Avainsana-arkisto: eksoteologia

Vatikaanin uudet ohjeet paranormaaleja tapahtumia ja ilmestyksiä varten

Vatikaani piti 17.5.2024 tiedotustilaisuuden antamistaan uusista ohjeista. Tiedotustilaisuuden videointi löytyy artikkelin lopusta.

Uutinen ei tätä kirjoitettaessa ole vielä suomeksi, mutta jossain vaiheessa julkaistaneen sivulla https://www.vaticannews.va/sv/suomi.html


Uskonopin dikasteria julkaisee asiakirjan, jossa esitetään yksityiskohtaisesti uudet normit yliluonnollisista ilmiöistä raportoitujen tapausten osalta. Pääsääntöisesti sen enempää paikallinen piispa kuin Pyhä istuinkaan eivät julista, että nämä ilmiöt ovat yliluonnollista alkuperää, vaan ainoastaan sallivat ja edistävät hartautta ja pyhiinvaelluksia.

Perjantaina 17. toukokuuta julkaistussa uudessa uskonopin dikasterian asiakirjassa on päivitetty väitettyjen yliluonnollisten ilmiöiden havaitsemista koskevia normeja. Normit tulevat voimaan sunnuntaina 19. toukokuuta, helluntaipäivänä.

Asiakirjaa edeltää dikasterian prefektin kardinaali Víctor Manuel Fernándezin yksityiskohtainen esittely, jota seuraa johdanto ja kuusi mahdollista johtopäätöstä. Menettely mahdollistaa nopeamman päätöksenteon kunnioittaen samalla kansan hartautta.

Yleensä kirkon auktoriteettia ei enää käytetä määrittelemään virallisesti ilmiön yliluonnollista luonnetta, mikä voi vaatia paljon aikaa tapahtuman perusteelliseen tutkimiseen.

Toinen uusi normi sisältää uskonopin dikasterian nimenomaisen osallistumisen, jonka on hyväksyttävä paikallisen piispan lopullinen päätös ja jolla on valtuudet puuttua asiaan motu proprio milloin tahansa.

Viime vuosikymmeninä monissa tapauksissa on ollut mukana entinen Pyhä toimisto, vaikka yksittäiset piispat ovatkin ilmaisseet kantansa. Puheenvuorot ovat kuitenkin yleensä jääneet kulissien taakse, eikä niitä ole koskaan julkistettu.

Dikasterian uusi nimenomainen osallistuminen liittyy myös vaikeuteen rajata ilmiöitä, jotka joissakin tapauksissa saavuttavat kansalliset ja jopa maailmanlaajuiset ulottuvuudet, ”mikä tarkoittaa, että yhdessä hiippakunnassa tehdyllä päätöksellä on seurauksia myös muualla”.

Syy uusille normeille

Asiakirja on peräisin viime vuosisadan pitkästä kokemuksesta, jossa on nähty tapauksia, joissa paikallinen piispa (tai alueen piispat) on nopeasti julistanut ilmiön yliluonnolliseksi, mutta Pyhä toimisto on myöhemmin tehnyt toisenlaisen päätöksen. Toisissa tapauksissa piispa sanoi yhtä asiaa ja hänen seuraajansa päätti päinvastoin (saman ilmiön osalta). Jokainen tapaus vaati myös pitkiä harkinta-aikoja kaikkien tekijöiden arvioimiseksi, jotta voitiin tehdä päätös ilmiön yliluonnollisesta tai ei-yliluonnollisesta luonteesta. Nämä ajanjaksot olivat toisinaan ristiriidassa sen kanssa, että oli kiireellisesti annettava pastoraalisia vastauksia uskovien parhaaksi. Dikasteria alkoi tarkistaa normeja vuonna 2019, mikä johti nykyiseen tekstiin, jonka paavi Franciscus hyväksyi 4. toukokuuta.

Hengelliset hedelmät ja riskit

Esitelmässään kardinaali Fernández selittää, että ”monesti nämä tapahtumat ovat johtaneet hengellisten hedelmien rikkauteen, kasvuun uskossa, hartaudessa, veljeydessä ja palveluksessa. Joissakin tapauksissa ne ovat synnyttäneet pyhäkköjä eri puolille maailmaa, jotka ovat nykyään monien ihmisten kansanhartauden ytimessä.” On kuitenkin myös mahdollista, että ”joissakin tapahtumissa, joiden väitetään olevan yliluonnollista alkuperää”, voi syntyä vakavia asioita, jotka vahingoittavat uskovia. Tällaisia ovat esimerkiksi tapaukset, joissa väitetyistä ilmiöistä saadaan ”voittoa, valtaa, mainetta, sosiaalista tunnustusta tai muita henkilökohtaisia etuja” (II, 15 artiklan 4°), jopa niin pitkälle, että ”käytetään ylivaltaa ihmisiin tai tapahtuu väärinkäytöksiä (II, 16 artikla)”. Voi olla ”opillisia virheitä, evankeliumin sanoman liiallista yksinkertaistamista tai lahkolaismentaliteetin leviämistä”. On mahdollista, että uskovia ”johdetaan harhaan tapahtumalla, jonka katsotaan johtuvan jumalallisesta aloitteesta, mutta joka on vain jonkun mielikuvituksen, uutuudenhalun, taipumuksen valheiden keksimiseen (mytomania) tai taipumuksen valehteluun tulosta”.

Yleiset ohjeet

Uusien normien mukaan kirkko käyttää harkintatehtäviään seuraavien seikkojen perusteella: ”a) voidaanko ilmiöissä, joiden väitetään olevan yliluonnollista alkuperää, havaita merkkejä jumalallisesta toiminnasta; b) onko kyseisiin väitettyihin ilmiöihin osallistuvien henkilöiden kirjoituksissa tai viesteissä jotain, mikä on ristiriidassa uskon ja moraalin kanssa.”; (c) onko sallittua arvostaa niiden hengellisiä hedelmiä, onko ne puhdistettava ongelmallisista elementeistä tai pitäisikö uskovia varoittaa mahdollisista vaaroista; d) onko suositeltavaa, että toimivaltainen kirkollinen viranomainen toteuttaa niiden pastoraalista arvoa” (I, 10). ”Näissä normeissa ei kuitenkaan ole tarkoitus, että kirkollinen viranomainen antaisi myönteisen tunnustuksen väitettyjen yliluonnollisten ilmiöiden jumalallisesta alkuperästä” (I, 11). Siksi pääsääntöisesti ”hiippakuntapiispa, piispainkokoukset tai dikasteria eivät lausu, että nämä ilmiöt ovat yliluonnollista alkuperää, vaikka Nihil obstat myönnettäisiinkin”. On kuitenkin edelleen totta, että Pyhä Isä voi valtuuttaa erityisen menettelyn tässä asiassa” (I, 23).

Mahdolliset johtopäätökset koskien väitettyä ilmiötä

Väitetyn yliluonnollisen ilmiön havaitseminen voi johtaa seuraaviin kuuteen johtopäätökseen.

Nihil Obstat: Ilmiön yliluonnollisesta aitoudesta ei ole varmuutta, mutta tunnustetaan monia merkkejä Pyhän Hengen toiminnasta. Piispaa rohkaistaan arvostamaan ilmiön pastoraalista arvoa ja edistämään sen levittämistä, mukaan lukien pyhiinvaellukset;

Prae oculis habeatur: Vaikka tärkeät myönteiset merkit tunnustetaan, havaitaan myös jotain hämmennystä tai mahdollisia riskejä, jotka edellyttävät hiippakunnan piispalta huolellista harkintaa ja vuoropuhelua tietyn hengellisen kokemuksen vastaanottajien kanssa. Jos kyseessä on kirjoituksia tai viestejä, opillinen selvennys saattaa olla tarpeen;

Curatur: Erilaisia tai merkittäviä kriittisiä elementtejä on havaittu, mutta ilmiö on jo levinnyt laajalle, ja siihen liittyy todennettavissa olevia hengellisiä hedelmiä. Siksi ei suositella kieltoa, joka voisi järkyttää uskovia, mutta paikallista piispaa kehotetaan olemaan rohkaisematta ilmiötä;

Sub mandato: Kriittiset kysymykset eivät liity itse ilmiöön vaan sen väärinkäyttöön ihmisten tai ryhmien toimesta, kuten aiheettomaan taloudelliseen hyötyyn tai moraalittomiin tekoihin. Pyhä istuin antaa kyseisen paikan pastoraalisen johtajuuden hiippakunnan piispalle tai valtuutetulle;

Prohibetur et obstruatur: Monista myönteisistä tekijöistä huolimatta tähän ilmiöön liittyvät kriittiset kysymykset ja riskit näyttävät olevan hyvin vakavia. Dikasteria pyytää paikallista piispaa tarjoamaan katekeesin, joka voi auttaa uskovia ymmärtämään päätöksen syyt ja suuntaamaan uudelleen heidän oikeutetut hengelliset huolensa;

Declaratio de non supernaturalitate: Uskonopin dikasteria valtuuttaa paikallisen piispan julistamaan, että löydetty ilmiö ei ole yliluonnollinen perustuen konkreettisiin faktoihin ja todisteisiin, kuten väitetyn näkijän tunnustukseen tai uskottaviin todistuksiin ilmiön keksimisestä.

Noudatettavat menettelyt

Uusissa normeissa ilmoitetaan sitten sovellettavat menettelyt. Hiippakunnan piispan tehtävänä on tutkia tapaukset ja toimittaa tuomionsa dikasterian hyväksyttäväksi. Piispaa pyydetään pidättäytymään julkisista lausunnoista, jotka koskevat aitouden tai yliluonnollisen luonteen selvittämistä, ja varmistamaan, ettei syntyisi sekaannusta tai sensaatiohakuisuutta. Jos tapauksen osatekijät ”vaikuttavat riittäviltä”, hiippakunnan piispa perustaa tällöin tutkintakomission, johon tulisi kuulua vähintään yksi teologi, yksi kanonisti ja yksi ilmiön luonteen perusteella valittu asiantuntija.

Positiiviset ja negatiiviset kriteerit

Asiakirjassa esitetään useita positiivisia kriteerejä väitetyn yliluonnollisen ilmiön arvioimiseksi.

Näitä ovat mm: ”niiden henkilöiden uskottavuus ja hyvä maine, jotka väittävät olevansa yliluonnollisten tapahtumien vastaanottajia tai suoraan osallisina niissä, sekä kuultujen todistajien maine…; ilmiön ja siihen liittyvien viestien opillinen oikeauskoisuus; ilmiön ennalta arvaamaton luonne, jonka perusteella on ilmeistä, että se ei ole seurausta asianosaisten henkilöiden aloitteesta; ja kristillisen elämän hedelmät” (II, 14).

Negatiivisiin kriteereihin kuuluu: ”tapahtumaan liittyvän ilmeisen erehdyksen mahdollisuus; mahdolliset opilliset virheet…; lahkolaishenki, joka synnyttää eripuraa kirkossa; avoin voiton, vallan, maineen, yhteiskunnallisen tunnustuksen tai muun henkilökohtaisen edun tavoittelu, joka liittyy läheisesti tapahtumaan; vakavasti moraalittomat teot…; psykologiset muutokset tai psykopaattiset taipumukset henkilössä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa väitettyyn yliluonnolliseen tapahtumaan; ja kaikki psykoosit, kollektiivinen hysteria ja muut patologiseen kontekstiin jäljitettävissä olevat elementit.” (II, 15).

Erityisen vakavana moraalisena asiana pidetään myös ”väitettyjen yliluonnollisten kokemusten tai tunnustettujen mystisten elementtien käyttämistä keinona tai tekosyynä ihmisten hallitsemiseksi tai väärinkäytösten toteuttamiseksi” (II, 16).

Riippumatta lopullisesta hyväksytystä päätöksestä hiippakunnan piispan ”on edelleen valvottava ilmiötä ja siihen osallistuvia ihmisiä käyttäen tavanomaista valtaansa” (II, 24).

 

Artikkelin julkaissut Vatican News

Miksi kristittyjen on aika ottaa UFOt vakavasti?

kirjoittanut tri. Matthew Halsted

Nimekkään amerikkalaisviranomaisen väittäessä, että meillä on kovia todisteita, jotka osoittavat ettemme ole yksin universumissa, tohtori Matthew L. Halsted kysyy: jos avaruuden elämää löydetään, eikö se uhkaa kristittyjen uskoa?


Vuonna 1938 amerikkalainen radiokanava CBS lähetti kuunnelmaversion HG Wellsin romaanista Maailmojen sota. Käsikirjoitusta muutettiin siten, että se esitettiin suorana uutisena. Se kuulosti niin realistiselta, että monet kuuntelijat todella uskoivat, että marsilaiset olivat hyökänneet maapallolle! Ne, jotka eivät olleet kuulleet ohjelman alkuilmoitusta, jossa kerrottiin, että kyseessä oli fiktiivisen romaanin dramaattinen sovitus, joutuivat kestämään 40 minuuttia kauhua ennen seuraavaa taukoa.

Olet ehkä kuullut tämän tarinan ennenkin. Mutta toisin kuin kaupunkien tarinat kertovat, tutkijat epäilevät, johtiko lähetys todella joukkohysteriaan. On todennäköistä, että monet kuuntelijat joutuivat paniikkiin, mutta suurin osa todennäköisesti tiesi koko ajan, että kyseessä oli fiktio. Ja siinä on järkeä. Loppujen lopuksi avaruusolentoja ei ole olemassa. Eikä kukaan vähäjärkinen uskoisi, että sellaiset olennot vierailisivat Maassa, eikö niin?

Olet ehkä kuullut tämän tarinan ennenkin. Mutta toisin kuin kaupunkien tarinat kertovat, tutkijat epäilevät, johtiko lähetys todella joukkohysteriaan. On todennäköistä, että monet kuuntelijat joutuivat paniikkiin, mutta suurin osa todennäköisesti tiesi koko ajan, että kyseessä oli fiktio. Ja siinä on järkeä. Loppujen lopuksi avaruusolentoja ei ole olemassa. Eikä kukaan vähäjärkinen uskoisi, että sellaiset olennot vierailisivat Maassa, eikö niin?

No, ei ihan niinkään.

Otetaan esimerkiksi tohtori Garry Nolan, Stanfordin yliopiston arvostettu professori. Hän uskoo, että on täysin totta, että jonkinlainen maan ulkopuolinen älykkyys on täällä – ja on ollut täällä jo pitkään. Ja sitten on tohtori Avi Loeb, Harvardin arvostettu professori, joka etsii ET-artefakteja, jotka ovat saattaneet jo saapua galaksimme kulmaan. Myös yhä useammat Yhdysvaltain hallituksen virkamiehet, joilla on korkean tason turvallisuusselvitys, mukaan lukien NASA:n johtaja Bill Nelson, sanovat melko mielettömiä asioita ufoista – jotka tunnetaan nykyään nimellä UAP (unidentified anomalous phenomena).

Viime aikoina korkea-arvoinen amerikkalainen tiedusteluvirkailija David Grusch, joka työskenteli Pentagonin UAP-työryhmässä, on esittänyt joitakin sensaatiomaisia väitteitä. Gruschin mukaan Yhdysvalloilla on kovat todisteet siitä, että maapallolla on vieraillut ei-inhimillinen älykkyys. Sillä on nimittäin hallussaan muukalaisten ruumiita tai hänen sanojensa mukaan ”ei-inhimillisiä” avaruusaluksia ja ”kuolleita lentäjiä”. Grusch väittää, että tätä salataan, ja hän on itse kokenut vastarintaa ja häirintää yrittäessään tutkia asiaa.

Voisi luulla, että Grusch on tullut hulluksi ja että hänen väitteensä voidaan läheltä katsottuna helposti hylätä. Mutta ilmeisesti näin ei ole. Grusch nousi ensimmäisen kerran otsikoihin kesäkuussa, kun kolme tutkivaa toimittajaa paljasti hänen tarinansa. Keskustellessani yhden näistä toimittajista, Ross Coulthartin, kanssa sain tietää joitakin mielenkiintoisia asioita. Ensinnäkin Gruschin pätevyystodistus on yhtä moitteeton kuin huomionarvoinenkin. Hänellä oli pääsy Yhdysvaltain hallituksen arkaluonteisimpiin salaisuuksiin, ja osa hänen tehtäväänsä oli auttaa valmistelemaan ja toimittamaan päivittäisiä tiedustelutiedotteita presidentille Valkoisessa talossa.

Tässä kohtaa tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi. Paljastamiensa todisteiden ja sen jälkeen saamiensa vastatoimien vuoksi Grusch teki virallisen valituksen – väärästä valasta rangaistuna – tiedusteluyhteisön päätiedustelutarkastajalle (IGIC). Valituksessa Grusch ilmeisesti nimesi nimiä. IGIC käynnisti sittemmin oman riippumattoman tutkimuksensa ja haastatteli valan alla salaisessa UAP-ohjelmassa työskenteleviä henkilöitä. Tutkimuksen tuloksena IGIC toimitti kantelun kongressille ja piti Gruschin väitteitä (sekä häirinnästä että UAP:n salailusta ja siitä, että kongressi ei saanut harjoittaa ohjelman laillista valvontaa) ”uskottavina ja kiireellisinä”.

Kristittyjen ei pitäisi rinnastaa arvostusta ainutlaatuisuuteen.

Tämän jälkeen Grusch todisti valan alla väitteistään kongressin valiokunnille. Ja kongressi ottaa ne vakavasti. Esimerkiksi senaattori Kirsten Gillibrand suunnittelee, että Grusch (ja muut tietovuotajat) puhuisivat julkisessa kuulemistilaisuudessa, joka on osa UAP:n vuoden kestävää tutkimusta. Viime vuonna hyväksyttiin laki, jonka nojalla ilmiantajat voivat laillisesti jakaa kongressille kaikki tiedot, joita heillä saattaa olla UAP:n ”materiaalin hakemisesta” ja ”käänteisestä suunnittelusta”.

Kun laki hyväksyttiin ensimmäisen kerran, ihmettelin, mitä todisteita kongressi oli nähnyt perustellakseen näin omituista kielenkäyttöä. Nyt palaset alkavat loksahtaa kohdalleen. Ilmeisesti Grusch ja muut olivat antaneet panoksensa lakiin. Mielenkiintoista on, että senaattori Marco Rubio näyttää vahvistavan tämän, sillä hän kertoi hiljattain, että myös muut ilmiantajat – jotkut heistä väittävät, että heillä on omakohtaista tietoa UAP-aineistosta — olivat puhuneet suoraan kongressille.

Article images (49)

Stanfordin yliopiston tohtori Gary Nolan (kuvassa vasemmalla) on todennut, että on ”100-prosenttisen” todennäköistä, että avaruusolennot ovat jo vierailleet Maassa. Samaa mieltä on israelilais-amerikkalainen astrofyysikko tohtori Avi Loeb (keskellä), kun taas Yhdysvaltain armeijan ilmiantaja David Grusch (oikealla) uskoo, että hänen hallituksensa hallussa on jo ”ei-inhimillisiä” avaruusaluksia.

Kristittyjen vastaus

Miten kristittyjen pitäisi vastata näihin hätkähdyttäviin — puhumattakaan suorastaan oudoista — väitteisiin?

Ensinnäkin meillä on erittäin hyvä syy olla varovaisia. Avaruusolennoista/ET:stä ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan, mitään fyysistä todistetta, jota olisi esitetty julkista, avointa ja vertaisarvioitua analyysia varten. Esillä ei ole aluksia, emme ole nähneet ruumiita. Ei mitään. Toisaalta emme voi jättää huomiotta sitä tosiasiaa, että erittäin uskottavat ihmiset, joilla on moitteettomat pätevyydet, esittävät vakavia väitteitä. Heidän maineensa on kärsinyt paljon, ja heillä ei näytä olevan juurikaan syytä valehdella.

Kuusi vuosikymmentä sitten Brookings-instituutti neuvoi NASAa avaruusolentojen/ET:n olemassaolon löytämisen ”vaikutuksista”. He väittivät, että yleisön reaktio tähän uutiseen riippuisi pitkälti ”kulttuurisesta, uskonnollisesta ja sosiaalisesta taustasta”. Olen samaa mieltä, vaikkakin eräällä varauksella. Kyse ei ole vain siitä, että uskonto voi olla se linssi, jonka läpi ET:n olemassaolo tulkitaan. Pikemminkin sillä on merkitystä, miten uskonto ymmärretään. Ihmisen käsitys tiedosta — olipa kyseessä sitten elokuva, raamatunteksti tai Westminster Abbeyyn laskeutuva avaruusalus – kulkee monimutkaisen ennakko-oletusten verkoston kautta.

Esimerkiksi jotkut kristityt ajattelevat, että ET:n olemassaolo on raamatullisen maailmankuvan vastaista. Mutta vaikka tällaiset argumentit väittävätkin olevansa Raamattuun perustuvia, ne perustuvat tyypillisesti Raamatusta tehtyihin epäedullisiin oletuksiin. Niillä on myös taipumus tulkita ET-kysymystä perusteettoman antroposentrisen (tai ihmiskeskeisen) ennakkoasenteen valossa, jolloin ei pystytä kuvittelemaan, miten teosentrinen (tai jumalakeskeinen) maailmankaikkeus jättäisi tilaa ET:n olemassaololle. Kaikki tämä saa aikaan sen, että tulkinnat lähtevät väärille raiteille ja monimutkaistavat tarpeettomasti itse kysymystä.

Tyypillisesti kristityt vastustavat ET:n olemassaoloa kolmella tavalla: raamatullisesti, antropologisesti ja soteriologisesti. Tarkastellaan näitä tarkemmin.

C898A7

kuva: Patrick Ray Dunn / Alamy Stock Photo

Raamatullinen vastalause

“Raamattu ei sano mitään ET:stä, joten niitä ei ole olemassa.”

Tämä yleinen ajatus on, että koska Raamattu on kirkon totuuden lähde, siinä olisi sanottu, että ET:t ovat olemassa, jos ne olisivat todella olleet olemassa. Raamattu ei sano mitään sellaista, joten niitä ei ole olemassa.

Mutta miksi olettaa, että Jumala kertoisi meille kaikki salaisuutensa? Sitä paitsi, vaikka hän haluaisikin, miksi olettaa, että hän käyttäisi siihen Raamattua? Olisi virhe ajatella, että Raamattu on tietosanakirja, joka sisältää vastaukset kaikkiin todellisuutta koskeviin kysymyksiin. Raamattu opettaa teologiaa, ei kosmologiaa. Jos joku haluaisi oppia esimerkiksi kvanttikenttäteoriasta, Raamatun puoleen kääntyminen olisi kauhea ajatus.

Entä jos Jumala sen sijaan päättäisi, että meidän on parempi löytää totuus tarkan tutkimuksen kautta kuin kaataa se kaikki päällemme yhdellä kertaa? Tämä olettamus on enemmänkin hyvä. Kaikkialla Raamatussa Jumalan lapsia rohkaistaan kysymään, etsimään ja kolkuttelemaan – käyttämään viisautta, järkeä ja arvostelukykyä (Sananl. 26:4-5; Jer. 29:13; Matt. 7:7). Jos Jumala kutsuu meitä etsimään hengellistä totuutta, miksei voisi ajatella, että hän kutsuu meitä tekemään samoin tieteellisen totuuden suhteen? On totta, että Raamatussa ei mainita ET:tä. Entä sitten? Siinä ei myöskään mainita mustia aukkoja. Mutta niitä on olemassa.

Antropologinen vastalause

“Avaruusolentojen olemassaolo tarkoittaisi, että ihmiset eivät ole ainutlaatuisia.

Raamatun mukaan ihminen kantaa Jumalan kuvaa maan päällä sen hoitajana (1. Moos. 1:27; Room 8:18-21). Ihmiset ovat siis Jumalan syvästi ja ainutlaatuisesti rakastamia (1. Moos. 9:6; Joh. 3:16; Jaak. 3:9). Voisiko ET:n olemassaolo heikentää kuvankantajan kutsumustamme ja siten asemaamme Jumalan rakastettuina lapsina?

Jumalan ainutlaatuinen rakkaus ihmiskuntaa kohtaan juontaa juurensa hänen äärettömään olemukseensa. Vaikka hänen rakkautensa on levinnyt koko maailmankaikkeuteen, se ei tarkoita, että se laimenee prosessissa. Kuten Nick Spencer totesi hiljattain The Big Conversation -ohjelmassa tieteestä ja uskonnosta käydyssä keskustelussa, kristittyjen ei pitäisi rinnastaa arvostusta ainutlaatuisuuteen. ”Se on vähän kuin pikkulapsi, jonka vanhemmat tuovat kotiin vastasyntyneen”, hän sanoi. ”Pitkään olet saanut vanhempiesi huomion yksin kotona, ja yhtäkkiä siellä on tämä kauhea pieni vauva… [Mutta] pikkulapsi ei ole vanhempiensa rakastama, koska hän on yksin. Heitä rakastetaan juuri siksi, että heitä rakastetaan.” (Katso keskustelu kokonaisuudessaan osoitteessa thebigconversation.show)

Ehkä ET-sivilisaatioilla on siis omat kutsumuksensa, jotka on kutsuttu tuomaan Jumalan kirkkaus esiin omalla ainutlaatuisella tavallaan, oman luonteensa mukaisesti. Voi vain kuvitella mahdollisuuksia tässä suhteessa, ja se on asian ydin: ET:n olemassaolo ei aiheuta ontologista uhkaa ihmisen kutsumukselle juuri siksi, että se on ihmisen kutsumus.

Jumalan rakkaus yksin takaa paikkamme maailmankaikkeudessa. Itse asiassa ET:n olemassaolo ei ehkä vaikeuta tätä totuutta niin paljon kuin täydentää sitä. Loppujen lopuksi toiseuden kohtaamisella on tapana kohottaa ja nöyryyttää itseymmärrystä. Se saattaa muistuttaa meitä usein unohdetusta totuudesta: maailmankaikkeuden keskipisteenä oleminen ei ole edellytys sille, että meitä rakastetaan ainutlaatuisesti.

Soteriologinen vastalause

“Evankeliumi ei jätä sijaa avaruusolentojen olemassaololle.”

Sekä pyhät kirjoitukset että perinne ovat yhtä mieltä siitä, että Jumala rakastaa kaikkia (Joh. 3:16). Tämän vuoksi lunastustarjous on yleismaailmallinen (2. Piet. 3:9; 1. Joh. 2:2). Ulottuuko tämä ET-sivilisaatioon? Tai koska Jumalan Poika tuli ihmiseksi (Joh. 1:14), jäisivätkö ET:t siksi lunastuksen ulkopuolelle?

Ensinnäkin, miksi olettaa, että ET:n hengellinen tila on syntinen? Syntisyys ei ole välttämätön edellytys luodun olemassaololle. Se, että ihmiset ovat langenneet syntiin, ei tarkoita, että muutkin olennot ovat langenneet tai tulevat langettamaan (mieleen tulee CS Lewisin Avaruus-trilogia). Ehkä ihmiskunta on tässä suhteessa ainutlaatuinen. Entä jos esimerkiksi maapallo olisikin syntinen poikkeus ja jos muualla maailmankaikkeudessa muut kuin ihmisälykkäät olennot kauhistuisivat kuullessaan meidän kapinallisesta tilastamme? Tämän pitäminen mahdottomana paljastaisi ehkä vain ihmiskeskeisen ennakkoluulomme syvyyden – ylimielisyydestä puhumattakaan.

Toiseksi, jos he ovat langenneet, on mahdollista, että lunastusta ei kuitenkaan uloteta heihin. Suuri osa kristillisestä perinteestä on ajatellut samalla tavalla hengellisistä olennoista. Tietojemme mukaan mitään tarjousta ei ole ulotettu kapinoineille enkeleille. Tämä ei johdu siitä, että Jumala olisi rakkaudeton. Ehkä heidän päätöksensä kapinoida oli luonteeltaan sellainen, että se tekisi lunastustarjouksen merkityksettömäksi.

Useimmat hmiset uskovat jo pitkään listaan ei-ihmisälyjä, enkeleistä elefantteihin

Oletetaan kuitenkin, että ET oli langennut ja että Jumala tarjosi heille lunastusta. Miten hän tekisi sen? Vaihtoehtoja on useita. Jumala voisi esimerkiksi päättää ruumiillistua niiden keskuuteen, kuten hän teki ihmiskunnan kohdalla. Missään Raamatussa ei kielletä tätä mahdollisuutta, ja kristillisessä perinteessä näyttää olevan tilaa tälle ajatukselle. Tuomas Akvinolainen väitti, että useat jumalalliset inkarnaatiot ovat mahdollisia. Hänen mukaansa tämä on ajateltavissa, koska Jumalalla on luojana ”ääretön” valta, eikä luomakunta voisi koskaan rajoittaa tai pitää häntä sisällään. Akvinolainen puhuu tietysti siitä, että Jumala omaksuu useita ihmisluontoja, ei ET-luontoa. Mutta loogisesti ei ole hyppy sinne päin. ”Jos tämä pätee jumalallisiin inkarnaatioihin Maassa”, kirjoittaa Paul Thigpen teoksessa Extraterrestrial Intelligence and the Catholic Faith (TAN Books), ”periaate näyttäisi pätevän myös inkarnaatioihin muilla planeetoilla”.

Toinen vaihtoehto on, että Jumala lunastaisi avaruusolennot ilman inkarnaatiota. Akvinolainen ei pitänyt Kristuksen inkarnaatiota ja intohimoa varsinaisesti välttämättöminä lunastukselle — vaikka ne olivatkin ”sopivia”. Voisiko olla niin, että Jumala valitsisi toisenlaisen, mutta yhtä tehokkaan tavan lunastaa syntinen ET? Ei ole kohtuutonta ajatella, että hän voisi.

On myös mahdollista, että Jumalan Pojan maanpäällinen inkarnaatio riittää lunastamaan kaikki langenneet luodut – niin ihmiset kuin ET:tkin. Tätä kantaa pohtivat CA McIntosh ja Tyler McNabb artikkelissaan Houston, Do We Have a Problem? Extraterrestrial Intelligent Life and Christian Belief.  Oliver Crispin ja Jonathan Rutledgen teoksiin viitaten he esittävät mahdollisuuden, että Kristuksen inhimillinen inkarnaatio kykenee lunastamaan avaruusolennot, koska vaikka ET:llä on ”jyrkkiä eroja fyysisissä ominaisuuksissa”, ne eivät ole ”yhtään vähemmän inhimillisiä”, koska niillä on rationaalisuutta kuten ihmisillä. Thigpenin mielestä tämä kanta saattaa olettaa liikaa, koska ET:t eivät olisi Aatamin jälkeläisiä ja olisivat siksi luonteeltaan erilaisia. Ottaen huomioon kirkon opetuksen, jonka mukaan ”mitä ei oleteta, ei paranneta”, langennut ET vaatisi todennäköisesti aivan oman jumalallisen inkarnaationsa (jos Jumala päättäisi pelastaa heidät näin).

Tarkoitukseni ei ole puolustaa mitään tiettyä kantaa, vaan ainoastaan tuoda esiin keinoja, joiden avulla kysymyksiä voitaisiin pohtia. Raamatussa on tilaa maan ulkopuoliselle elämälle. Kysymykset ovat toki hermeneuttisesti haastavia, mutta vain siinä mielessä, että ne laajentavat teologisia näköalojamme, eivät riko niitä.

Suihkukone lentää värikkään ufonmuotoisen pilven ohi taivaalla Xiamenin kaupungin yllä Kiinassa.
Suihkukone lentää värikkään ufonmuotoisen pilven ohi taivaalla Xiamenin kaupungin yllä Kiinassa.

Mystinen universumi

Olipa UAP-aiheesta mitä mieltä tahansa, sitä on vaikea sivuuttaa. Se, että se on noussut marginaalihuhuista etusivulle, on jo itsessään uutisarvoinen asia. Ehkä jonkinlainen ”ei-inhimillisen älykkyyden” hypoteesi on paras selitys tälle monitahoiselle, pilkalliselle ilmiölle. Toisaalta ehkä ei. Tiedämme liian vähän. Eihän koskaan voi olla liian varovainen, kun tuijottaa Jumalan salaperäisen maailmankaikkeuden kasvoja, sillä ihmisen tietämättömyyden muotokuvat säteilevät väistämättä takaisin.

This article was also published as Premier Christianity’s cover story in August 2023. Subscribe here
Tämä artikkeli julkaistiin Premier Christianityn kansikuvajuttuna elokuulle 2023

ET-aihe on kuitenkin tullut jäädäkseen. Ja se on OK. Useimmat ihmiset uskovat jo muutenkin pitkään luetteloon ei-ihmisälyjä: enkeleistä ja demoneista norsuihin ja pääjalkaisiin. Kuka tietää? Ehkä jonain päivänä lista on vielä pidempi.

 

Artikkelin julkaissut premierchristianity.com

Pohdintoja uskonnosta ja eksopolitiikasta

Vol 3:2 (heinäkuu 2009). ISSN 1938-1719

Pohdintoja uskonnosta ja eksopolitiikasta

kirjoittanut Bernice H. Hill, Ph.D.

 

Tiivistelmä

Eksopolitiikan on aika tarkastella UFO-paljastuksen vaikutuksia uskonnollisiin instituutioihin. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tuoreet trendit, erityisesti USA:ssa, kertovat suurista näkökulman muutoksista, jotka vaikuttavat kaikkiin julkisiin aloihin, myös uskontoon. Lisääntyvä monikulttuurisuus, ajattelun vapautuminen ja ekumeeninen keskustelu (erityisesti terrori-iskujen inspiroimana) ovat viemässä meitä kohti avoimempaa, joustavampaa ja sosiaalisesti tietoisempaa perspektiiviä. Nämä kehityskulut puhuvat siitä, että eksopolitiikka voisi nyt alkaa tarkastella interventiostrategioita.

Johdanto

Eräs pääsyistä sille miksi avaruusolennoista ei haluttu kertoa kylmän sodan aikaan on sanottu olevan, että oli tarpeen suojella länsimaiden teknologista etua. Vaikka asia ei olekaan enää näin, UFO-paljastusta on edelleen pidätelty kulttuurisen kaaoksen pelossa. Monesti tässä yhteydessä kuulee lainattavan Brookings Instituten raporttia vuodelta 1961, jonka NASA on antanut heille toimeksi. Raportissa sanottiin:

Todisteet avaruusolentojen olemassaolosta saattavat löytyä myös heidän Kuuhun tai muille planeetoille jälkeensä jättämistä artifakteista.  Sen seuraamukset ihmisten asenteisiin ja arvoihin ovat arvaamattomia, mutta ne vaihtelisivat suuresti eri kulttuureissa ja monimutkaisten yhteiskuntien eri ryhmien välillä; kriittinen tekijä tässä olisi meidän ja muiden olentojen välillä tapahtuvan kommunikaation luonne.

Teknologisesti paljon meitä kehittyneemmän ulkoavaruuden sivilisaation kanssa kontaktiin pääsyllä saattaa olla tuhoisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Antropologiassa on monia esimerkkejä yhteiskunnista, jotka ovat olleet varmoja heidän paikastaan universumissa, jotka ovat tuhoutuneet kun ne ovat joutuneet assosioitumaan aiemmin tuntemattoman yhteiskunnan kanssa, jolla on eroavat ideat ja elämäntyylit; toiset jotka selvisivät sellaisesta kokemuksesta tekivät sen yleensä maksamalla hinnan muutoksena heidän arvoissaan ja asenteissaan ja käyttäytymisessään. [1]

On mahdollista kuvitella kulttuurillinen paine, jota Pohjois-Amerikan intiaanit tunsivat kun valkoinen mies saapui hänen jatkuvan (imperiumin) kasvattamisensa kanssa. Kun he katselivat heidän maidensa ryöstöä, puhvelien teurastusta ja kansansa kuolemaa, he varmasti kokivat heidän vanhan elämäntyylinsä tuhoutumisen. Samalla tavoin Meso-Amerikassa espanjalaisten saapumisen myötä, kulttuuri joka oli ollut olemassa satoja vuosia romahti muutamassa vuosikymmenessä. Brookingsin raportti on oikeassa, sellaiset kohtaamiet voviat olla tuhoisia ja uhata kansan koherenssia.

Kansan koherenssi ei ole missään niin pyhä asia kuin uskonnollisissa instituutioissa. Ne tarjoavat vakautta ja identiteetin ja uskomuksillaan asettavat raamit yhteisön jäsenyydelle ja henkilökohtaiselle tarkoitukselle. Uskonto voi määritellä henkilön todellisuuden. Jos paljastus asettaa kaikki yhteiskuntarakenteet vaaraan, uskonnolliset instituutiomme ovat erityisen haavoittuvaisia. Ehkäpä on kuitenkin aika tarkastella tätä premissiä. Me elämme jo nyt nopeasti muuttuvassa maailmassa: pluralistisessa modernissa maailmassa, joka pienenee lentokoneiden ja kommunikaatiojärjestelmien avulla. Monet vanhat maailmankuvat ovat kuolemassa; uusia ymmärryksiä ja näkökantoja on syntymässä.

Hiljattain Neil Freer lähetti vahvan viestin eksopolitiikan yhteisölle näillä sanoilla:

Selvästikin eksopolitiikan visio ja tavoite on älykkään, itsevarman, kypsän, rauhanomaisen ja laajentuvan vakaaseen yhteiskuntaan osallistumisen mainostaminen ja mahdollistaminen. Jos me todella haluamme tulla tähtienväliseksi yhteiskunnaksi muuttumalla rauhanomaiseksi, yhtenäiseksi lajiksi kehittymällä yli heimojen, kansallisten kulttuurien ja sivilisaation rajojen, me joudumme tekemään jotain uskonnoille. Onko uskontojen kyseenalaistaminen ja tarkastelu jotenkin eksopoliittisesti epäkorrektia?” [2]

Tämä on arvokas pulma. Se toi mieleeni nämä kysymykset: Mitkä ovat niitä ongelmia, joita eksopolitiikan tulee ymmärtää uskonnollisista instituutioista tänä aikana? Ja mikä on uskontojen evoluutiopotentiaali, josta eksopolitiikka voisi hyötyä kun se tarkastelee näitä ongelmia?

Globaali yleiskatsaus

Tällä hetkellä maailmanuskontojen kannatus jakautuu seuraavasti:

Kristinusko                    2.1 mrd ihmistä               33%

Islam                              1.5 mrd                           21%

Sekulaari/uskonnoton    1. l  mrd                          16%

Hindulaisuus                   900 milj.                        14%

Kiinan perinneusko        394 milj.                          6%

Buddhalaisuus                376 milj.                          6%

Alkuperäiskansojen usko  300 milj.                       6%

Afrikan perinteiset         100 milj.                          2%[3]

 

Nykypäivän nopeiten kasvava uskonto on Islam. Osaltaan tämä selittyy kolmannen maailman maiden suurella syntyvyydellä, joista monet ovat muslimimaita. Ennustetaan, että vuoteen 2025 mennessä maailmassa on 2 miljardia muslimia ja 3 miljardia kristittyä. Muslimit ohittavat kristityt vuoteen 2200 mennessä. [4]

Monikulttuurisuus on vakaasti lisääntynyt erityisesti lännessä. Tämä tarjoaa ihmisille mahdollisuuden kohdata, keskustella ja ymmärtää muiden uskontojen edustajia. Polarisaatio myös lisääntyy mikäli jotkut ihmiset pitävät tiukasti kiinni rajoistaan ja identiteeteistään.

Voitaisiin spekuloida, että Kiinan ja Intian kasvavat väestöt tulevat olemaan UFO-paljastuksen kanssa helpommassa asemassa, kun niillä ei ole monoteistisia länsimaisia uskontoja. Itämaiset filosofiat (eli esm. Intian hindulaisuus, jainismi, buddhalaisuus) ovat luonteeltaan avoimempia reinkarnaation ja moniulotteisuuden ideoille. Tarinat avaruusolennoista, kuten vimana-alukset ja kosmiset konfliktit on haudattu veediseen mytologiaan. Kiinan sekulaarit todennäköisesti olisivat helpoiten vakuuttuneita tietovuotajien ja tiedeihmisten keräämistä todisteista.

Islaminuskon kasvupotentiaali huomioonottaen tulee tarkastella UFO-paljastuksen vaikutuksia tähän uskoon. Islaminuskossa on paljon variaatiota; sitä usein värittää maiden omat paikalliset uskomukset ja tavat. Bassett on huomauttanut, että UFO-paljastus voi olla muslimeille ja juutalaisille erityisen vaikea. [5] Lisääntynyt painoarvo, joka on annettu UFO-paljastuksen ihmistietoisuudelle aikaansaamalle reaktiolle ja sen suhteelle valtapolitiikkaan, tekee tällaisesta tutkimuksesta erityisen tärkeää. [6]

Tämän ajan yleisin valtauskonto on kristinusko. Kaikissa sen muodoissaan se on kaikkien länsimaisten yhteiskuntarakenteiden perusta, ja tämä maailmankuva on se joka tulee kärsimään suurimmat UFO-paljastuksen kolhut. Maailman kristitystä populaatiosta 60% on värillisiä ja elää Euroopan ja Amerikan ulkopuolella. Kristinuskon kasvu näillä alueilla liitetään Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kasvavaan protestanttiliikkeeseen. [7]

Vaikka asenteet avaruusolentoja kohtaan saattavat olla perinteisten kristillisten näkökantojen rajoittamia näissä maissa, näiden maiden alkuperäisasukkaiden tiedot näkyvät näiden maiden uskomuksissa. Maailman alkuperäiskansojen kulttuurit (6%) pitävät tähdistä tulleita vierailijoita hyväksyttävinä. Esimerkiksi on hyvin tiedossa, että Meksikossa ollaan erittäin avoimia avaruusolennoille ja että tuhannet siellä asuvat ovat nähneet UFOja.

Vatikaanin kanta avaruusolentoihin tukee myös tätä hyväksyntää. Bassett on huomauttanut, että satojen vuosien ajan katolinen kirkko on kerännyt arkistoihinsa todisteita avaruusolennoista astronomeiltaan ja papeiltaan. [8] Harris haastatteli Monsignor Corrado Balduccia, (entinen Vatikaanin Nuncio Washington DC:ssa) sekä isä Gabriel Funesia, (Vatikaanin observatorion johtaja Castel Gandolfossa) tämän varmistamiseksi. Isä Funes (2008) oli sanonut, että avaruusolentojen olemassaolon poissulkeminen olisi kuin laitettaisiin rajat Jumalan luovalle vapaudelle. [9]

USA

3(i) Kulttuurin liberalisaatio

USA:n kanta paljastuksen jarruna on hyvin tiedossa. Kun tarkastellaan Brookingsin raportin varoitusta, miten paljastus vaikuttaisi uskonnollisiin instituutioihin USA:ssa? Kristinuskoisilla on ollut Amerikassa ylivalta sen syntymästä asti. Vuonna 1947, 95% amerikkalaisista piti itseään kristittyinä ja vaivaiset 5% sekulaareina (eli ateisteina, agnostikkoina tai uskonnottomina).

Toisen maailmansodan jälkeen kiinnostus uskontoa kohtaan on laantunut tasaisesti. Vuonna 2007 Pew Research teki gallupin amerikkalaisten uskonnollisista asenteista, uskomuksista ja käytänteistä, ja raportoi seuraavia muutoksia: suurten ikäluokkien (vuosina 1946-1964 syntyneet) sukupolvessa itseään sekulaareina pitävien lukumäärä oli kasvanut 11%:iin; X-sukupolvessa (vuosina 1965-1972 syntyneet) osuus oli 14% ja Y-sukupolvessa (1977 jälkeen syntyneet) osuus oli 19%. [10]

Joka viides modernista sukupolvesta ei enää ollut minkään tietyn uskonnon kannattaja. Tämä puhuu siitä, että uskontojen vastaanhangoittelun ajatus saattaa olla pehmenemässä, kun yhä useampi nuorista on päästämässä irti perinteisistä uskomuksista. Lisäksi yli puolet sellaisten instituutioiden toiminnassa mukana olevista oli muuttanut suhtautumistaan elämänsä aikana. Amerikan kirkot eivät ole uskomuksissaan vakiintuneita, vaan ne ovat jatkuvassa dynaamisessa muutosprosessissa.

USA on muuttumassa uskonnollisesti monimuotoisemmaksi. Useat seikat ovat vaikuttaneet tähän muutokseen. Vuonna 1960 Amerikka avasi rajansa maahanmuutolle. Monet muslimit ja buddhalaiset tulivat maahan ja USA:ssa on nyt enemmän muslimeja kuin juutalaisia. Lähiöissä eri uskonnot elävät rinnakkain, ja ihmiset ovat joutuneet totuttelemaan tähän kouluissaan ja työpaikoillaan. Raportissa mainittiinkin, että ihmiset myös harjoittavat uskoaan eri tavoin; usein vaihtaen kirkosta toiseen, sekoittaen eri uskontojen käytänteitä ja ilmaisevat myös useammin oman uskonnollisen instituutionsa ulkopuolelta löytyviä uskomuksia. [11]

Tämä lisääntynyt diversiteetti on herättänyt ahdistusta joissain kristityissä, koska se on uhannut heidän selkeää kuvaansa kristitystä. Amerikkalaiset yleisesti ottaen elävät lisääntyneen polarisaation ja äänekkään fundamentalismin aikaa. Vaikka Yhdysvallat on perustettu tiukan kirkon ja valtion erillään pitämisen päälle, tuo raja on hämärtynyt yhä enemmän viime vuosikymmeninä. Helluntailaiset erityisesti ovat voimakkaasti tunkeutuneet julkiseen keskusteluun mielipiteineen abortista, eutanasiasta, kantasolututkimuksesta ja saman sukupuolen avioliitoista.

Tämä kiinnostaa eksopolitiikan tutkijoita erityisesti, kun eräästä gallupista käy ilmi, että vaikka yhä useampi aikuinen USA:ssa uskoo UFOihin ja elämään muilla planeetoilla, helluntailaiset eivät usko. Scrippsin vuonna 2008 tekemän gallupin mukaan, 62% (protestantteja), 60% (katolisia) ja 66% (uskonnottomia) uskoi UFOihin mutta ainoastaan 38% helluntailaisista uskoi niihin. [12] Kuitenkin enemmistö on kokenut asteittaisen yhteiskunnallisten arvojen liberalisaation. Tämä näkyy suuremmassa rodullisten erojen, naisten roolien, homoseksuaalisuuden ja huono-osaisten puolesta tehdyn työn hyväksynnässä.

3 (ii) Ekumenisen dialogin lisääntyminen

Liberalisaatio on myös levittäytynyt uskonnollisen ajattelun eturintamaan. Se näkyy ekumenian tasaisena kasvuna. Ekumeninen liike USA:ssa on peräisin vuoden 1846 Euroopasta sekä Kirkkojen Maailmanneuvoston perustamisesta vuonna 1961. [13] Tämä neuvosto oli foorumi, sekä kansainvälinen että kansallinen, suuremmalle kristillisten kirkkojen väliselle dialogille, jossa etsittiin niitä uskomuksia mitkä olivat kaikille yhteisiä. He saivat selville, että heidän kosmologiassa, säännöissä ja rituaaleissa oli suuria eroja. Kuitenkin Kultainen sääntö oli eräs periaate, joka kaikille kirkkokunnille oli yhteinen (‘tee muille niinkuin haluaisit itsellesikin tehtävän’).

Myös kristittyjen, muslimien ja juutalaisten välinen dialogi on lisääntynyt tasaisesti. Harvardin yliopiston teologian professori D. Eck näki tarpeen uskonnollisille instituutioille laajentaa yhteistyötään, ja hän käynnisti vuonna 1989 Pluralism Projectin. Projekti on tuottanut useita julkaisuja ja jatkaa kansallisten ja globaalien ohjelmien ajamista. Vuonna 1995 perustettiin United Religions Institution San Fransiscon Presideoon. Wichitassa, Kansasissa (kaupunki jossa on yli 20 palvontapaikkaa buddhalaisille, hinduille, muslimeille ja Bahai-uskovaisille) organisaatio nimeltä Interfaith Ministries on saanut aikaan myös useita ohjelmia. Monet ekumeniset organisaatiot ovat nyt laajentaneet ohjelmiaan käsittelemään myös globaaleja ja kestävyysongelmia.

Syyskuun 11. päivän 2001 terrrori-iskut toivat fundamentalistisen islamin useimpien amerikkalaisten mieliin. Uskonnosta oli tullut vaarallista – polarisaatio paheni. Paradoksaalista kyllä, tämä sai aikaan vieläkin suuremman tahtotilan kristittyjen, muslimien ja juutalaisten väliselle kommunikaatiolle. Heidän yhteiset juurensa Raamatun Abrahamissa korostuivat ja erilaisia tutkimuspiirejä perustettiin tutkailemaan samankaltaisuuksia ja eroja.

Vuonna 2005 Maailmanuskontojen kolmas kongressi kokoontui Montrealiin. Yli 1800 ihmistä 80 eri valtiosta otti osaa. Vaikka kongresseja oli ollut aiemminkin (Maailmanuskontojen parlamentti Chicagossa vuosina 1893 ja 1993), tätä stimuloi erityisesti fundamentalistisen terrorismin nousu. Fundamentalismia löytyy kaikista maailmanuskonnoista. Sen yksinkertainen ja konkreettinen ajattelu perustuu pelkoon. Se ilmaistaan sanomalla “Minun Jumalani on parempi kuin sinun!” Uskonnolliset johtajat painottivat kasvanutta tarvetta siirtyä pois tästä jäykästä ajattelusta. He puhuivat siitä miten vieraantuminen ja tästä uskomuksesta seuraava Muiden demonisointi on vastoin henkisyyttä itseään. [14]

Vaikka Montrealissa ilmaistun uskonnollisen ajattelun vihreä reuna on paljon pidemmällä perinteisiä kirkkoja, synagogia ja moskeijoita, tämä kaikki on silti eksopolitiikan mielessä kiinnostavaa. Se osoittaa kollektiivisen psyyken avautumiskohtaan… kohtaan joka vaatii suurempaa joustavuutta uskonnollisilta instituutioiltamme ja suurempaa sisäistä voimaa meiltä yksilöinä. Meitä pyydetään säilyttämään henkinen kuuliaisuus ja samalla kunnioittamaan toisten polkuja kohti merkitystä. Kasvavalla ekumeenisella impulssilla puhua “Muille” ja ymmärtää heitä on laajempi potentiaali; sillä on vaikutuksensa UFO-paljastukseen.

Uskonto on huikea alusta koulutukselle. Ekumeenisen dialogin kasvavan paineen alla meitä pusketaan ajattelemaan asioista “tämä tai tuo”-tyyppisen mustavalkoisuuden sijaan “tämä ja tuo”-tyylisesti. Tämä siirtymä dualistisesta integraaliin ajatteluun on askel kohti suurempaa henkilökohtaista kypsyyttä. Se edustaa tasapainoa vasemman aivopuoliskon erottelukyvyn ja oikean aivopuoliskon holististen tarkastelujen välillä. Se on yksi katalyytti kehityksessämme.

3 (iii) Uskonto ja henkisyys

Vaikka tämä ekumeeninen trendi on ollut käynnissä amerikkalaisissa uskonnollisissa rakenteissa, käynnissä on myös vähemmän uskonnollisten ihmisten laajempi trendi pois uskonnoista ja kohti henkisyyttä. Tämä on määritelty “verkkona joka pitää ihmisen elämää kasassa ja yhdistää hänet johonkin suurempaan. Se on sekä tapa, jolla me ymmärrämme miten me olemme suhteessa maailmaan ja muihin, että myös rituaalit, joita me suoritamme tunteaksemme olevamme yhteydessä, osa jotain suurempaa, sisäisen koherenssin tunne.” [15] Joten henkisyyden yhtäläisyyksiä ja vivahteita artostetaan yhä enemmän.

Internetin, kvanttifysiikan uusien näkökulmien, kloonauksen kehittymisen ja ilmastonmuutoksen yltymisen myötä uskonnolliset uskomukset Amerikassa joutuvat kovalle koetukselle. Huikeassa Beyond Theology DVD-sarjassa, uskonnollisen ajattelun airueet (Huston Smith, Karen Armstrong, James Forbes, Sister Joan Chittister, Bishop John Shelby Spong ja muut) esittävät uudenlaisen vision. He esittävät, että jos uskonto voidaan nähdä Jumalaa kohti osoittavana kulttuurillisena sormena, silloin tuohon sormeen keskittyminen (eli riitit, rituaalit ja uskonnollisten instituutioiden säännöstöt) voivat nyt olla uhka; siitä on nyt tullut liian konkreettista. Kriisin ja kulttuurillisen muutoksen aikoina joustavuus on olennaista. Tämä fiksaatio “sormeen” voi muuttua myös varsinaisen henkisen kokemuksen esteeksi. [16] Beyond Theology -sarjassa haastateltavat sanovat, että me joudumme menemään syvemmälle ja keskittymään tavoittelemaan vastausta peruskysymykseen siitä mikä todellisuuden luonne lopulta on. Perenniaaliset viisaudet (ne viisaudet jotka löytyvät kaikkialta kaikkina aikoina) tulee ottaa tarkastelun kohteeksi kaikkien modernien ongelmien äärellä.

Tässä Carl Jungin työ on erityisen tärkeää. Jung, hänen laajat tutkimuksensa maailmanuskontojen parissa, sanovat että uskonto on yksi kaikkein universaaleimmista ihmismielen ilmaisuista. Tämä sisäisen dynamiikan edustus on koskettanut kaikkia historian, politiikan ja yhteiskunnan ilmaisujamme. Se on sisäänrakennettu, todellinen ja olemme jättäneet sen pahaksi onneksemme vaille ansaitsemaansa huomiota. [17] Jung kirjoitti, että tämä henkinen edustus oli tärkeää erottaa kaikista eri uskonkappaleista, sillä muuten se kiveenhakattaisiin monissa eri muodoissa. Ihmiskunta jatkuvasti on purkamassa yhtä sen muodoista löytääkseen tämän sisäisen olemuksensa. Näin protestantit hylkäsivät katolilaisuuden, mutta sitten etsivät turvaa Raamatun teksteistä. Ne, jotka etsivät olennaisempia merkityksiä historiallisesti rakentuneesta työstä, ovat jo sivuuttaneet Raamatun kirjallisemmat muodot.

Evoluutio menee eteenpäin Amerikassa. Siirtomaavallan alkuaikoina kristilliset kirkot keskittyivät Isä Jumalaan; tämä on kuitenkin muuttunut jossain vuoden 1830 paikkeilla keskittymään enemmän Jeesuksen suhteellisempiin opetuksiin. Viime vuosina se on kehittynyt edelleen painottamaan enemmän Pyhää Henkeä. [18] Tätä käsitetä pidetään Universumin elämän luovana henkäyksenä. Kuva yliluonnollisesta isästä on hiipumassa ja sen on korvaamassa enemmän abstrakti tunne Läsnäolosta koko Universumissa. [19]

Samalla tavalla henkilöt käyvät läpi henkisen evoluution vaiheitaan. Scott McLennon, Stanfordin yliopiston kappalainen, huomauttaa että monet nuoret ovat henkisiä etsijöitä, mutta he etsivät toisenlaista käsitystä Jumalasta, joko Luonnossa tai omakohtaisen kokemuksen kautta. He intuitiivisesti hylkäävät uskonnon poissulkevuuden ja etsivät syvempiä totuuksia. Monet tavoittelevat henkilökohtaisesti Jumalaa meditaation avulla, ja tästä harjoituksesta on tullut aina vain suositumpaa sitten 1960-luvun. Syvän henkilökohtaisen etsinnän laajeneminen maassa on merkillepantavaa, ja se on johtanut monet nuoret kulkemaan kohti moniulotteisia maailmoja. [20]

Beyond Theology -sarjassa lainatut uskonnolliset huippuajattelijat osoittavat tähän henkisen ajattelun jatkuvaan evoluutioon. Se tiivistetään sisar Joan Chittisterin sanoin… “Uskonto herää Universumin tietoisuuteen. Meillä on roolimme näyteltävänä tässä jatkuvassa evoluutiossa. Me tavoittelemme yhdessä luotavaa henkisyyttä.” (20)

Maan ulkopuolinen apu: Auttajat ja Tarkkailijat

Onko uskonnollisten, henkisten ja filosofisten johtohahmojen kehittyvien ideoiden ja avaruusolennoilta saamamme avun välillä konvergenssia? Salla ja Lamiroy ovat kuvanneet Maan ulkopuolisiksi “auttajiksi” niitä, jotka kunnioittavat ihmisiä, eivät abduktoi heitä ja jotka jakavat informaatiota telepaattisella viestinnällä. “Auttajat” tukevat Maapallon henkistä kulttuuria ja he ovat huolissaan ympäristöstä ja globaalista transformaatiosta. Maan ulkopuoliset “tarkkailijat”, toisaalta, ovat etäisempiä ja tarjoavat aurinkokuntamme ja galaksin evoluution laajemman kuvan perspektiiviä. He ovat myös huolissaan ihmiskunnan henkisestä evoluutiosta sekä tarpeestamme laajemmin ymmärtää kohtaamiamme poliittisia, rahoituksellisia ja henkisiä ongelmia. He tuovat tietoa elämän monilta tasoilta ja taajuuksilta sekä galaktisten liikkeiden laajalta skaalalta. Vaikka todisteet tällaisen informaation puolesta ovatkin vähemmän vakuuttavia kuin muu ET-materiaali, molempien kirjoittajien mielestä sitä kannattaa silti tarkastella. [21]

Salla ja Lamiroy haluavat meidän tekevän eron siinä ovatko näiden avaruusolentojen toimet määräileviä vaiko katalyyttisia. [22] Jos nämä vierailijat ovat täällä auttamassa meitä kasvamaan ja tuomaan itsemme tasapainoon Maapallon kanssa, miten ohjeistavia ne ovat? Vaara avaruusolentojen määräilevässä lähestymistavassa on, että me saatamme antaa niille liiaksi auktoriteettiasemaa ja menettää oman arviointikykymme. Me saatamme antaa valtamme pois ja tehdä avaruusolennoista jumalia.

Tämä huoli on suorassa yhteydessä kysymykseen uskonnoista. Jung esittää, että sisäinen henkinen edustus (mikä on sisäsyntyistä, vaikkakaan ei aina ihmiskunnassa kehittynyttä) syntyy kun psyykessä elää enemmän persoonaton Muu. Hän nimitti tätä termillä Itse. Kypsymisen prosessissa egomme kehittää tämä aspektin kanssa viestintäkyvyn. Se on se “pieni ääni pimeydessä”; se on se joka muistuttaa meitä elämäntehtävästämme, valinnoistamme ja tuo meille eteemme haasteet joiden kautta meistä tulee se henkilö joka meidän oli tarkoitus olla. Sillä on myös pääsy ihmiskokemuksen eri aikakausien arvoihin, Kultaiseen sääntöön ja perenniaalisiin viisauksiin. Tämä egomme sisäinen suhde Itseemme vahvistaa psyykettä.

Oman Itsen symbolit usein näyttäytyvät unissa vanhana viisaana tai muunlaisina valaistuneina kuvina. Tämä egon ja Itsen välinen dialogi on paikka jossa valtaongelmamme kytketään moraalisiin näkökantoihimme; jossa Logos tapaa Eroksen. Se on paikka josta löydämme oikeanlaisen tahdon. Kohtaamamme haasteet vaativat suurta henkilökohtaista vastuuta. Tämä teema kuvastuu sekä oman psyykemme evoluutiossa että liberaalien uskonnollisten instituutioiden ajattelussa. Se on myös läsnä kaikkein mieltäylentävimmissä viesteissä, joita olemme vastaanottaneet auttaja- ja tarkkailija-avaruusolennoilta.

Me tarvitsemme myös suurta henkilökohtaista havainnointikykyä erotella oman sisäisen olemuksemme (Itse) ja avaruusolentojen lähettämät viestit toisistaan. Me joudumme olemaan tarpeeksi tietoisia pysyäksemme omassa totuudessamme eikä projisoida sitä kenenkään vierailijan päälle. Tämä mielessä pitäen, me voimme tarkastella vastaanottamaamme tietoa ja päättää onko se arvokasta. Osa informaatiosta tuntuu oikealta, oli se sitten määräilevää tai katalyyttista. Esimerkiksi, tässä on joitain plejadilaisten henkisiä periaatteita, joita Meier on kuvannut:

(1)     Syvässä meditaatiossa voi saada yhteyden henkiseen olemukseen, jonka avulla kaikki asiat on mahdollista tietää. Tämä olemus löytyy kaikista ihmisistä. Evoluutio vaatii, että omalla olemuksellaan virittäytyy Alkulähteeseen ja sen periaatteisiin, jotka ovat samaa laatua.

(2)     Ei ole eroa maallisen ja henkisen välillä. Tietoisuus on kaikki kaikessa, se elävöittää kaikkea. Fyysinen olemassaolon taso ja hienovarainen ainetaso ovat olemassa samanaikaisesti samassa paikassa, mutta eri ulottuvuuksissa, värähtelyn johdosta.

(3)     Maapallon uskonnot, jotka alunperin olivat avuksi jokapäiväisen elämän ohjeina, ovat nyt painolastia ihmisen henkiselle kehitykselle. Suurimmalle osalle ihmisistä ne syventävät uskoa ulkoiseen auktoriteettiin. Monet “seuraavat lamppua mutta eivät valoa.” Kaiken arvon ulkoisille kuville antaminen estää löytämästä sisäistä henkistä olemusta. [23]

Tässä on yhdenmukaisuutta sekä Jungin että uskontojen vihertävän reunan kanssa. Kaikki osoittavat siihen, että liiaksi identifioidumme “lamppuun” tai “osoittavaan sormeen” omissa uskonnoissamme. Psyykemme ovat liiaksi kiinni tekaistuissa symboleissa, kuvissa ja rituaaleissa. Vaikka näitä tuleekin kunnioittaa, niiden taustalla oleva olemus on se joka on tärkeää. Koska me olemme niin kiinnittyneet näihin, kaikki mikä kyseenalaistaa ne koetaan hyökkäyksenä ihmisen sisäistä edustusta kohtaan, ja sitä vastustetaan kovasti.

Freer omassa “From Godspell to Godgames”-tekstissään on painottanut sitä, että suuri este UFO-paljastukselle on oma geneettinen alkuperämme, siten kuin se on nivoutunut yhteen avaruusolentojen kanssa. [24] Raamatullisen kertomuksen ja avaruusolentojen geenimanipuloinnin tuloksena syntymisen välillä on suuri ero… “Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi hänelle maan alamaiseksi…” Miten eksopolitiikka voi löytää viisaan strategian uskonnon erittäin herkällä ja dynaamisella alalla?

Vaikutukset eksopolitiikkaan

(i)     Suunnittelu: Eksopolitiikan tulee nyt käydä suurella hartaudella suunnittelemaan sitä miten UFO-paljastus tultaisiin ottamaan vastaan uskonnollisten instituutioiden keskuudessa, erityisesti lännessä. Tämä tulisi suorittaa viimeaikaisten lisääntyneen sekularisaation, lisääntyneen liberalisaation, kasvaneen polarisaation ja ekumenian trendien valossa.

(ii)     Ajoitus: Kasvavien UFO-paljastuspaineiden myötä voimme odottaa jossain kohtaa viiden seuraavan vuoden sisällä kansan tietoisuuden kääntyvän tämän asian hyväksi. Kun se tapahtuu, uskonnolliset instituutiot alkavat kysyä kysymyksiä.

(iii)     Alkupiste: Vanha sanonta sanoo, että jos käsittelee kuumaa aihetta, aloita “siitä” missä muut ovat (Eros). Tämä tahtoo sanoa, ettei heti aleta puhumaan avaruusolentojen vaikutuksista uskontoihin. Se sanoo, että mieluummin validoidaan ihmiskunnan syvä halu henkiselle yhteydelle Muiden kanssa (olipa sen nimi sitten Alkulähde, Jumala, Allah tai Universaali Mieli).

(iv)     Fokus: Useissa uskonnollisissa ja filosofisissa liikkeissä on nousemassa esiin liberaalin ajattelun virtauksia. Näissä organisaatioissa on “kulttuurintuottajia” jotka voidaan identifioida. Nämä ovat henkilöitä, jotka ovat tehokkaan muutoksen pisteitä. X- ja Y- sukupolvien avoimuus kannattaa myös pitää mielessä.

(v)     Ohjelmat: Exopolitics Institute voisi tehdä DVD:n (45-60 min) jota voitaisiin käyttää pienissä ryhmäkeskusteluissa. Tämä DVD sisältäisi tiivistelmän kaikista uskottavimpien UFO-silminnäkijöiden todisteista. Se olisi sitten saatavilla ekumenisille ja liberaaleille uskonnollisille järjestöille, jotka on identifioitu aiemmin.

Eksopolitiikan yhteisöstä löytyy myös liuta henkilöitä, jotka voisivat etsiä paikallisia yhteisökontakteja. Paikallisille kirkoille, synagogille ja moskeijoille voitaisiin tarjota työpajaa, jossa käsiteltäisiin avaruusolentojen ja henkisyyden aiheita. Toivottavasti tämä interventio herättää kiinnostusta keskustella aiheesta lisää ja tarpeen herättää kansalaiset.

Johtopäätökset

Eksopolitiikan on aika aloittaa keskustelu avaruusolennoista ja uskonnoista; Freer on oikeassa. UFO-yhteisö syventää jatkuvasti omaa koulutustaan, tai kuten Moulton-Howe asian esitti, täyttää tyhjän tilan pointillismimaalauksessa. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisesti lisääntynyt kiinnostus aihetta kohtaan, meidän tulee nyt löytää keinoja laajentaa keskustelua.

Kun liberaalit uskonnolliset instituutiot tajuavat, että henkisyyden perusdynamiikka ihmiskunnassa tullaan tunnustamaan ja arvostamaan, ehkäpä he ovat vastaanottavaisempia. Tämä voi olla erityisen totta jos heille annetaan rooli, jota korkeampi tietoisuus voi ja tulee näyttelemään ‘tosielämässä.’ Heidän luonnollisista kiinnostuksen kohteista, vahvuuksista ja potentiaaleista ammentaminen olisi viisain tapa lähestyä asiaa.

***

Kirjoittaja Bernice H. Hill, Ph.D. on jungilainen analyytikko, jolla on yksityispraktiikka Boulderissa, Coloradossa; hän on International Association of Analytic Psychologyn jäsen (Zurichissa) sekä Coloradon C. G. Jung Institute vanhempi kouluttaja. Hän on pitänyt seminaareja UFOista ja avaruusolennoista mielenterveyden ammattilaisille ja muillekin Colorado Springsissa, Denverissä ja Boulderissa.

VIITTEET

[1]  Salla, M.E., “Exopolitics: Discipline of Choice for Public Policy Issues Concerning Extraterrestrial Life,” Exopolitics Journal 2:4 (July 2008).

[2] Postaus päivämäärällä 29. maaliskuuta 2009

[3] Major Religions of the World Ranked by Number of Adherents: Google.

[4] Gary, J: Ten Global Trends in Religion: http:www.wrf.org/cms/tentrends.shtml

[5]  Bassett, S. “The Exopolitic Revolution: Disclosure as a Cosmic Birthing.” Exopolitics Conference: Earth Transformation, Hawaii, 2007.

[6]  Salla, M.E. ja Lamiroy, M., Luento 13, Exopolitcs-101-spring-09, (pg 7).

[7]  Gary, J: Ten Global Trends in Religion: http:www.wrf.org/cms/tentrends.shtml

[8]  Bassett, S. “The Exopolitic Revolution: Disclosure as a Cosmic Birthing.” Exopolitic Conference: Earth Transformation, Hawaii, 2007.

[9]  Harris, P. “The Vatican Officially Proclaims that Extraterrestrial Life Most Probably Exists!“ Fate Magazine (July 20th 2008).

[10] “Trends in Attitudes Toward Religion and Society” (Pew Research Center Publications, 2007).  http:pewresearch.org/pubs/614/relgion-social-issues.

[11] Religion Newsletters: http:www/masecure.org/guide/trends.html

[12] Hargrove, T. and Stempel, G.H., Poll probes Americans’ belief in UFOs and  Life on other planets.  http://www.reporternews.com/news/2008/ju;/26/you-are-not-alone/

[13]  Ecumenical Movement: http:encyclopedia2.the freedictionary.com/ecumenical+movement.

[14] Rosen, D. Beyond Theology/ Dave Kendall, Producer KTWU/Channel 11 Topeka, Kansas, 66621 U.S.A. www.beyondtheology.tv/ktwu.washburn.edu

[15]  Brown, D. http://www.futurist.com/archives/society-and-culture-trends-in-american-religion/

[16]  Beyond Theology:  Dave Kendall, Producer KTWU/Channel 11, Topeka, Kansas, 66621. U.S.A. www.beyondtheology.tv/ktwu.washburn.edu.

[17]  Jung, C.G., Psychology and Religion, in Vol. 11, The Collected Works (Bollingen Foundation, Princeton University Press, 1969).

[18] Prothero, S.  Beyond Theology series, op cit.

[19] Spong, J.S., Beyond Theology series, op. cit.

[20] McLennon, S., Beyond Theology series, op. cit.

[21] Chittister, J., Beyond Theology series, op. cit.

[22]  Salla, M. and Lamiroy, M. Lecture 13, Exopolitics Institute-101-spring 109.

[23] Andrade, G. Star Wisdom, Principles of Pleiadian Spirituality (Gilliland Printing, Arkansas City, Kansas, 1997).

[24] Freer, N. “From Godspell to God Games,” http:www.ufoevidence.org/documents/doc1433.htm

 

Artikkelin julkaissut Exopolitics Journal

NASA palkkasi 24 teologia pohtimaan ensikontaktia

Maan ja taivaan välillä, minne mahtuvat avaruusolennot?

Se on kysymys johon NASA toivoo saavansa vastauksen Center for Theological Inquiryn (CTI) teologien avulla Princetonissa, New Jerseyssa. He ovat laittaneet pystyyn projektin, jonka avulla toivovat saavansa vastauksen siihen miten ihmiset reagoivat uutisiin älykkään elämän olemassaolosta muilla planeetoilla.

Cambridgen yliopiston uskontojen tutkija, pastori tri. Andrew Davison, jolla on myös biokemian tohtorintutkinto Oxfordista, on yksi 24:sta teologista, jotka on otettu mukaan auttmaan projektissa, Times raportoi.

Cambridgen yliopiston Faculty of Divinity -blogissa esitetyssä lausunnossa Davison sanoo, että hänen tutkimuksensa tähän mennessä on jo nähnyt “miten suosittu teologian ja astrobiologian aihe on ollut julkisuudessa” viimeisten 150 vuoden ajan.

Davisonin julkaisussa oleva kirja “Astrobiology and Christian Doctrine” tulee ulos vuonna 20221. Timesin mukaan siinä käsitellään osittain CTI:n ja NASAn ekumeenista tarkastelua, jossa teologit odottavat vastaavansa “kaikkein merkittävimpään kysymykseen” siitä “onko universumissa ollut monia [Kristuksen] inkarnaatioita”, hän kertoo blogipostauksessa.

Rev Dr Andrew Davison.

Pastori tri. Andrew Davison on myös biokemian tohtori Oxfordista.Kuva: University of Cambridge Corpus Christi College

Tämä on viimeisin yhdysvaltalaisen avaruusjärjestön ja uskonnollisen instituutin välinen projekti. Vuonna 2014 NASA antoi CTI:lle $1.1 miljoonan apurahan, jolla tutkia uskovaisten intressejä ja avoimuutta tiedettä kohtaan heidän Societal Implications of Astrobiology -tutkimuksessa.

Tutkimukset ovat näyttäneet kytköksiä uskonnollisuuden ja Maan ulkopuolisen älyn olemassaoloon uskomisen välillä. Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa saatiin selville, että ihmiset, joilla on vahva halu etsiä merkitystä, mutta jotka eivät halua kuulua oikein mihinkään uskontokuntaan, uskoivat todennäköisemmin avaruusolentojen olemassaoloon — mikä kertoo siitä, että usko jompaan kumpaan teoriaan saattaa olla peräisin samasta inhimillisestä taipumuksesta.

In 2014, NASA awarded the Center for Theological Inquiry at Princeton University with a $1.1 million grant to study worshippers' interest and openness to the notion of alien life, in a program of research called The Societal Implications of Astrobiology.

Vuonna 2014 NASA antoi Princetonin Center for Theological Inquirylle $1.1 miljoonan apurahan Maan ulkopuolisen elämän tutkimukseen uskovaisten intressien ja avoimuuden näkökulmasta ohjelmassa nimeltä Societal Implications of Astrobiology. kuva: AP

NASAn tuella CTI:n johtaja Will Storrar sanoo, että he toivovat näkevänsä “vakavaa tutkimusta jota julkaistaan kirjoissa ja tiedelehdissä” tästä aiheesta, ja että he vastavat “toiselta planeetalta löytyvän mikrobielämän aiheuttamaan syvään ihmetykseen ja mysteeriin”.

Timesin mukaan Davisonin kirja huomauttaa, että “suuri osa ihmisistä etsisi opastusta uskonnollisilta traditioilta” jos avaruusolentoja löydettäisiin, joilta he kysyisivät mitä se tarkoittaa “ihmiselämän asemalle ja arvokkuudelle”.

NASA palkkasi 24 teologia tutkimaan sitä miten ihmiset reagoivat uutisiin elämän löytymisestä ulkoavaruudesta. kuva: Xinhua News Agency/Getty Images

“[Maan ulkopuolisen elämän] löytyminen voi tapahtua hamassa tulevaisuudessa tai ei koskaan, mutta jos ja kun se tapahtuu, olisi hyödyllistä olla pohtinut tämän löydöksen merkityksiä etukäteen”, Davison kirjoittaa.

Artikkelin julkaissut New York Post

Kun UFO-demonihypoteesi pysäytti tieteen

Entinen Nevadan senaattori Harry Reid antoi George Knappille yksinoikeudellisen haastattelun koskien salaista USA:n hallituksen UFO-tutkimusta vuosina 2007-2012.

“Eräs tutkimuksen tavoite oli selvittää alusten alkuperä. Tiedustelu-upseerit sulkivat pois venäläiset ja kiinalaiset, mutta Reid sanoo, että vihollisemme ovat todennäköisesti meitä edellä yrittäessään kopioida paljon kehittyneempää teknologiaa.”

Toinen UFO-tapauksien aikaansaama huolenaihe liittyi “selviin kansallisen turvallisuuden seuraamuksiin, kuten kylmääviin raportteihin joissa UFOt leijailivat amerikkalaisten ydinasetukikohtien yllä.”

Ex-senaattorin mukaan:

“Tämä kaikki on dokumentoitu. Lukemattomat ihmiset ovat astuneet esiin, katsoneet arvuutellen ja ihmetellen mikä se on. Ne eivät poistuneet. Kommunikaatiot ohjusjärjestelmien kanssa pantiin poikki. Se ei tapahtunut ainoastaan yhden kerran. Se tapahtui useamman kerran.”

Huolimatta vaikutuksista kansalliselle turvallisuudelle, jotkut viranomaiset ovat nolostuneet havaitessaan, että valtio oli salaa rahoittanut UFO-tutkimusta. Oli myös muita huolia:

“Reid sanoo tutkimusten saaneen aikaan suuria määriä raportteja, mutta se lopetettiin johtuen tiedusteluyhteisön pelkotiloista, peloista että tarina vuotaisi ulkopuolelle sekä uskonnollisiin uskomuksiin perustuvista peloista, että UFOt olisivatkin saatanasta. Reportteri George Knapp: “Kuulitko sinä sellaista että ne olisivat pahoja? Harry Reid: “Kyllä. Mielestäni on monia ihmisiä jotka eivät pidä niistä useista syistä ja heidän uskonnollisten näkökantojensa takia. Se ei sopinut siihen mihin he halusivat kuluttaa rahaa.”

Myöhemmässä haastattelussa George Knapp avasi lisää näiden tiedusteluyhteisön jäsenten taikauskoisia uskomuksia ja heidän identiteettiään:

“…fundamentalistikristityt; joiden mielestä mikä tahansa UFOihin liittyvä ja paranormaali on saatanallista, että tutkimalla niitä me kutsumme paholaista tähän maailmaan, ja he halusivat sen lopetettavan näistä syistä. Tiedän miltä tämä kuulostaa, en vähättele kenenkään uskonnollisia katsomuksia, mutta ei huhhuh, tuonkaltainen päätöksenteko, että päätetään lakkauttaa ohjelma joka saa aikaan hyvää sen takia että paholainen saattaisi olla mukana, minusta ei Pentagon kuulosta yhtään paremmalta tämän jälkeen, mutta se on totta.”

Luonnollisesti päätin tsekata Gary Batesin mielipiteen tähän uutiseen. Olihan hän kirjoittanut kirjan Alien Instrusion, joka on yksi kaikkein suosituimmista UFOjen demoonihypoteesin esityksistä kristillisissä piireissä.

Kesken kaiken sitä mikä osoittautui olevan pelkkä iso mainos tulevalle kirjan elokuvaversiolle, Bates esittää erittäin harhaanjohtavan väitteen:

“Valtio ei virallisesti tunnusta yliluonnollisten tapahtumien kategoriaa, mikä tulee vaikuttamaan heidän kykyynsä tulkita tätä informaatiota. Kuten olemme kirjoittaneet aiemmin teoksessa Prepare ye the way: aliens are coming!, meitä ei yllättäisi yhtään jos jokin virallinen ilmoitus tulisi joltain maailman valtiolta, että Maapallo on kokenut UFO-aktiviteettia jonka ‘täytyy olla’ kehittynyttä ja Maan ulkopuolelta. Mitä muutakaan se voisi heille olla?

Ja kuitenkin jos Knappin lähteet ovat oikeassa, valtion rahoituksen tälle UFO-tutkimusprojektille otti pois sellaiset viranomaiset, joiden mielestä nämä voisivat olla ennemmin demoonisia kuin Maan ulkopuolelta! En usko, että Bates olisi tietämätön Knappin tarinasta. Ehkäpä se ei sovi hänen haluamaansa narratiiviin.

Oli miten oli, Knapp päätti haastattelun aivan oikein sanomalla, että rahoituksen evääminen tutkimukselta oli nihkeää sen takia, että he uskoivat paholaisen olevan UFO-ilmiön taustalla:

“Kun joku sössöttää ja käyttää kummitusjuttuja ja uskonnollisia kantoja siivoamaan maton alle tieteellisen tutkimuksen tai legitiimin virkamiespyynnön, se on ongelmallista. Tiedätkö, ehkäpä kyseessä onkin perkele. Ehkäpä ne ovatkin demoneja. En tiedä mikä tässä nyt on. Ulottuvuuksienvälinen matkailu, ulottuuvusolennot, aikamatkaajat, kaikki nämä jo mainitut, tai kryptoalienit, tai Maan sisällä asuvat. En tiedä. Mutta meidän tulee selvittää tämä. Jos ei kansallisen tai henkilökohtaisen turvallisuuden takia, niin pelkästään siitä puhtaasta selville saamisen ilosta. On erittäin perseestä kansallisen turvallisuuden politiikalle sanoa ettemme halua tietää jotain asiaa. Siinä ei ole mitään järkeä.”

Artikkelin julkaissut exotheology.org

Ilmaistun Aikomuksen Doktriini ja muita huonoja argumentteja

Muutaman viime päivän ajan olen katsellut vuoden 2017 Roswell UFO Festivalin esityksiä: “70 Vuotta Myöhemmin: ET-hypoteesin Modernit Haasteet.”

Tämä postaus käsittelee esitystä, jonka on pitänyt RoswellMission.orgin perustaja ja konferenssin järjestäjä Guy Malone kesäkuun 30. päivänä 2017, otsikolla “Ovatko Avaruusolennot Demoneja? Todisteita Jotka Sanovat ‘Kyllä.’”

Vaikka saatan kommentoida hänen muuta esitystään myöhemmin, olin todella kiinnostunut sen loppuosasta, koska esityksen kuvaus lupasi, että hän päättäisi sen “paljastavalla vilkaisulla siitä ‘Mitä Raamattu Sanoo Elämästä Muilla Planeetoilla.’” Hän aloittaa periaatteessa olemalla samaa mieltä artikkelimme kanssa aiheesta: Raamattu ei sano avaruusolennoista mitään. Ei suoraan.

Suurin osa esitetystä materiaalista hänen esitelmässään näyttää olevan peräisin hänen artikkelistaan “Mitä Raamattu sanoo elämästä muilla planeetoilla?” AlienResistance.orgissa.

Guy Malone oikein huomauttaa, että meidän tulisi yrittää antaa raamatullinen vastaus mihin tahansa käsillä olevaan ongelmaan tai kysymykseen, olipa kyseessä sitten homoseksuaalisuus tai Maan ulkopuolinen elämä (hänen esimerkkejään). Ongelma on tottakai että Raamattu on Maan ulkopuolisesta elämästä hiljaa. Sulkeakseen Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuden pois epäsuorasti Malone vetoaa siihen mitä hän nimittää “Ilmaistun Aikomuksen Doktriiniksi.” Hän myöntää keksineensä termin. Ongelma Ilmaistun Aikomuksen Doktriinissa on, että se on yksinkertaisesti argumentti hiljaisuudesta.

Raamattu sanoo, että Kuu antaa valoa, ja että se toimii merkkinä vuodenajoille, ja että se ylistää Jumalan kunniaa. Jotkut kommentaattorit jopa sanovat, että Jeremia 31:35 viittaa Auringon ja Kuun vaikutukseen Maan vuorovesissä. Mutta missä Raamattu sanoo Kuussa olevan ihmisiä? Missä Raamattu edes kertoo siitä mahdollisuutena? Entäpä mahdollisuus kaivostoiminnalle Kuussa? Jos Moon Express onnistuu kaivamaan Kuusta Helium-3:a, olettaako Guy Malone, että Raamattu on nyt väärässä koska Kuu on näyttänyt tarkoituksen joka menee Raamatun Ilmaistun Aikomuksen tuolle puolen? Onko hän halukas ilmaisemaan, että ihminen ei koskaan kaiva Kuusta mitään perustuen tähän “Ilmaistun Aikomuksen Doktriiniin”? Tyytyykö hän sanomaan, että Moon Express tekee syntiä antautuessaan Helium-3:n muodossa esiintyvälle viettelykselle käyttäen Kuuta jonain muuna kuin sinä mitä Raamattu on ilmaissut sen aikeesta? Vai toteaisiko hän sen faktan, että hänen “doktriini” on itse asiassa looginen päättelyvirhe, ja että taivaankappaleilla voi olla muitakin tarkoituksia kuin niiden Raamatussa ilmaistu aikomus, vaikka se avaakin ovet mahdollisuudelle että Maan ulkopuolella on elämää?

Ehkä hän voisi säästää meidät tältä vaivalta ja korjata virheensä jo nyt.

Hänen UFO-ilmiöön liittymättömät argumenttinsa yksityiskohdat Maan ulkopuoleista elämää vastaan ovat aivan yhtä karmeita kuin hänen premissinsäkin.

Malone yksinkertaisesti toistaa samat väsyneet argumentit, joita muut avaruusolentoja vastaan olevat ovat tehneet, periaatteessa tehden selväksi sen että hän ajattelee että sinun täytyy valita Raamatun ja avaruusolentojen välillä.

Hänen ensimmäinen argumenttinsa on, että tähdistä ilmaistu ainoa aikomus on antaa valoa ja toimia vuodenaikojen merkkinä. Me käsittelimme tätä argumenttia artikkelissamme More Than Lights in the Sky, jossa me huomautimme, että Kuu on mukana hänen siteeraamassaan pyhässä tekstissä:

”Ja kuitenkin me olemme kävelleet Kuun pinnalla. Se on ainetta. Niin on myös muilla planeetoilla ja muilla kuilla Aurinkokunnassamme. Niiden päähyödyt Maalle (eli vuodenaikojen merkitseminen, valon paistaminen, Jumalan kunnian ja vallan julistaminen) eivät näytä olevan niiden ominaisuuksien summa. Eikä Raamattu koskaan sanonut, että asia olisikaan näin.”

Hänen toinen argumenttinsa perustuu yleiseen väärintulkintaan jakeesta Jesaja 45:18. Me huomautamme loogisista virhepäätelmistä, jotka tukevat tätä Raamatun väärinkäyttöä artikkelissa Why Isaiah 45:18 Say Nothing About Aliens.

Hänen kolmas argumenttinsa on, että Raamattu sanoo, että hän asutti taivaan enkeleillä (ei-biologisilla Maan ulkopuolisilla olennoilla), mutta se ei sano mitään Maan ulkopuolisista biologisista olennoista, mikä on bona fide argumentti hiljaisuudesta. Me olemme paremmin ottaneet kantaa tähän argumenttiin artikkelissa Wouldn’t God Have Mentioned Aliens If They Existed?

Mentäessä eteenpäin hänen kalvojaan Guy Malone esitti myös argumentin auktoriteetista.

“On myös suurempi kuva sille miksi kirkon vastaukset tähän kysymykseen ovat niin tärkeitä. Asiantuntevien kristittyjen, jotka ovat tutkineet avaruusolentoilmiötä laajalti, enemmistömielipide on että se mitä maailma yleisesti nimittää “avaruusolennoiksi” nykyään on itse asiassa petkuttavat henget, jotka opettavat perkeleen doktriineja. Ja myös että ne ovat tuomassa maailmaan vahvaa harhaa joka syleilee Uutta Maailmanjärjestystä, yhtä maailmanhallitusta ja antikristuksen valtaa kun hän astuu esiin.”

Joten hän väittää, että suurin osa niistä jotka tarkastelivat aihetta läpikotaisin ovat päättäneet avaruusolentojen olevan demonisia? Gary Bates teki saman vetoomuksen väärään auktoriteettiin.

Tuo ei historiallisesti pidä paikkaansa. Vaikka kourallinen moderneja kristittyjä onkin päättänyt, että UFO-ilmiö (erityisesti silloin kun se koskettaa kokijaa) on demoninen, tämä on täysin erillään oleva kysymys siitä onko Maan ulkopuolella elämää joka ei ole vieraillut Maassa. UFO-ilmiön nimittäminen “avaruusolentoilmiöksi” yksinkertaisesti jo nostaa esiin tämän kysymyksen. Malonen yritys sekoittaa nämä kaksi ongelmaa keskenään on läpinäkyvä.

Historiallisesti eksoteologit CS Lewisista keskiajan oppineisiin kuten William Vorilong ovat pitäneet kristinuskoa yhteensopivana Maan ulkopuolisen elämän käsitteen kanssa. Gallupit heijastelevat sitä seikkaa, että suurin osa kristittyjä, jopa suurin osa kreationisteja eivät koe ongelmaa Maan ulkopuolisen elämän käsitteen kanssa. Enemmistö joihin hän viittaa ovat Ensimmäisen Kristillisen Avaruusolentosymposiumin jäseniä, tapahtuman jonka hän on itse järjestänyt ja täyttänyt samanmielisillä puhujilla edistääkseen juuri sitä ideaa, että UFO-ilmiöiden avaruusolennot ovat demonisia! Kyseessä ei ole muuta kuin todistusharha.

Vaikka Malonen kantaa tukisi enemmistökonsensus, se ei tekisi hänen kannastaan oikeaa. Galileo oli myös oikeassa äärimmäistä enemmistökonsensusta vastaan. Esitän, että kristitty konsensus Maan ulkopuolisesta elämästä on rakentanut konsensuksensa loogisille päättelyvirheille. Voitte osoittaa minut vääräksi, mutta en oleta teidän voivan piiloutua yleisön taakse.

Lisäarvobonuksena Guy Malone teki kaksi muuta vetoomusta seuraamuksiin.

1. Jos sanot, että avaruusolennot ovat olemassa, pelaat silloi Tulevan Suuren Huijauksen pussiin. Suuri Huijaus tulee tapahtumaan olipa Maan ulkopuolista elämää olemassa taikka ei. Kun langenneet enkelit esiintyvät avaruusolentoina tai järjestävät jonkinlaisen valheellisen false flag -avaruusolentotapauksen, jos idea Maan ulkopuolisesta elämästä on oikeasti mukana Suuressa Huijauksessa, Maan ulkopuolisen elämän olemassaolo itsessään on erillinen kysymys. Meidän ei tule hyljätä totuutta perustuen vetoomukseen mahdollisista seuraamuksista koskien juurikin sitä ideaa jota me itse ehdotamme. Samanlaisella argumentilla, kun sanoo että jos avaruusolennot olisivat olemassa, ihmiset käyttäisivät sitä todisteena mikrobeista-ihmiseksi -evoluutioteorialle. Jos avaruusolennot ovat olemassa, me mieluummin sanoisimme että Jumala on luonut ne.

Missä Raamattu sanoo että avaruusolennot, todelliset tai muutoin, ovat jossakin roolissa Lopun Aikoina? Koska Raamattu ei sano mitään avaruusolennoista. Hylkäämmekö me mahdollisuuden Maan ulkopuoliselle elämälle vain sen takia, että tieteiskirjallinen Lopun Aikojen skenaario on mahdollisuuksien häivänä olemassa? Muuten, osoittautuu että gallupit sanovat, että kristityt eivät heittäisi Raamattujaan menemään hos avaruusolennot näyttäytyisivät vaikka laskeutumalla Valkoisen Talon nurmikolle, joten ehkäpä näiden kaverien pitäisi miettiä argumenttiaan uusiksi.

2. Jos sanot, että avaruusolennot ovat olemassa, joku voisi päättää liittyä UFO-kulttiin. Malonen sanoin, “oven auki jättäminen Maan ulkopuoliselle biologiselle elämälle aina johtaa mätiin omenoihin ja New Age -kulttiajatteluun.”

Aina? Oikeasti? Tuo paisuttelua.

Jos sanoo avaruusolentojen olevan olemassa ilman, että esittää Raamatun kanssa ristiriidassa olevan minkäänlaisen avaruusolentojen viestin tai siihen liittyvän opetuksen olevan väistämättä väärässä, silloin se voi johtaa jonkun Malonen kuvaamalle polulle, mutta kaltevan pinnan argumentti omin neuvoin olettaa, että kukaan ei koskaan esittäisi tuollaista kun sanoo, että Jumala olisi voinut luoda avaruusolennot.

Analogisesti evoluutioteoreetikot voivat väittää, että jotkut fossiilit ovat siirtymämuotoja ja näin ne ovat todisteita evoluutiosta. He myös väittävät, että kivikerrostumat ovat todisteita miljoonista vuosista. Raamattu opettaa, että Jumala sanoi maan tuottavan elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja että Maa on arviolta noin 6000 vuotta vanha. Malonen kaltevan pinnan argumentti on sama kuin sanoisi, että älkää opettako lapsillenne geologiaa ettei heistä tule ateisteja ja evoluutioteoreetikoita. Sen sijaan me opetamme lapsillemme geologiaa ja samalla opetamme heille totuuden Jumalan Sanasta ja ohjeistamme heitä hylkäämään kaikki opetukset ja kuvitelmat, jotka ovat Jumalan Sanaa vastaan, sillä Raamattu pysyy ainoana auktoriteettina jonka voi väittää olevan yliluonnollisesti virallistettu toteutuneella ennustuksella ja Jeesuksen Kristuksen Ylösnousemuksella.

Meillä ei ole mitään pelättävää Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta tai edes UFO-ilmiön tutkimisesta niin kauan kun me pidämme Raamattua ylimpänä auktoriteettinamme.

Artikkelin julkaissut exotheology.org

Raamattu ja Maan ulkopuolinen elämä

Huom. tämä artikkeli käyttää nimityksiä argumenteille, kuten argumentti hiljaisuudesta, jotka on selitetty toisessa artikkelissa: Kristinusko + Avaruusolennot = Eksoteologia


John Weldon ja Zola Levitt ovat tunnettu kirjan UFOs: What on Earth is Happening? kirjoittajina. Vuoden 1975 kirja oli vaikutusvaltainen popularisoidessaan demoonista eskatologian hypoteesia UFOista, erityisesti koska se sai niin suurta rohkaisua Hal Lindseylta (kirja The Late, Great Planet Earth (1970) kirjoittaja) sekä Walter R Martinilta (eli alkuperäinen Bible Answer -mies ja kirjan Kingdom of the Cults (1965) kirjoittaja).

Weldonin ja Levittin kirja parhaiten on tulkittavissa saatanallisen paniikinlietsonnan tuotteeksi, jota liekittää evankelioivat saarnaajat. Weldon oli tutkimustoimittaja Walter R Martinin Christian Research Institutessa. Levitt oli jo tuolloin tunnettu kirjailija, joka oli jokin aika sitten tullut uskoon vuonna 1971. (Voit kuunnella Levittin puheen vuodelta 1975 kirjan materiaaleihin liittyen täältä: [Osa 1] [Osa 2].)

Vaikka aion käydä läpi kirjan argumentteja yksityiskohtaisemmin myöhemmin, halusin käyttää hetken käydä läpi joitain argumentteja, joita kirja esittää Maan ulkopuolista elämää vastaan Liitteessä 2: Raamattu ja Elämä Ulkoavaruudessa.

He aloittavat odottamattomalla varoituksella syvistä teologisista ongelmista:

“Salliiko Raamattu elämän toisilla planeetoilla jossain päin universumia? Vaikka Jumala on voinut luoda toiset planeetat, tämä johtaa suunnattomiin raamatullisiin ongelmiin jos sellaiset olennot ovat UFO-ilmiön taustalla.”

Joten heti kättelyssä meillä on ongelma. He ovat tarpeettomasti kietoneet UFO-ilmiön kiinni aivan irralliseen kysymykseen mahdollisuudesta Maan ulkopuoliselle elämälle joka ei vielä ole vieraillut tällä planeetalla. Katsotaan miten tämä edistyy.

“Ensinnäkin, Raamattu ei anna mitään viitteitä siitä, että sellaista elämää olisi olemassa.”

Tässä on heti argumentti hiljaisuudesta. Ei mitenkään yllättävää.

“1 Moos 1:14-18 sanoo, että tähdet ja taivaanvahvuus luotiin merkeiksi, vuodenaikoja, päiviä ja vuosia varten ja valaisemaan maata, ei miksikään asuinpaikoiksi.”

Huomaa miten he ovat töksäyttäneet “ei miksikään asuinpaikoiksi”-väitteen, jota ei Raamatusta edes löydy. He periaatteessa seurailevat virheellistä Ilmaistun Aikomuksen Doktriinia, joka on osoitettu vääräksi sillä, että me olemme käyneet kävelemässä Kuussa vaikka se on pelkkä valonlähde vuodenaikoja varten. Selvästikään ilmaistun aikomuksen ei tarvitse olla ainoa aikomus, mikä jättää auki mahdollisuuden sille, että kaukaiset tähtijärjestelmät ovat avoimesti asutettuja.

“5 Moos 4:32 viittaa siihen, että Jumalalla ei ole liittoa minkään muiden olentojen kanssa universumissa.”

Raamatunkohta oikeasti kuuluu näin:

“Sillä kysy menneiltä ajoilta, jotka ovat olleet ennen sinua, alkaen siitä päivästä, jona Jumala loi ihmiset maan päälle, kysy taivaan äärestä toiseen: onko koskaan mitään näin suurta tapahtunut, tai onko mitään tällaista ikinä kuultu? “

Huomauttaisin, että se seikka, että meitä on pyydetty “kysymään taivaan äärestä toiseen”, viittaa jo siihen että olisi joku joka kysyisi, vaikka Jumala olisikin liitossa ainoastaan israelilaisten ihmisolentojen kanssa. Jae ei oikeastan sano sitä mitä he sanovat sen sanovan, siksi kukaan ei myöskään meistä käytä tuota argumenttia nykyään.

“Psalmi 115:16 viittaa siihen, että ihmiselämä on ainutlaatuista Maassa.”

Itseasiassa se sanoo, että Jumala on antanut maan ihmiselle. Se ei sano mitään elämästä muualla, ihmiselämästä eikä mistään muustakaan. Se ei sano edes, että ihmiskunta olisi rajoittunut pelkästään maahan, mikä on selvää siitä seikasta että olemme käyneet Kuussa.

“Missään kohtaa Raamattu ei mainitse muita planeettoja. (King James -käännöksen termi “maailmat” Hebrealaiskirjeessä 1:2 ja muualla kirjaimellisesti tarkoittavat “aikakausia” kreikankielellä.)”

Toinen argumentti hiljaisuudesta. Mennään eteenpäin.

“Toiseksi, jotkut ufonautit ovat selvästikin syntisiä, sillä he raiskaavat, murhaavat, valehtelevat ja pettävät. Näin he ovat selvästi pelastuksen tarpeessa. Tässä me ajaudumme ongelmiin. Raamattu vihjaa, että Kristuksen inkarnaatiota oli suunniteltu etukäteen ikuisuuden ajan tapahtumaan juuri oikeaan aikaan. Kun hän oli kuollut ihmisten syntien tähden, hän ei koskaan enää kuole: Hänen työnsä on valmis. Kuitenkin ihmisten syntien tähden kuoleminen oli absoluuttisen tarpeellista, jotta Hän olisi voinut muuttua ihmiseksi, jotta hän todella voisi edustaa ihmiskuntaa.” “Avaruusolentojen ongelma on, että ainoa tapa Jumalalle pelastaa nämä kaikki oletetut miljoonat olennot on inkarnoitua heidän kaltaisekseen (Hebr. 2:17) jokaiselle heidän planeetalleen ja sitten saada aikaan Kristuksen kuoleman yhä uudelleen ja uudelleen.”

Tämä on Heimoveli-Pelastaja -argumentti ja tämä versio tekee tarpeettoman oletuksen siitä, että Kristuksen olisi pakko inkarnoitua Jumala-Klingonina tai Jumala-Vulkaanina pelastamaan nuo avaruusolentojen rodut. Ongelma on, että jos he ovat langenneet johtuen Aatamin synnistä Aatamin verilinjan ulkopuolella, silloin henkiset vaikutukset tästä Lankeemuksesta tulevat heidän osakseen; jos asia on näin, vanhurskaus voidaan samalla tavoin antaa heidän osakseen armon kautta uskomalla Kristuksen uhrautuneen kaikkien puolesta. Ainoa mitä vaadittaisiin on, että heille kerrotaan tästä, ei tarvita useita inkarnaatioita.

Nyt varautukaa kaikkein kaameimpaan eksoteologiseen argumenttiin avaruusolentojen olemassaoloa vastaan minkä olen koskaan lukenut:

“Kristuksen olisi pakko ollut inkarnoitua hirviönä, kääpiönä, pyramidin muotoisena olentona, kuusikätisenä ja nelijalkaisena olentona jne., sillä tämä on se miltä osa ufonauteista näyttää. Heprealaiskirje 9:25-28 näyttää meille, että tämä ei ole mahdollista. Kutsuttaisiinko Kristusta koskaan hirviön veljeksi (Hepr. 2:11)? Vai voisiko selleriltä näyttävä olento koskaan tulla kutsutuksi Jumalan pojaksi?

Oikeasti? Argumentti oksetuksesta. Tuota ei todellakaan näe joka päivä. Pelkästään surullista.

Kannattaa varmaan tässä mainita, että vaikka olisikin niin, että Kristus joutuisi inkarnoitumaan laajalti Jumalan luomakuntiin, mikäli Maan elämänmuotojen suuri määrä kertoo yhtään mitään, Hän ei varmaankaan olisi yhtä mieltä antroposentrisestä estetiikasta tässä asiassa. Kauneus on katsojan silmässä ja olen varma, että Luoja näkee kauneutta jokaisessa Hänen luomuksessaan. Oli miten oli, sellaiset inkarnaatiot ovat tarpeettomia.

“Jos Kristus joutuu kuolemaan miljardien muiden olentojen puolesta, kaikkein uhrauksellisin teko koko historiassa — Inkarnaatio, jolla on kaikki sen merkityksensä — siitä tulee aivan yleinen asia ja ikuisuuksien ajan suunniteltu teko ei ole enää uniikki. Jopa Kristus Itse, Jumala-Ihminen, ei olisi enää ainutlaatuinen. Historia ja kaikki asiat Jeesus Kristuksen elämisestä Ihmisen Poikana, Jumalan Poikana eivät enää tiivistyisi hänessä (Efesolaiskirje 1:10). Raamattu paljastaa, että Kristus palaa takaisin korotettuna ihmisenä, Ihmisen Poikana. Se seikka, että Kristus pysyy Ihmisenä tarkoittaa, että muut langenneet olennot eivät voi pelastua.

Kuten huomautimme aiemmin, oletus useista inkarnaatioista ja ristiinnaulitsemisista on itse asiassa tarpeeton, joten Kristuksen ainutlaatuisuus on koskematon elämän mahdollisuudesta Maan ulkopuolella.

Heidän viimeisimpänä pointtinaan he tekevät argumentin UFOjen saatanallisuudesta:

“Viimeisimpänä me tarkastelemme Raamatun viitteitä siitä, että UFOt voisivat olla demoonisia. Hypoteesi siitä, että UFOt olisivat esimerkki saatanallisesta yliluonnollisesta petkutuksesta sopii niiden pahanlaatuiseen luonteeseen, ilman että yllämainitut ongelmat muuttuvat esteeksi. Koska Raamattu sanoo, että viimeisinä aikoina saatana tulee maailmaan “kaikin voimin ja merkein ja väärin ihmein ja kaikella pahuuden petkutuksella” ja että Jumala sallii “ihmeet taivaasta”, joten ilmiö kuten saatanalliset UFOt voidaan melkein odottaa näkyvän kun aikamme lähenee loppuaan. Efesolaiskirje 2:2 viittaa saatanaan kun se puhuu “ilmavallan hallitsijasta, hengen hallitsijasta.” Alkuperäisessa kreikankielessä sana “valta” (exousia) on kollektiivinen termi, mikä tarkoittaa kokonaista pahojen henkien imperiumia, ja termi “ilma” (aer) tarkoittaa gfyysistä ilmaa normaalissa merkityksessä. Demooninen vallan keskus, tämän jakeen mukaan, on maan ilmakehä. Jos ilma on demonien mahdin aluetta, me voimme helposti nähdä yhteyden UFOihin joka voisi olla. Kaiken kaikkiaan, kaikki se mitä voisi odottaa henkiseltä sodankäynniltä ja petkutukselta voidaan löytää UFO-ilmiöstä. Raamattu sanoo, ”Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa (Efes. 6:12).”

Nyt kun tämä tyypillinen argumentti on esitetty, että “saatana elää taivaassa ja UFOt ovat taivaassa, sitenpä UFOt ovat saatanallisia”, he palaavat takaisin eksoteologisiin argumentteihin Maan ulkopuolista elämää vastaan:

“Vaikka on totta, että toiset langenneet rodut voitaisiin odottaa kieltävän Kristus (niinkuin langenneet ihmiset tekevät), me emme odota tämän olevan totta jokaisessa tapauksessa. Ja jos ei ole keinoa pelastaa näitä olentoja, miksi Jumala ne sitten loi? Ja jos he kieltävät Kristuksen koska he eivät ole hänestä koskaan kuulleet, onko käsitettävä se niin että Jumala ei paljastaisi itseään näillä miljardeille roduille, jotka hän on oletettavasti luonut? Mitä enemmän asiaa ajattelee, sitä enemmän ymmärtää UFOista mitä ne ovat.”

Jälleen kerran mikään näistä pointeista ei oikeasti pidä paikkaansa. Se on pelkkää vetoamista tarpeelliseen reiluuteen koska he olettavat useiden inkarnaatioiden olevan itse asiassa tarpeellisia.

Tämä viimeinen pointti on tiivistelmä koko asiasta, jossa esitetään että Demooninen Hypoteesi on parempi kuin ET-hypoteesi UFOjen selittämiseksi. Saatanallisen paniikinlietsonnan aikakauden suuri paine oli kytkeä kaikki perkeleeseen, joten tämän kirjan tulokulma ei yllätä yhtään:

“Teoria siitä, että UFOt ovat saatanallista alkuperää sopii niin hyvin Raamattuun, että se on kovasti suosittavampi kuin että yksinkertaiset, omituiselta näyttävät, mutta uskomattoman kehittyneet Jumalan luomat olennot ovat tulleet kaukaa universumin tuolta puolen tuntemattomista syistä tarkkailemaan tai terrorisoimaan planeettaamme kaikin niin omituisin tavoin.”

Tottakai UFO-ilmiöllä ei ole mitään tekemistä Maan ulkopuolisen elämän kysymyksen kanssa (ja se on yksi niistä pointeista joista jopa NASA on yhtä mieltä), ja, jos suoraan sanotaan, UFOjen Psykososiaalinen Hypoteesikin on parempi selitys koetuille ilmiöille kuin Demooninen Hypoteesi.

Toivon kovasti, että näiden huonojen argumenttien läpikäynti tämän kristillisen UFO-klassikon sivuilta on ollut avuksi, erityisesti koska monet näistä samoista huonoista argumenteista esiintyvät nykyäänkin avaruusolentoja vastustavassa kristillisessä retoriikassa.

Artikkelin julkaissut exotheology.org

Billy Graham Raamatusta ja avaruusolennoista

Billy Graham kuoli 99 vuoden kypsässä iässä. Hän oli ehkäpä suurin evankelista, jonka maailma on koskaan nähnyt. Lisäksi hän oli helluntailaisen perikuva, saarnamies jonka pääasiallinen fokus oli aina ja ikuisesti Evankeliumi, ensimmäisen korinttolaiskirjeen 2:2 ruumiillistuma:

Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.

On ehkä yllättävää joillekin, että hän uskoi että ulkoavaruudessa on elämää.

Kappale 22 hänen vuoden 1960 kirjasta My Answer sisältää seuraavan kohdan (joka on identtinen hänen marraskuun 17. päivänä 1955 samannimiseen kolumniin verrattuna):

Olen fyysisten tieteiden opiskelija. Jotkut kollegoistani ovat taipuvaisia uskomaan, että toisilla planeetoilla on elämää. Jos siellä on ihmisiä, jotka asuvat näillä planeetoilla, mitä se tekee meidän uskollemme Evankeliumiin? Voiko olla niin, että Jumala on pääosin kiinnostunut tästä planeetasta? Raamatun tutkimuksistani en löydä mitään mikä muuttaisi olennaista uskoa Evankeliumiin jos me löytäisimme elämää toisilta planeetoilta. Raamattumme selvästi on suunniteltu tätä planeettaa varten vastaamaan ihmisen synnin aivan erityiseen ongelmaan. Kun me havaitsemme tämän seikan, me olemme turvallisella maalla. Se ei ole osa Raamatun viestiä kertoa meille mitä Jumala tekee muualla. Sen viesti on keskittynyt maassa asuviin, heidän alkuperäänsä, syyhyn heidän olemassaoloonsa, syyhyn heidän surkeuteensa ja suunnitelmaan pelastaa langennut rotu. Olen varma, että jos toisilla planeetoilla on asukkaita, ne joko eivät ole synnin ongelmassa mukana, tai sitten Jumala on sovittanut sen heille tyydyttävällä tavalla. Universumin Jumala on on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala. Hän on täysin kykenevä tukemaan koko luomakuntaa ja täysin kykenevä hallitsemaan sitä vanhurskaudella.”

Graham sivusi tätä kysymystä useita kertoja vuosien mittaan (katso tämän postauksen loppu), mutta hänen vastauksenssa pysyy yhdenmukaisena.

  • Raamattu ei maininnut elämää ulkoavaruudessa
  • Maan ulkopuolinen elämä ei ole osa Raamatun viestiä
  • Mikään Maan ulkopuolisen elämän löytymisessä ei uhkaisi kristinuskon mitään olennaista elementtiä
  • Hän henkilökohtaisesti uskoi, että Maan ulkopuolista elämää on olemassa
  • Vaikka hän aluksi salli mahdollisuuden Jumalalle olla tehnyt tyydyttävä sovitus langenneille enkeleille, hän lopulta päätti, että ainoastaan ihmiskunta oli langennut universumissa, siksipä:
  • Avaruusolennot eivät tarvitse pelastusta, ja
  • Ihmiskunta on universumin erityisen huomion kohteena

Se mikä hänen mielipiteissään on merkittävää, on että vaikka monet avaruusolentojen vastaiset kriitikot väittävät, että Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuus jollain tapaa uhkaa Evankeliumia, Evankeliumi oli kiistämättä Billy Grahamin ajattelun eturintamassa.


Tässä on vain muutama monista esimerkeistä joissa Billy Graham otti kantaa kysymykseen Maan ulkopuolisesta elämästä:

 

Artikkelin julkaissut exotheology.org

Jeesus oli abduktiohenkilö

Edesmennyt Pastori Chris Ward (1948-2015) oli yksi Ensimmäisen Avaruusolentoja koskevan Kristillisen Symposiumin esiintyjistä heinäkuussa 2009. Symposium sai aikaan uutta kiinnostusta UFOjen demonihypoteesia kohtaan, joka oli seurausta karismaattisten lahkojen saatanallisen paniikin lietsonnasta. Ennen tuota vuonna 1999 hän oli perustanut AlienResistance.orgin yhdessä Joe Jordanin ja Guy Malonen kanssa.

Hänen vuoden 2005 kirjassaan Case Files of an Internet Exorcist edesmennyt Chris Ward sanoo seuraavaa koskien sitä voiko kristityllä olla niinkutsuttua avaruusolentojen abduktiokokemusta:

“Tri. Mark Eastman ja Chuck Missler misinformoivat kristittyjä siitä, että heitä ei voitaisi abduktoida kirjassaan Alien Encounters. ‘Tunnustakaa, että jos olette tehneet tämän sitoumuksen, olette Jumalan omia, eivätkä “ne” voi koskea teihin” (Missler & Eastman, 1997).”

“Olin onnekas saadessani osallistua tutkimukseen tätä uskomatonta kirjaa varten tri. Mark Eastmanin hyväksi. Mielestäni Alien Encounters on toisiksi paras saatavilla oleva lähde koskien avaruusolentoja lukuun ottamatta yhtä erästä epäonnisen ylimielistä lausuntoa.”

Ei pelkästään idea siitä, että kristityt eivät voi tulla abduktoiduiksi, ole se mitä hän piti “ylimielisenä”.

“Paras lähde avaruusolentoja ja abduktioita tutkittaessa on The Omega Conspiracy, jonka on kirjoittanut I.D.E, Thomas (Thomas, 1986). Thomas oli vanhempi pastori Maywoodin ensimmäisessä baptistikirkossa Kaliforniassa.

Hänellä oli myös yksi ylimielinen virhe kirjassaan. Hän sanoo, että avaruusolennot ovat demoneja. Ne eivät ole demoneja vaan langenneita enkeleitä. Demonit etsivät kehoa mihin mennä. Langenneet enkelit eivät tarvitse kehoa, ne kykenevät muuttamaan muotoaan ihmiseksi tai eläimeksi.”

Useimmat teologit tekevät eron demonien ja langenneiden enkeleiden välillä; kuitenkin vaikka Raamattu sanoo, että enkelit usein sekoitetaan ihmisiin ja että Lucifer voi muuttaa itsensä valon enkeliksi, se ei missään mainitse että enkeleillä on kyky muuttaa itsensä eläimeksi. Se on kansanperinteestä johdettu idea, ei Raamatusta.

Chuck Missler, Mark Eastman ja I.D.E. Thomas kaikki kannattivat demoonista eskatologiahypoteesia UFOista, ideaa siitä että langenneet enkelit esiintyivät avaruusolentoina ja heidän aluksinaan, ja että “avaruusolennot” olisivat profetoitu Väkevä Eksytys jakeessa 2 Tess. 2:11 jolla selitetään Kirkon Viimeiset Päivät.

Vaikka demooninen eskatologiahypoteesi sanookin, että UFO-ilmiö ja avaruusolentojen abduktiot erityisesti ovat demonista sumutusta, tämän salaliittoteorian kannattajat joutuvat selittämään myös miksi kristityt väittävät kokeneensa abduktioita. Tarkoitan, eikö Jeesuksen tai Pyhän Hengen voima, joka elää uskovassa, riitä pitämään poissa langenneiden enkeleiden tekemät abduktiot?

Joe Jordan ja Chris Ward

CE4-tutkimus väittää, että vain tapakristityt voivat joutua abduktoiduiksi, eivät “oikeat” kristityt. Kuitenkin sähköpostissa elokuun 5. päivänä 2018 pyysin CE4:n johtajaa Joe Jordania selkiyttämään eron oikeiden ja tapakristittyjen välillä hänen tutkimuksessaan ja mitä kriteereitä hän käyttää kummankin määrittämisessä. Hän vastasi:

“Me emme todellakaan sinä (sic) mitään tiukkaa kirjattua kriteeriä, me periaatteessa katsoimme, että jotkut olivat kehittäneet todellisen henkilökohtaisen suhteen Jeesukseen Kristukseen ja toiset taas eivät. Toivottavasti tämä auttaa.”

Valitettavasti tämä edelleen mahdollistaa CE4:n olla syytettynä yksinkertaisesti kaikkien kokijoiden lyttäämisestä samaan tapakristittyjen kategoriaan.

Pastori Chris Ward sivuuttaa tarpeen määrittää ovatko hartaat kristityt kokeneet avaruusolentojen abduktioita väittämällä sen voivan tapahtua kenelle hyvänsä. Ja tällä tosiaan tarkoitan kenelle hyvänsä:

“Idea siitä, että “kristittyjä” ei voitaisi abduktoida on hullu, kun otetaan huomioon se että Jeesus itse oli kokenut abduktion. Oltuaan 40 päivää koeteltavana erämaassa perkele abduktoi Hänet (Matteus 4 ja Markus 1). Luukkaan 4. luvussa Raamattu sanoo, että “ja perkele vei hänet korkealle vuorelle.” Sana viedä on kreikaksi anago, ja se tarkoittaa purjehtia pois. Korkeaa tarkoittava sana kreikaksi on hupselos, mikä tarkoittaa korkeampaa tai ylhäisempää ja sana vuori kreikaksi on oros, ja se tarkoittaa vuoren tai tasangon yläpuolista. Joten Luukas sanoo, että Jeesus purjehti pois perkeleen kanssa tasangon tai vuoren yläpuolelle. Miten perkele sen teki? Magialla ja levitoimalla? Käyttikö hän astraalitasoa tai psyykkisiä kykyjä? Ratsastiko hän kerubilla, pilvellä, UFOlla vai millä? Luukas ei sano, hän yksinkertaisesti sanoo Hänen purjetineen pois perkeleen kanssa.”
“Eastmanin ja Misslerin mukaan tämä olisi mahdotonta. Jeesus oli “kristitty”, eikä häntä voida abduktoida. Oma mielipiteeni on, että Chuck Missler, loistava mies, vetosi “poliittiseen korrektiuteen” kristillisen kirkon sisällä. Häntä huoletti enemmän hylkääminen kuin totuus. Jeesuksen abduktio tapahtuu jälleen. Luukas sanoo perkeleen tuoneen Hänet, Jeesuksen Jerusalemiin ja asettaneen hänet pyhäkön harjalle. Sana tuoda on käännetty kreikan sanasta ago, mikä tarkoittaa ajaa tai saada aikaan, ja se viittaisi siihen että Jeesus ajettiin sinne vastoin hänen tahtoaan. Miten perkele sen teki? Koko se aika kun Jeesus protestoi ja lainaa pyhiä tekstejä. Kyllä, Jeesus tuli perkeleen abduktoimaksi, vastoin hänen tahtoaan, useammin kuin kerran. Hän lopetti tilanteen lainaamalla pyhiä tekstejä.”

Tässä Chris Ward sekoittaa totuutta virheeseen. Yhtäältä Raamattu sanoo, että enkelit lentävät (Ilmestyskirja 14:6). Lisäksi ne käyttävät myös aluksia (2. kuningasten kirja 6:17). Vaikka tämä raamatunkohta koskien Jeesuksen koettelua ei mainitsekaan sellaisia aluksia, ei ole täysin tuulesta temmattua etteikö sellaisia oltaisi käytetty.

Toisaalta todennäköisesti tunnet helpotusta saadessasi kuulla, että Chris Wardin “vaahtoaminen” tästä kohdasta on turhaa. Kreikan sana “viedä” tässä on anago. Kun puhutaan juurisanoista ana ja ago, noilla sanoilla ei ole erityistä merkitystä sanalle anago, joka on käännetty “purjehtia” Apostolien teoissa 18:21. Mikään tässä ei viittaa siihen, että Jeesus vietiin vasten tahtoaan, mikä on suurin teologinen ongelma, jonka Wardin argumentti saa aikaan. Jeesus oli Jumala ihmisenä. Hän tuli erämaahan koeteltavaksi… tarkoituksella. Hän meni omasta Tahdostaan, aivan kuten Hän antoi Itsensä tulla johdatetuksi lampaana teuraalle Pääsiäisenä.

Siitä huolimatta Ward yrittää puhua usean abduktion puolesta:

“Huomatkaa myös, että Jeesus lopetti tämän vain hetkeksi. Raamattu sanoo, ‘Ja kun oli kaiken kiusattavansa kiusannut, poistui perkele hänen luotaan ajaksi’ (Luukas 4:13). Haluan ottaa tämän tarinan esiin ihmisille, jotka kysyvät sitä miksen minä voi estää jokaista abduktiotilannetta. Jeesus ei kyennyt, Hänen opetuslapsensa eivät kyenneet ja joskus on voimia pelissä jotka eivät ole henkisiä, esimerkiksi mielenhallinta-asiantuntijat. Mutta tärkeä asia on, että Hän lopetti sen ja tämä seikka merkitsee toivoa eikä epätoivoa.”

Hän kirjaimellisesti sanoo, että Jeesus vietiin vasten Hänen tahtoaan ja hän oli ilmeisen voimaton sitä estämään. Hän kirjaimellisesti sanoo, että perkeleellä oli valta yli Jumala-ihmisen. Hän myös tuntuu vihjailevan, että “mielenhallinta-asiantuntijoiden” tekniikat voivat tuoda Jeesus Kristukselle, Luojalle, Vapahtajalle ja Herralle vaikeuksia.

Onneksi hänen ideansa eivät ole lähelläkään puhdasoppista totuutta. Vaikka kaikkiin rukouksiin ei tule vastausta heti, tämä ei johdu siitä että Jumala olisi kyvytön.

Chris Ward jatkaa avaruusolentojen abduktioiden kytkemistä 1. Mooseksen kirjan 6 luvun avulla:

“Tämä sama tarina on tapahtunut aiemminkin Raamatussa. 1. Mooseksen kirja 6:4 kertoo, että “Siihen aikaan eli maan päällä jättiläisiä, ja myöhemminkin, kun Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia; nämä ovat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.” Yhtyminen on käännetty kreikan sanasta laqach, mikä tarkoittaa ottaa — abduktoitu vasten tahtoaan. Toinen tulkinta on, että he “noutivat” ihmisten tyttäret ilman vastustusta.

Vau. Tuo ei ole edes totta. Kreikan sana (Septuagint) on εἰσπορεύομαι. Se tarkoittaa astua sisään. Laqach on hepreaa (eikä sitä näin löydy Septuagint-käännöksestä).

Ja vaikka niin olisikin, abduktiolle löytyy paljon maallisempikin merkitys. Kaikki abduktiot eivät ole avaruusolentojen. UFOjen demoonisen eskatologiahypoteesin kannattajat olettavat, että Nephilim ovat palaamassa Viimeisinä Päivinä ja he pitävät suurta mölyä avaruusolentojen hybridisaatiosta, joka on tämän raamatunkohdan innoittama idea. Ei ole viitteitä siitä, että Nephilim olisivat palaamassa tai mitään olisi sattunut abduktion kokeneille… ei varsinkaan mitään seksuaalista tai geneettistä.

Tämän Nephilim paluun uskomuksen perusta on väärintulkinta fraasista “sillä niinkuin oli Nooan päivinä” (Matteus 24 ja Luukas 17) merkkinä Lopun Ajoista. Demoonisen eskatologiahypoteesin kannattajat väittävät, että koska Nephilim oli läsnä Nooan päivinä, tämä tarkoittaa, että heidän paluustaan on profetioitu. Valitettavasti tämä idea jättää huomiotta fraasin annetun tarkoituksen, siten kuin heti sen perässä kerrotaan, että ihmiset eläisivät elämäänsä.

Huolimatta siitä, että

“Totuus on, että suurimman osan ajasta voin täysin estää avaruusolentojen abduktiot käyttäen perinteisiä Raamatun menetelmiä. Minulla on pari asiakasta, joiden vierailuja en ole täysin kyennyt estämään, mutta en ole luovuttanut ja me silti teemme työtä noiden tapausten parissa. Vaikka aktiviteetti on vähentynyt dramaattisesti, se ei ole loppunut kokonaan. Minulla on tälle parikin selitystä kirjan kappaleessa The Abductaholic. Paras esimerkki, jonka voin antaa teille pieleen menneestä avusta on Opetuslapset. Markus 9:16, Jeesus sanoo, “’Mitä te väittelette heidän kanssaan?’ Silloin vastasi eräs mies kansanjoukosta hänelle: ‘Opettaja, monä toin sinun tykösi poikani, jossa on mykkä henki. Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se häntä, ja hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee hampaitaan; ja hän kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet.’” Jeesus tiivisti tämän kaiken; “Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla.” Se, että minä en ole 100% tehokas kaikkina aikoina on raamatullista. Jopa Opetuslapset epäonnistuivat silloin tällöin, mutta se oli Opetuslasten vika eikä asiakkaan vika.
Kysymys kuuluu, jos minä onnistun edes 1% kerroista, miksei se ole kansainvälinen uutisaihe? Miksi kukaan haluaisi käsitellä sitä? En ole ainoa joka sanoo estävänsä abduktiot. Nyt on olemassa useita ei-kristillisiä seurakuntia jotka väittävät samaa. Derrel Sims, Alien Hunter, esti omat abduktionsa 17-vuotiaana. Hän jatkaa taistelua hyvän puolesta nykyään. Hän estää abduktioita hypnoterapialla. Vaikka en suosita hypnoosin käyttöä koska tiedän sen olevan mielenhallinta-asiantuntijoiden väärinkäyttämä keino, Derrel on ystäväni ja luotan häneen regressioterapeuttina. Me olemme puhuneet hypnoosin käytöstä abduktioiden estämisessä ja hän on täysin samaa mieltä kanssani. Ainoastaan virallisen koulutuksen saaneet käyttävät hypnoterapiaa. Tämä olettaa tottakai, että sertifioinnissa ei ole salaista agendaa taustalla tai että kyseessä ei ole mielenhallinta-asiantuntija.
Minulla on verkkosivu nimeltä How to Stop an Abduction. Kukaan ei ole ottanut yhteyttä tämän tiimoilta. Luulisi että tämä on hyvää aikaa julkisesti nöyryyttää kristinuskoa tai ainakin väitteitäni. Vaikka onkin totta, että syyt ovat luonnollisia, aivovamma, mielisairaus tai mielenhallinta-asiantuntijat, nämä esimerkit eivät ole sääntö. Ne edustavat alle 1%:a kaikista saamistani abduktioraporteista. Voit vierailla Derrelin sivuilla osoitteessa http://www.alienhunter.org/.
Miksi kukaan haluaisi mainostaa ideaa siitä, että abduktiot ovat toivottomia? Mikä motivoi ihmistä levittämään kauhua, pelkoa ja paniikkia kun ei ole toivoa? Mikseivät he soita meille ja ota selvää itse? Miksi, koska jos minä olen oikeassa, silloin heidän pahimmat pelkonsa ovat totta? Avaruusolennot ovat langenneita enkeleitä joita minä raportoin ja he ovat täällä petkuttamassa ja harhauttamassa ihmiskuntaa antikristuksen valtaan ja edistämässä aikojen loppua ja Uutta Maailmanjärjestystä. He eivät oel pikku otuksia toisilta planeetoilta. He ovat langenneita enkeleitä aivan kuten Jumalan pojat 1. Mooseksen kirjassa 6:4. Jeesus sanoi, Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.” (Matteus 24:27- 28). Millaiset olivat Nooan päivät? Niitä piinasivat langenneiden enkeleiden hybridit ja jättiläiset.”

 

Artikkelin julkaissut exotheology.org

Kristinusko + avaruusolennot = eksoteologia

Onko avaruusolentoja olemassa? Kumoaisiko älyllisen Maan ulkopuolisen elämän löytäminen Raamatun? Joutuisiko Kristus elämään ja kuolemaan useissa eri maailmoissa pelastaakseen langenneet avaruusolennot?

Nämä ovat sen sortin kysymyksiä, joita kristilliset spekulatiiviset fiktiokirjailijat ja eksoteologit ovat pohtineet vuosisatoja. Vaikka Raamattu tekee Maan ulkopuolisesta elämästä erittäin epätodennäköistä, jotkut kristilliset johtajat kertovat seurakunnalleen, että Raamattu sanoo, että Pyhä Teksti tekee avaruusolennoista mahdottomia ja että itse asiassa elämän puuttuminen muualta universumista on ennuste Raamatun maailmankuvasta. Tämä on pahimman sortin ylilyönti. Tähän mennessä suurin osa teistä on lukenut postaukseni, jossa vastataan tri. Danny Faulknerin artikkeliin “Onko usko Maan ulkopuoliseen elämään harmitonta?”, jossa tri. Faulkner antaa kaikkein viimeisimmän esimerkin hänen loogisesta loikastaan “erittäin epätodennäköisestä” “Raamatun ennusteeksi.” Jos et vielä ole sitä lukenut, voit lukea sen täältä. Erityisesti koska vastaukset Answers-lehti mainostaa samaa argumenttia uudessa planetaarioesitelmässäään nimeltä Avaruusolennot: Faktaa vai Fiktiota?

Postaukseni sai aikaan paljon vastustusta ja hieman jopa naurua. Se ei yllättänyt minua. Täysin odotin, että jonkinlaista kalabaliikkia syntyy sitä ideaa vastaan, että Raamattu ei ole täysin kristinuskoa vastaan, mutta sitä en odottanut konservatiivikreationisteilta, että he tyrmäisivät täysin argumenttini ENNEN kuin he edes lukivat sitä! Nämä ovat ihmisiä, joiden pitäisi puolustaa samaisen Raamatun auktoriteettia, ja he sanovat: “Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.” (Sananlaskut 18:13) ja samalla tavoin “Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio” (Johannes 7:24). Jotkut heistä ovat myöntäneet, että he eivät vaivautuneet lukemaan sitä ja että he olivat vain silmäilleet sen nopeasti läpi ennen kuin alkoivat syytää vastalauseita, joihin olin jo ottanut kantaa artikkelissani. Toiset yksinkertaisesti näyttivät todeksi etteivät he olleet lukeneet sitä kun he eivät kyenneet huomioimaan vastauksiani.

Perustuen pelkkään otsikkoon minulle lähetti kristityt sähköpostia kysyen minulta uskoinko avaruusolentoihin. Eräs heistä jopa kysyi minulta olinko edelleen kristitty, koska hänelle koko idea avaruusolennoista oli todistusaineistoa ateistisesta evoluutiouskosta. Toiset esittivät todella, todella huonoja argumentteja kuten “Eeva oli kaiken eläväisen äiti, joten mikään avaruusolento ei ole mahdollinen koska hän eli Maapallolla.” (Mitä?! Eikö kukaan opeta enää ottamaan kontekstia huomioon.) Minulle kertoivat kristityt, että jos vain olisin lukenut Gary Batesin kirjan Alien Intrusion, ymmärtäisin mikä meni pieleen. Useat esittivät, että avaruusolennot ja UFOt olivat demoneita tai langenneita enkeleitä, erityisesti ihmiset, jotka olivat lukeneet Batesin kirjan. Todettakoon, että minä olen lukenut Alien Intrusionin ja sen loogiset virhepäätelmät ovat innostaneet minua kirjoittamaan kirjan Strangers and Aliens sen vastineeksi.

Mutta kukaan näistä kavereista ei nähtävästi ollut lukenut artikkelia, joten he vimmatusti vastustivat sitä, koska he jatkuvasti inttivät että sanoin ihmisille, että kristittyjen tulisi uskoa avaruusolentoihin. Todettakoon, pointtini oli että vaikka avaruusolennot todennäköisesti eivät ole olemassa, kristittyjen ei tulisi olla dogmaattisia sellaisesta asiasta josta Raamattu on täysin hiljaa. Jälleen kerran kukaan ei tuntunut tajuavan pointtiani, koska he olivat liian kiireisiä yrittäessään kertoa minulle sitä, että Raamattu sanoo ettei avaruusolentoja ole olemassa.

Olemmeko me menettäneet kyvyn käydä mielekästä keskustelua?

Pelkoni on, että me olemme hylänneet kriittisen ajattelun auktoriteettiuskon mukavuuden sijasta. Vaikka voimakkaasti olen eri mieltä hänen kreationismin arviostaan, en voi mitään sille että Roger Ebert oli oikeassa kun hän oli huolissaan, että:

“Me saatamme olla poistumassa ironian aikakaudelta ja astumassa herkkäuskoisuuden aikakauteen. Huonontuneen keskittymiskyvyn ja jatkuvan tyydytyksen aikakautena, webbisurffauksen ja sekunneissa laskettavien elokuvien opettamana me absorboimme sen sijaan että me miettisimme. Me haluamme kahmia kaiken ruuan lautaselta, sen sijaan että me tarkastelisimme jokaista palaa. Me hyväksymme, emme valikoi.”

Itse asiassa kaikkein yleisimmät minulle esitetyt vastaväitteet voidaan kategorisoida seuraavasti:

Argumentit auktoriteetista. “Sinun on vain luettava Alien Intrusion.” Tämä on aika tavalla sama taktiikka millä me lyttäämme evoluutiouskovaiset kun he kertovat meille, että jos me vain lukisimme tieteen oppikirjan niin me viimeinkin ymmärtäisimme evoluutiota. (Me ymmärrämme sitä ihan hyvin; vastalauseemme ei perustu tietämättömyyteen.)

Argumentit irrelevanteista päätelmistä. Irrelevantti päätelmä on looginen päättelyvirhe, jossa jonkun argumentti voi itsessään olla validi mutta se ei vastaa kysymykseen. Pääasiallinen esimerkki on argumentti siitä, että modernien UFO-havaintotarinoiden “avaruusolennot” ovat todennäköisesti langenneita enkeleitä. Tämä argumentti itsessään on validi, mutta se ei vastaa kysymykseen onko Maan ulkopuolista elämää ylipäätään olemassa.

Syyllisten joukossa. Polarisoitu vastarinta perustuen ideaan siitä, että avaruusolennot ovat evolutionaarinen konsepti tai että uskomus avaruusolentoihin liitetään UFO/abduktioilmiöön ja/tai langenneisiin enkeleihin ja saatanalliseen petkutukseen. Tämä tunnetaan myös nimellä kaivon myrkyttäminen. Evoluutioteoreetikoilla voi olla näitä mielipiteitä, mutta se ei tarkoita että ne olisivat vääriä. Esimerkiksi evoluutioteoreetikot ja kreationistit yhtä lailla pitävät todellisina ilmiöinä adaptaatiota, lajien syntyä, mutaatioita ja muita havaittavia biologisia muutoksia. Me olisimme typeryksiä jos me kieltäisimme nämä yksinkertaisesti siksi, että evoluutioteoreetikot pitävät niitä tosina. Samalla tavoin kysymys siitä ovatko avaruusolennot olemassa on täysin irrallaan siitä kysymyksestä ovatko avaruusolennot vierailleet tällä planeetalla ja kuka voisi olla UFO/abduktioilmiön taustalla jos avaruusolennot eivät ole. Jos sanoo avaruusolentojen olevan langenneita enkeleitä, se on yritys sivuuttaa suuri kysymys Maan ulkopuolisesta elämästä antamalla sille negatiivinen mielleyhtymä saatanallisen petkutuksen avulla, jonka me uskomme liittyvän ideaan siitä että avaruusolennot olisivat voineet vierailla Maassa.

Argumentit hiljaisuudesta. “Raamattu ei mainitse avaruusolentoja, täten avaruusolentoja ei ole olemassa.” Nämä ovat tyypillisiä reduktionistisia väitteitä siitä, että Raamatun geosentrinen fokus jättää ulkopuolelle mahdollisuuden elämälle ulkoavaruudessa. “Jumala loi taivaat ja maan ihmisen hyväksi…” Tämä tyypillisesti yhdistetään argumenttiin epäuskosta, kuten ylempänä mainittiin. Variantti tälle argumentille on, että Jeesus kuvattiin Viimeisenä Aatamina, ei Viimeisenä Vulkaanina. Toinen versio on usein toistettu kommentti siitä, että Jeesus inkarnoitui Jumala-ihmisenä, ei Jumala-Klingonina tai Jumala-Vulkaanina. Doktriini siitä, että Jeesus on Jumala-Ihminen on tarpeellinen päätelmä Raamatun tekstistä. Se seikka, että Raamattu on hiljaa avaruusolennoista ei tarkoita etteikö Hän olisi inkarnoitunut muihin maailmoihin.

Argumentit tietämättömyydestä väärän dilemman muodossa. “Me emme ole löytäneet mitään todisteita avaruusolennoista, siksi ne eivät ole olemassa.” Muistakaamme, että todisteiden puute ei ole todiste niiden puuttumisesta. Me saatamme löytää sellaisia todisteita tulevaisuudessa.

Argumentit henkilökohtaisesta epäuskosta. “Mikä tarkoitus Jumalalla mahdollisesti on avaruusolentojen luomiselle toisiin maailmoihin?” Maan ulkopuoleisen elämän olemassaolo ei riipu siitä kykenetkö määrittämään sen mikä tarkoitus Jumalalla saattaisi olla sen luomiselle. Sanon tämän nyt, että jos me löydämme elämää Maan ulkopuolelta, sillä on tarkoituksensa [Salomon Saarnaaja 3:1].

Vetoomukset tasa-arvoon. Vetoomus tasa-arvoon on virhepäätelmä perustuen oletettuun tasa-arvon oletukseen. “Jos langenneita avaruusolentoja on olemassa, jos ne eivät ole Aatamin verenperillisiä, niitä ei Kristuksen uhrautuminen voi pelastaa. Kuulostaako se reilulta?” Valitettavasti Raamattu vastaa tähän kysymykseen eräällä kaikkein sivuutetuimmista raamatunkohdista tähän maalliseen kysymykseen, “Entpä ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta tai Evankeliumista?” Roomalaiskirje 9:14-25 muistuttaa meitä siitä, että Jumala on itsevaltias, ja Hän on armollinen kenelle tahtoo ja Hän paaduttaa kenet tahtoo. Tässä Hän on vanhurskas, juuri siksi koska on mahdotonta tuomita Luoja siitä että hän on luonut sinut. Jumalan tahto perustuu hänen kaikkitietävyyteensä, ja vain Jumala on tarpeeksi viisas tietääkseen kaiken syyt. Jos langennutta Maan ulkopuolista elämää on olemassa, sillä ei ole väliä onko se meidän mielestämme reilua. Vielä tärkeämpänä havaintomme epäreiluudesta ei millään tavalla estä mahdollisuutta Maan ulkopuoliselle elämälle, langenneelle tai muullekaan.

Non sequitur. Jotkut argumentit ovat virhepäätelmiä koska niiden johtopäätökset eivät luonnollisesti seuraa argumentin premissistä. Me tyypillisesti näemme argumentin älykästä Maan ulkopuolista elämää vastaan perustuen Aatamin lankeemuksen vaikutuksien laajentamiseen koko universumiin Valtakuntamandaatin avulla. Tämä on totta. Ongelma tulee kun he inttävät, että lankeemuksen vaikutukset väistämättä tarkoittavat, että älykkääseen Maan ulkopuoliseen elämään, jolla on oma henkinen aspektinsa, liitettäisiin Aatamin syntiluonne näiden vaikutusten lisäksi, joista loppu epäaatamillinen luomakunta kärsii. Tämä liitetty syntiluonne sitten vaatisi, että Jeesus syntyisi ja uhrautuisi avaruusolentojen maailmoissa heidän pelastuksekseen. Ja kuitenkin siitä ei seuraa, että vain koska nämä älykkäät Maan ulkopuoleiset avaruusolennot kärsivät lankeemuksesta, he myös kärsisivät siitä mitä usein kutsutaan lankeemuksen “henkisiksi vaikutuksiksi” [eli erkaantumisesta Jumalasta, irstaudesta jne.], joita voidaan tarkemmin kuvata lankeemuksen “verivaikutuksiksi”. Pitäkää mielessä, että synnistä ei ole ulospääsyä ilman verenvuodatusta, juuri siksi koska Aatamin ja hänen jälkeläisiensä päälle asetettiin kirous. Kristusta vaadittiin inkarnoitumaan heimolais-pelastajana antamaan anteeksi Aatamin synnit ja puhdistamaan hänen verilinjansa. Avaruusolennot, jotka eivät ole sukua Aatamille, eivät myöskään tarvitsisi pelastusta vaan enemmänkin mahdollisuutta pelastukseen.

Argumentit erikoisvetoomuksista. “Jumala teki ihmisen Hänen kuvakseen, ei avaruusolentojen.” Tässä oletetaan, että Jumalan kuvaksi luominen on synonyymi sille, että olisi myös mieli ja henkinen luonne; jotkut tämän Jumalankuvaksi luomisen määritelmistä sanovat, että Raamattu ainoastaan kirjaa että Jumala loi ihmisen hänen kuvakseen, ei avaruusolentojen kuvaksi (argumentti hiljaisuudesta), ja että älykkäät ja henkiset avaruusolennot olisivat Raamatun maailmankuvan mukaan mahdottomia. Mikä tekee tästä tapauksesta erikoisen vetoomuksen on, että enkelit ovat tämän määritelmän ulkopuolella. Jos äly ja henkinen luonne ovat se, mitä ihmisen kuvaksi luominen tarkoittaa, silloin enkelit varmasti menevät siihen¹ yhtä paljon kuin ehdotetut avaruusolennotkin. Tämä on merkittävää koska langenneet enkelit eivät tunnu tarvitsevan pelastusta, tai kärsimään kuolemaa. Tämä viittaa siihen, että joko Jumalan kuvaksi tarkoittaa jotain muuta kuin älykkääksi ja henkiseksi luomista, tai että ainoa kuvan kanta, jolta vaaditaan veriuhri hänen synneistään, on sellainen joka on perinyt Aatamin lankeemuksen verivaikutukset.

Lainauksen louhinta. Tämä on virhepäätelmä, jossa joku lainaa raamatunkohtaa ja soveltaa sitä tavalla, joka on väärässä kontekstissa aiotun tarkoituksen kanssa. Konteksti on tärkeää, erityisesti kun me käsittelemme Raamattua. Esimerkiksi jotkut kristityt puolustavat avaruusolentoja vastaavia kantojaan lainaamalla 1 Mooseksen kirjaa 3:20: “Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti” ja sitten he väittävät, että tämä osoittaa vääräksi idean Maan ulkopuolisesta elämästä koska hän eli täällä Maassa. Biologisesti kun puhutaan, Eeva oli ainoastaan kaikkien eläväisten ihmisten äiti, raamatunkohta ei todellakaan sano sitä, että hän oli kaikkien elävien olentojen, kuten mehiläisten tai punajuurten tai gasellien, äiti, eikö? Joten jos tuo tulkitaan kirjaimellisesti, tämä jae sanoo, että hän oli kaikkien ihmisten äiti, jos kuvainnollisesti, Eevaa kutsuttiin kaikkien äidiksi siinä mielessä kuin joku voi sanoa olevansa lemmikkinsä äiti tai siinä mielessä kuin me saattaisimme kutsua häntä luomakunnan kuningattareksi tai Aatamia luomakunnan kuninkaaksi. Symbolisessa mielessä Eeva olisi silti kaikkien elävien olentojen äiti, jopa Maan ulkopuolisten elämänmuotojen.

Voisin jatkaa vielä vaikka miten. Kaikki nämä loogiset virhepäätelmät ovat niiden ihmisten tekemiä, jotka yrittävät kertoa meille, että vaikka Raamattu on hiljaa Maan ulkopuolisen elämän asiasta, me voimme varmasti sanoa että se ei perustu raamatullisiin periaatteisiin. Vaikka minusta Maan ulkopuolisen elämän käsite, erityisesti älykäs sellainen, on äärimmäisen epätodennäköistä, ohjeistan varovaisuuteen siinä ettei esitettäisi dogmaattisia lausuntoja sellaisista kohdista mistä Raamattu on hiljaa. Erittäin epätodennäköisen ja varmasti epätodennäköisen välillä on todella suuri ero, ja tässä tapauksessa vaadittaisiin kaikkitietävyyttä tietämään täydellä varmuudella, että avaruusolennot eivät ole olemassa. Jos sanoo ihmisille, että Raamattu sanoo jotain jostain mistä sillä ei ole melkein mitään sanottavaa, asettaa mahdollisesti kompastinkiven koko Evankeliumin sanomalle jos meidän kieltämämme asia osoittautuukin loppujen lopuksi olevan totta ja olemassa.

Eräs syy sille miksi esitän että kristittyjen kannattaisi harjoittaa vahvaa varovaisuutta kun he julistavat onko Maan ulkopuolista elämää olemassa vaiko ei on, että kirkko kuvataan raamatullisesti totuuden pylvääksi ja perustukseksi [1 Timoteus 3:15]. Me palvelemme Häntä joka on tie, totuus ja elämä [Johannes 14:6], Jolta tulee armo ja totuus [Johannes 1:17]. Me tiedämme tämän. Meitä myös usein muistutetaan, että meidän tulisi puhua totta rakkaudella [Efesolais 4:15].

Ja kuitenkin jotkut kristityt yrittävät tukea tiettyjä väitteitä totuudesta huonolla logiikalla, vaikka he käskevät meidän pitää silmät auki sellaisista virhepäätelmistä evoluutioteorioiden argumenteissa? Totuutta ei rakenneta loogisille virhepäätelmille. Me emme voi olla niitä pylväitä ja perustuksia totuudelle joita meidän tulisi olla, jos me rakennamme doktriinimme tai Raamatun ennustukset loogisille virhepäätelmille. Voi olla, että avaruusolennot eivät ole olemassa; me emme kehtaa tukea dogmaattista maailmankuvaa siitä, että tämä väite esitetään sellaisiin virhepäätelmiin nojaten.

Nykypäivänä me kaikki etsimme valmiiksi taputellun vastauksen varmuutta. Me kaikki haluamme jotain johon tarrautua kiinni. Ehkä todellisin syy sille miksi Raamattu on hiljaa avaruusolentojen asiasta on, että se ei kosketa meitä. Sen sijaan, että tehtäisiin dogmaattisia väitteitä jostain mistä Raamattu ei selvästi esitä kantaansa, ehkäpä näiden hyvää tarkoittavien kristittyjen tulisi jättää avaruusolentojen aihepiiri tieteiskirjailijoille niinkuin minä olen.


Viitteet:

  1. Bodie Hodge on huomauttanut, että me emme voi dogmaattisesti sanoa enkelien olevan luotu Jumalan kuvaksi juuri mainitsemastani syystä. Katso https://answersingenesis.org/angels-and-demons/were-angels-created-in-the-image-of-god/.
  2. Tri. Jason Lisle on kirjoittanut kirjan loogisista virhepäätelmistä, joita pitää silmällä evoluutioteoriassa: Discerning Truth. Ironisesti hän tekee joitain näistä samoista virheistä kun hän sanoo, ettei Maan ulkopuolista elämää ole moleassa. Esimerkiksi katso hänen argumenttinsa kappaleessa 18 [“Are ETs & UFOs Real?”] kirjassa New Answers Bookhttps://answersingenesis.org/astronomy/alien-life/are-ets-ufos-real/

Artikkelin julkaissut exotheology.org