelun ulkomaisissa projekteissa. Laurence Rockefeller rahoitti kansainvälisen konferenssin When Cosmic Cultures Meet, Washington D.C:ssa toukokuussa 1995. Marraskuussa 1998 Human Potential Foundation lakkautettiin ja sen keskeisin osa, rauhanaloite, siirrettiin juuri perustettuun Peace and Emergency Action Coalition for Earthiin. Verkkosivu: www.peaceroom.com

Viitteet

1. Michael Salla, Exopolitics: Political Implication of the Extraterrestrial Presence (Dandelion Books) s. 288. 2. Kts. The War of the Worlds (radio) Wikipediassa. 3. Grant Cameronin sivusto: www.presidentialufo.com 4. Salla, s. 20-43. 5. Jon Klimo, Channeling: Investigation on Receiving Information From Paranormal Sources (Jeremy Tarcher) s. 53-56. 6. Klimo, s. 128. 7. Klimo, s. 199. Kts. sivut 303-319 Avoimesta Kanavoinnista. 8. Ellie Crystalin verkkosivu: www.crystalinks.com. 9. Larry Jamesin verkkosivu: www.celebratelove.com/nealewalsch.htm. 10. Neale Donald Walsch, Conversations with God: An Uncommon Dialogue, Book 1 (Hampton Roads, 1995) s. 208-209. 11. Walsch, CwG Book 1, s. 237 – 240. 12. Walsch, Conversations with God, Book 2 (Hampton Roads, 1997) s. 239-240. 13. Walsch, Conversations with God, Book 3 (Hampton Roads, 1998) s. 269-270. 14. Walsch, Conversations with God, Book 3, s. 277-278. 15. Michael Drosnin, The Bible Code II: The Countdown (Penguin Books, 2003) pages 25-51.   Artikkelin julkaissut Exopolitics Journal